Katri Seppälä

Vahva käsiteanalyysin hallinta on terminologin tärkein ammattiosaamisen alue, sillä käsiteanalyysiin erikoistuminen erottaa terminologit monista muista tiedon käsittelyn ammattilaisista. Käsiteanalyysin osalta ei riitä vain sääntöjen mekaaninen noudattaminen, eikä lopputulokseksi kelpaa pelkästään ulkoisesti systemaattiselta näyttävä määritelmä, vaan jokainen laadukas määritelmä edellyttää käsitetietojen tarkkaa analysointia ja konsensuksen löytämistä. Tähän terminologi ei pysty yksin, vaan kuten usein olemme todenneet, työhön tarvitaan terminologin lisäksi käsiteltävän aihealueen asiantuntijoita.

Kati Helenius

Åsa Holmér on vuosikymmenien aikana ehtinyt tehdä sanastotyön parissa jo lähes kaikkea – akateemista tutkimusta lukuun ottamatta. Nykyään hän työskentelee erikoiskielten ja sanastotyön kielenhuoltajana Ruotsin Kielineuvostossa.

Vilja Sipilä

Soveltavan liikunnan termistö on muuttunut nopeasti 1980-luvulta 2020-luvulle tullessa. Perinteisestä vammaisuuden biolääketieteellisestä ajatusmallista on vähitellen siirrytty sosiaaliseen ajatusmalliin, mikä näkyy myös kielen kehittymisenä. Tämä on johtanut siihen, että käytännön työssä ja muissa asiayhteyksissä soveltavasta liikunnasta käytetään vaihtelevasti vanhempia ja uudempia termejä. Erilaisten käsitteiden käyttö voi aiheuttaa hämmennystä ja väärinymmärryksiä. Vanhat termit voivat tuntua loukkaavilta, saattavat estää yhteistyön tekemistä ja soveltavan liikunnan kehittämistä.

Mira Rissanen & Minna Tarkka

Mediataiteen erikoisontologia OMA toteutettiin vuosina 2021–2022 osana Suomen Mediataideverkoston MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanketta. Kolmikielinen ontologia sisältää noin 1600 käsitettä, jotka on tarkoitettu monialaisen mediataidekentän sisällönkuvailuun. Ontologiaan sisältyy mediataiteen alalajeihin ja rinnakkaisiin taiteenaloihin sekä mediataiteen tekniikkaan, estetiikkaan ja menetelmiin liittyviä käsitteitä.

Pekka Linna & Mari Suhonen

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa on tuotettu vuodesta 2018 lähtien yhteistä sanastoa valtionavustusten myöntäjille ja hakijoille. Sen avulla eri toimijat voivat helpommin saavuttaa yhteisymmärryksen yhteisistä käsitteistään. Sanastoa on tehty yhteistyössä eri hallinnonaloilla toimivien valtionavustustoiminnan asiantuntijoiden ja valtionavustuksen hakijoiden kanssa. Esittelemme tässä artikkelissa havaintojamme vaikutuksiin liittyvistä käsitteistä ja niihin liittyviä terminologisessa käsitetyössä tehtyjä ratkaisuja.

Esittelyssä Ari Sainion teos Avaimet selkokieleen, Pamela Faberin ja Marie-Claude L’Hommen toimittama Theoretical Perspectives on Terminology: Explaining terms, concepts and specialized knowledge sekä Suomen etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirjan päivitys.