Tuhansia käsitteitä ja kymmeniä työpajoja: MAO/TAO-ontologia on pitkäkestoisen yhteistyön tulos

Päivi Kouki

MAO/TAO on museoalan ja taideteollisuusalan käsitteistöön keskittynyt erikoisontologia, jonka juuret juontavat suomalaisen ontologiatyön alkuvaiheisiin 2000-luvun alkuun. Museoalan asiasanaston pohjalta rakennettu MAO (Museoalan ontologia) ja Muotoilun ja viestinnän asiasanastoon perustuva TAO (Taideteollisuusalan ontologia) kehitettiin MuseoSuomi- ja FinnONTO-hankkeissa, ja yhdistelmäontologia MAO/TAO julkaistiin ensimmäisen kerran ONKI-ontologiakirjastossa vuonna 2004. MAO/TAOn ylläpitämisestä vastaa Museovirasto, joka on ollut alusta asti mukana MAOn kehittämisessä.

Miksi ontologioita tarvitaan?

Ontologian hyödyntäminen aineiston kuvailussa tekee kuvailijan työstä sujuvampaa, koska ontologiaa hyödyntävä sovellus voi tarjota lisätietoa käsitteiden välisistä suhteista ja auttaa valitsemaan sopivan käsitteen. Ontologia myös parantaa kuvaillun aineiston löydettävyyttä, sillä yhtenäisesti kuvaillusta aineistosta on helpompi löytää etsimänsä.

MAO/TAO on Finto-palvelun tarjoamien rajapintojen kautta vapaasti käytettävissä, myös osana Finto-palvelussa julkaistuja erikoisontologioita kokoavan KOKO-ontologian kautta. Näin MAO/TAO onkin käytössä useassa Suomen museoiden kokoelmahallintajärjestelmässä. Museovirastossa MAO/TAO pyritään ottamaan huomioon kaikessa järjestelmäkehityksessä, vaikka osittain sen laajempi käyttö on vielä suunnitteilla. Ontologian hyödyntäminen eri järjestelmissä parantaisi myös järjestelmien yhteensopivuutta, mikä puolestaan edistäisi tiedon hallintaa ja saavutettavuutta.

Ontologia kasvaa ja kehittyy

Sanastokeskus ja Museovirasto ovat tehneet yhteistyötä MAO/TAOn kehittämisen parissa jo miltei kymmenen vuotta. Ensimmäiset yhteiset ontologiaprojektit toteutettiin vuosina 2015–2017, jolloin MAO/TAOn sisällön esittämistapaa muutettiin vastaamaan Finto-palvelun täsmentyneitä ontologiatyön periaatteita ja MAOlle ja TAOlle yhteiset käsitteet yhdistettiin. Merkittävin uudistus koski ontologian rakennetta: MAO/TAOssa otettiin käyttöön Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) uudistettu pääluokkahierarkia, kun MAO/TAOon yhdistetty YSO päivitettiin uusimpaan Aristoteles-versioon. Näin päästiin myös eroon aiemmin vaivanneesta epäyhtenäisyydestä MAO/TAOn ja YSOn välillä. Samalla otettiin käytännöksi, että MAO/TAOon päivitetään aina uusin Finto-palvelun tarjoama ns. jäädytetty YSO-versio, kun ontologiaan tehdään muutenkin päivityksiä. Tämä käytäntö mahdollistaa sen, että MAO/TAO ja Finto-palvelussa julkaistu, jatkuvasti päivittyvä YSO-versio pysyvät mahdollisimman yhtenäisinä.

Ensimmäisissä kehityshankkeissa MAO/TAOon lisättiin liki 900 käsitettä, jotka oli koottu valtakunnallisessa Museo 2015 -hankkeessa museoalan asiantuntijoilta. Työn aikana kävi ilmi, että päivityksen jälkeenkin ontologiasta puuttui paljon esimerkiksi kulttuuriympäristön kuvailussa tarpeellisia käsitteitä. Tähän tarpeeseen vastattiin seuraavalla Museoviraston ja Sanastokeskuksen ontologiaprojektilla, joka alkoi vuonna 2017 pian ensimmäisen MAO/TAOn päivitysversion julkaisemisen jälkeen. Melkein kaksi vuotta kestäneessä projektissa ontologiaan lisättiin liki 2 000 käsitettä, jotka liittyivät arkeologiseen kulttuuriperintöön, vesiin liittyvään kulttuuriperintöön, rakennusperintöön ja restaurointiin sekä linnoihin ja linnoituksiin. Lisäksi ontologiaan vietiin Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan ja joitakin Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanaston määritelmiä.

Kulttuuriympäristön käsitteisiin keskittyneen ontologiaprojektin jälkeen oli aika tarttua toiseen laajaan käsitteistöön, ja alkuvuodesta 2019 käynnistettiin arkeologisen esineistön kuvailun käsitteisiin keskittyvä ontologiatyö. Työn tarkoituksena oli tehostaa Museoviraston kokoelmanhallintaa arkeologisen esineistön osalta, ja sitä tehtiin useissa osaprojekteissa vuosien 2019–21 aikana. Uusia eri aikakausien esineisiin liittyviä käsitteitä lisättiin ontologiaan noin 1 450. Lisäksi ontologiatyöryhmissä käsiteltiin liki 280 MAO/TAOsta jo ennestään löytynyttä käsitettä sekä vielä iso joukko sellaisia käsitteitä, joiden lisäämistä ontologiaan ei lopulta pidetty tarpeellisena.

Ontologiatyö on asiantuntijoiden yhteistyötä

Ontologiaprojekteissa Museovirasto on vastannut ontologiaan kulloinkin lisättävän aineiston kokoamisesta hyödyntäen sekä omia lähteitään että esimerkiksi eri museoista saatuja asiasanalistoja. Projektien koordinaattorit ovat myös koonneet asiantuntijatyöryhmät, joihin on osallistunut asiantuntijoita niin Museovirastosta kuin tarpeen mukaan muistakin organisaatioista, kuten Kirkkohallituksesta ja lukuisista museoista. Jotta työskentely olisi tehokasta ja asiantuntijoiden kannalta mielekästä, kutakin aihealuetta varten on koottu oma työryhmänsä; esimerkiksi arkeologisen esineistön ontologiaprojekteissa koottiin erilliset työryhmät kivi-, rauta- ja pronssikauden sekä historiallisen ajan käsitteitä varten, jotta asiantuntijoiden osaaminen pystyttiin hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi terminologi on käynyt tiettyjen erityisalojen käsitteitä läpi yksittäisten asiantuntijoiden kanssa työpajojen ulkopuolella. Tällaisia käsiteryhmiä ovat olleet esimerkiksi erilaiset metallirahat ja aseisiin liittyvät käsitteet.

Sanastokeskuksen vastuulla ontologiaprojekteissa on ollut aineiston terminologinen käsittely ja työryhmätyöskentelyn ohjaaminen. Terminologit ovat Sanastokeskuksen IT-suunnittelijan avulla vieneet lisättävät käsitteet ontologisoitavaan muotoon ja sitten sijoittaneet jokaisen uuden käsitteen alustavasti MAO/TAOn hierarkiaan. Työskentely asiantuntijoiden kanssa on tapahtunut työpajoissa, joissa käsitteiden oikea sijainti hierarkiassa on varmistettu. Erikoisalan ontologiatyö vaatiikin sekä käsiteltävän aihealueen vankkaa asiantuntemusta että ontologiatyön periaatteiden osaamista, ja nämä molemmat ovat yhdistyneet onnistuneesti Museoviraston ontologiaprojekteissa.

Ontologian kehitystyö jatkuu

Pitkäkestoisten ja paljon työtä vaativien MAO/TAO-päivitysprojektien jälkeen Museoviraston terminologisen työn resursseja on kohdistettu Sanastokeskuksen kanssa tehtyyn terminologiseen sanastotyöhön, muun muassa Korjaustaito-sivuston sanastoon ja arkeologisen kulttuuriperinnön sanastotyöhön. MAO/TAO ei kuitenkaan ole unohtunut, vaan sen ylläpitämistä on jatkettu muun muassa lisäämällä yksittäisiä puuttuvia käsitteitä ja päivittämällä ontologiaan yhdistettyä YSO-versiota. Vuonna 2023 ontologiaan lisättiin Museoviraston kirkollisen rakennusperinnön ja arkeologisen kulttuuriperinnön sanastoprojekteissa laadittuja käsitekuvauksia sekä muutamia uusia käsitteitä. Tämän päivityksen jälkeen julkaistun viimeisimmän MAO/TAO-version käsitemäärä on noin 12 400. MAO/TAOon yhdistetty YSO päivitettiin jälleen loppuvuodesta 2024, ja uusi versio MAO/TAOsta julkaistaan Finto-palvelussa alkuvuodesta 2025.