Katri Seppälä
Kun halutaan panostaa tiedonhallintaan ja tietojohtamiseen, tarvitaan panostusta tiedon laatuun. Laadun kriteereiksi voidaan asettaa esimerkiksi tiedon täsmällisyys, ymmärrettävyys ja johdonmukaisuus. Mutta miten nämä ominaisuudet varmistetaan?
Anu Ylisalmi
Riitta Alkula on jo pitkään ollut työssään tekemisissä semanttisen yhteentoimivuuden ja sanastojen parissa. Nyt hän työskentelee johtavana asiantuntijana Digi- ja väestötietovirastossa vastuullaan Yhteentoimivuusalustan omistajan tehtävät. Henkilöhaastattelussa Alkula kertoo muun muassa, miksi semanttinen yhteentoimivuus on tärkeää ja miten sitä voidaan edistää.
Marina Bergström
Viimeinen puolitoistavuotinen oli Rautatiemuseolla ja Väylävirastolla termirikasta aikaa, kun Liikenteen ontologia (LIIKO) -projektissa käytiin läpi rautatiesanastoa museon asiasanaston pohjalta ja täydennettiin LIIKOa raideliikenteen käsitteillä. Liikenteen ontologia (LIIKO) on Väyläviraston ylläpitämä erikoisontologia, joka on rakennettu Merenkulkualan ontologia MEROn pohjalle. Rautatiemuseossa pidettiin rautatiekäsitteiden saamista LIIKOon tärkeänä, jotta Rautatiemuseo voi valtakunnallisena rautatieliikenteen vastuumuseona paremmin tukea muissa kokoelmissa olevan rautatieaineiston luettelointia, kun käsitteet löytyvät kansallisesta palvelusta.
Helena Torkko
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sanastokeskuksen käynnistämän kotoutumisen sanastotyön alkuperäisenä tavoitteena oli vastata tarpeeseen yhdenmukaistaa voimassa olevaan kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen palveluihin liittyvien käsitteiden käyttöä. Jo ensimmäisessä sanastoa käsittelevässä työpajassa oli hyvin selvää, että pelkkä tekninen laki- ja palvelukäsitteiden tarkastelu ei riitä, vaan sanastotyö itsessään sekä sanaston julkaisu tulisivat olemaan avaus laajemmalle kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteiden tarkastelulle ja myöhemmälle yhteiskunnalliselle juurruttamiselle.
Pauliina Havakka
Henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen kokeiluhankkeen (2020–2021) tavoitteena oli kehittää Suomen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuva henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistapa, jossa henkilökohtaisen budjetin ensisijaisia käyttäjiä ovat vammaiset henkilöt. Yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävistä hankkeessa oli valmistella henkilökohtaisen budjetoinnin sanasto yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa. Artikkelissa kuvataan käsitetyön prosessia henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa sekä millaisia asioita käsitteiden valinnassa sekä niiden määritelmissä ja huomautuksissa on pitänyt huomioida.
Anu Ylisalmi
Pohjoismaisten terminologia-alan organisaatioiden yhteistyöjärjestö Nordterm järjestää joka toinen vuosi yhteispohjoismaisen Nordterm-tapahtuman. Tänä vuonna järjestämisvastuu oli tapahtumaan saakka Nordtermin puheenjohtajana toimineella Sanastokeskuksella, joka toteutti tapahtuman kesäkuun alussa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa etätapahtumana. Webinaariin ilmoittautuneita oli yli 200, joista parhaimmillaan linjoilla oli yhtä aikaa 136 osallistujaa. Nordterm-webinaarin teemana oli käsitetyö ja tiedonhallinta.
