Kelan terminologinen sanasto – selkeää viestintää sosiaaliturvasta

Sirpa Suhonen

Kela ja Sanastokeskus ovat tehneet jo pitkään sanastotyötä yhdessä. Sanastotyön tavoitteena on alusta asti ollut yhtenäistää, vakiinnuttaa ja selkeyttää Kelan käsitteistöä sekä edistää Kelan ja sen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välistä viestintää ja tiedonvaihtoa järjestelmällisen sanastotyön avulla.

Pitkäaikainen ja kattava sanastotyö

Kelan sanastotyö alkoi vuonna 2007 lääkekäsitteillä, ja sanaston ensimmäinen laitos vuodelta 2010 sisälsi lähes 300 käsitettä, jotka liittyivät lähinnä terveyteen. Sanastossa annettiin vastineet ruotsiksi, mutta määritelmät ja huomautukset esitettiin vain suomeksi. Jotta sanasto tukisi myös ruotsinkielisten palvelua ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta kielen suhteen, vuonna 2012 julkaistuun sanaston toiseen laitokseen käsitekuvaukset käännettiin ruotsiksi, ja siitä lähtien Kelan sanasto on ollut kaksikielinen.

Kolmanteen laitokseen vuonna 2014 lisättiin muutkin kuin terveyteen liittyvät Kelan etuudet, joten sanaston käsitemäärä laajeni lähes 500:aan. Vuonna 2017 julkaistun neljännen laitoksen näkyvin muutos edellisiin julkaisuihin verrattuna oli se, että käsitekaavioiden merkintätapaa vaihdettiin. Kelan sanaston kaavioissa on noudatettu siitä lähtien UML (Unified Modeling Language) -merkintätapaa. Käsitetiedot saadaan tuotua kaavioihin sanastotiedostosta puoliautomaattisesti, mikä helpottaa ja nopeuttaa sanaston päivitystä ja uusien julkaisujen laatimista. Vuonna 2018 julkaistuun viidenteen laitokseen lisättiin uutena aihealueena toimeentulotuki, koska perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa.

Vuonna 2021 julkaistuun kuudenteen laitokseen lisättiin uusina aihealueina muutoksenhakuun ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä käsitteitä. Muutoksenhaku liittyy kaikkiin Kelan päätöksiin, eikä aihealuetta ollut aiemmin katettu laajemmin sanastossa. Vastuu korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja terveydenhoitomaksujen keräämisestä siirtyi Kelaan vuoden 2021 alussa, joten siihen liittyviä käsitteitä oli tarpeen lisätä sanastoon.

Kelan sanaston kuudes laitos oli viimeinen sanasto, joka julkaistiin myös PDF-muodossa. Sen jälkeen päätettiin, että jatkossa Kelan sanasto julkaistaan vain Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa ja Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa. Tähän päädyttiin, koska PDF-muotoisen sanaston käyttö oli vähentynyt ja koska julkaisutahtia haluttiin nopeuttaa, jotta uudet ja muuttuneet käsitetiedot saadaan nopeammin sanaston käyttäjille.

Sanastoversio 6.1 julkaistiin TEPAssa ja Sanastot-työkalussa vuonna 2023, ja tämän vuoden kesäkuussa julkaistiin versio 6.2, jonka nimeä hieman muutettiin. Aiemmin sanaston nimi oli Kelan terminologinen sanasto – Etuuksiin liittyvät käsitteet, mutta versiossa 6.2 nimen toinen osa on Etuuksiin ja tehtäviin liittyvät käsitteet. Muutos tehtiin, koska sanastossa on mukana muutakin kuin etuuksia. Seuraava julkaisu on tulossa tämän vuoden lopussa.

Oma käsite mansikka, muu käsite mustikka

Kelan terminologinen sanasto kattaa kaikki Kelan hoitamat etuudet ja joitain muidenkin tahojen vastuulla olevia etuuksia. Muita kuin ”kela-etuuksia” on mukana, jotta tietystä aihealueesta saisi kokonaiskuvan. Tämän vuoksi sanastossa on esimerkiksi määritelty työeläke, vaikkei sen maksaminen kuulu Kelalle, vaan Kela vastaa kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Suomen eläkejärjestelmä kuitenkin koostuu kansaneläke- ja työeläkejärjestelmästä, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Työeläke on otettava huomioon kansaneläkettä maksettaessa, sillä tietyn suuruiset työeläkkeet pienentävät kansaneläkkeen määrää, ja jos työeläkkeen määrä ylittää tietyn rajan, kansaneläkettä ei makseta lainkaan. Sama kokonaisnäkemyksen tarve koskee toimeentulotukea. Vaikka Kela vastaa vain perustoimeentulotuesta, myös yläkäsite toimeentulotuki ja perustoimeentulotuen vieruskäsitteet täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki on määritelty Kelan sanastossa. Pääsääntöisesti perustoimeentulotukea on haettava ennen kuin voi hakea täydentävää tai ehkäisevää tukea hyvinvointialueen sosiaalitoimelta.

Kelan sanaston aihealueita ovat sairaanhoitokorvaukset, lääkkeet ja lääkekorvaukset, kansainvälinen sairaanhoito, sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat (kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahat), työterveyshuolto, vammaisetuudet ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu, kuntoutus, eläkkeet, asumistuet, opintoetuudet ja opiskeluterveydenhuolto, sotilasavustus, perhe-etuudet, työttömyysturva ja toimeentulotuki. Sitä mukaa kun Kelan hoidettavaksi on tullut uusia etuuksia tai tehtäviä, niihin liittyviä käsitteitä on lisätty sanastoon.

Arvokkaat asiantuntijat

Sanastokeskus ei laadi sanastoja yksin, vaan sanastotyötä varten muodostetaan aina sanastotyön ammattilaisista eli terminologeista ja kyseisen aihealueen ammattilaisista eli sisältöasiantuntijoista koostuva työryhmä. Kelan sisältöasiantuntijat tietävät, mitä Kelan käsitteet tarkoittavat, kun taas terminologit osaavat muokata tiedot selkeään asuun terminologisia periaatteita noudattaen. Ilman asiantuntijoiden tietämystä erikoisalojen sanastoja ei pysty tekemään ja ilman terminologeja sanastoista ei välttämättä tule laadukkaita ja johdonmukaisia.

Koska Kelan sanastossa on ollut lukuisia aihealueita, myös sanastotyöryhmiä on ollut monia. Lääkekäsitteillä on omat asiantuntijansa, kuntoutuskäsitteillä omansa jne. Kelan sanastoa on siten ollut laatimassa kymmeniä Kelan asiantuntijoita. Osa on ollut mukana pitkään, osa vain lyhyen aikaa. Pitkään kestäneen sanastotyön aikana osa on jo ehtinyt vaihtaa työtehtävää tai työpaikkaa tai jopa jäädä eläkkeelle.

Sanastotyö vaatii panostusta myös asiantuntijoilta. Yksi vaadittava panos on aika. Asiantuntijat osallistuvat sanastotyöhön oman työnsä ohella, mutta heidän pitäisi silti ehtiä miettiä käsitteitä, osallistua sanastotyöpajoihin ja vastata terminologin kysymyksiin. Aina he eivät ehdi reagoida nopeasti, jos vaikkapa lainvalmistelussa on kova kiire. Paitsi aikaa sanastotyö saattaa myös edellyttää omien, tutuksi miellettyjen käsitteiden syvällisempää pohdintaa. Mitä jokin käsite itse asiassa sisältää tai mitä jollain termillä tarkoitetaan? Ja vaikka asiantuntija itse ymmärtäisi täysin käsitteen sisällön, miten selittää asia niin, että terminologi osaa poimia siitä oleelliset ja muista käsitteistä erottavat käsitepiirteet ja kirjata ne käsitekuvauksiin, jotka on tarkoitettu laajaan käyttöön?

Sujuvaa suomea

Kansaneläkelaitoksesta eli Kelasta annetun lain mukaan yhtenä Kelan tehtävänä on tiedottaa etuuksistaan ja palvelutoiminnastaan. Kelassa on huomattu, että vaikeaselkoiset tekstit hankaloittavat paitsi asiakkaiden arkea myös sen omien työntekijöiden työskentelyä. Jos asiakas ei ymmärrä saamaansa viestiä ja sitä, mitä häneltä edellytetään, asiakkaan asian hoitamiseen menee enemmän myös kelalaisten aikaa ja asian ratkaiseminen viivästyy. Kun asiointi tapahtuu yhä enemmän digitaalisesti ja suoraa kontaktia asiakkaan ja Kelan palveluasiantuntijan välillä ei välttämättä ole, tekstien selkeys ja yksiselitteisyys ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Kela onkin panostanut laatimiensa tekstien selkeyttämiseen muun muassa palkkaamalla omia kielenhuoltajia ja muokkaamalla päätöksiään, asiakaskirjeitään ja sivustoaan. Tekstien selkeyttäminen koskee myös Kelan terminologisen sanaston suomenkielisiä käsitekuvauksia, joten Kelan kielenhuoltajat tarkastavat nekin.

Koska Kelan sanaston lähteenä käytetään lakeja ja asetuksia, lainsäädännön kieli hiipii herkästi myös sanaston käsitekuvauksiin. Jos säädöksessä on käytetty turhan monimutkaista ilmausta, se on saattanut päätyä lähes sellaisenaan myös sanastoon. Helposti saattaa käydä niin, että sekä Kelan sisältöasiantuntijat että käsitekuvauksia kirjoittava terminologi tulevat ajan mittaan sokeiksi lakikielelle eikä muita, kenties selkeämpiä vaihtoehtoja edes tule mieleen. Tämän vuoksi Kelan kielenhuoltajat tarkistavat sanaston suomenkieliset käsitekuvaukset ja tarvittaessa esittävät selkeämpää ilmausta tilalle. Aina muutoksia ei ole mahdollista tehdä täysin kielenhuoltajien ehdottamalla tavalla, jos esimerkiksi kuvauksen merkitys muuttuisi tai kuvaus ei enää olisi terminologisten periaatteiden mukainen, mutta moni kielenhuoltajien ehdotus on parantanut määritelmien ja huomautusten luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Kaksikielisyys haastaa

Kaksikielisen sanaston ylläpitäminen on työläämpää kuin yksikielisen, koska kaikki muutokset ja lisäykset sanastoon tehdään ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi. Kela on kuitenkin pitänyt kaksikielisyyttä tärkeänä ja antanut työhön tarvittavat resurssit. Kelan kielikeskus koordinoi Kelan tarvitsemaa käännöstyötä, ja Kelan palveluksessa on ruotsinkielen kääntäjiä, jotka ovat muun työnsä ohella osallistuneet myös Kelan sanaston ruotsin vastineiden tarkastamiseen ja lisäämiseen sekä käännösten tekemiseen ja tarkastamiseen.

Koska Kelan sanaston julkaisutahtia nopeutettiin kahteen julkaisuun vuodessa aiemman, parin vuoden välein tapahtuneeseen julkaisemiseen verrattuna, ruotsin käännöksiä ei ehditä tehdä ja tarkistaa aivan sitä tahtia kuin suomenkielisiä käsitekuvauksia lisätään tai muutetaan. Jottei julkaisutahtia tarvitsisi käännösten odottamisen vuoksi hidastaa, päätettiin, ettei kaikkien käsitteiden suomen- ja ruotsinkielisten kuvausten tarvitse olla yksi yhteen. Kääntämisestä ei suinkaan ole luovuttu, vaan jos kaikkia käännöksiä ei ehditä tehdä tiettyyn julkaisuun, ruotsinkielisten käsitekuvausten lisäystä ja päivitystä jatketaan aina sanaston seuraavissa versioissa. Jos suomenkielistä käsitekuvausta on päivitetty, mutta ruotsin käännöstä ei, tästä tehdään merkintä kyseiseen termitietueeseen sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta sanaston käyttäjä tietäisi, mikä tieto on ajantasaista.

Lainsäädäntö muokkaa käsitteitä

Koska Kelan etuudet ja tehtävät ovat lakisääteisiä, lainsäädännön muutokset on vietävä myös sanastoon, jotta se olisi hyödyllinen käyttäjilleen eikä kokoelma ammoin käytettyjä termejä ja käsitteitä. Lainsäädännön muutokset tarkoittavat paitsi uusien käsitteiden lisäystä, myös olemassa olevien käsitteiden muokkausta sekä käsitteiden vanhenemista ja käytöstä poistumista.

Kelan terminologista sanastoa on tehty jo 18 vuotta, joten Kelan maksamiin etuuksiin ja sen vastuulle kuuluviin tehtäviin on tullut lukuisia muutoksia näiden vuosien aikana. Jonkin etuuden sisältö on saattanut muuttua, joten sen käsitekuvausta on päivitetty. Esimerkiksi isyysraha oli alun perin määritelty isälle tai hänen työnantajalleen maksettavaksi vanhempainpäivärahaksi. Yhteiskunnan ja lakien muuttumisen myötä, isyysrahaa ryhdyttiin maksamaan myös naiselle, jos tämä oli äidin puoliso. Sen vuoksi isyysraha määriteltiin vuoden 2021 julkaisussa isälle, äidin puolisolle tai hänen työnantajalleen maksettavaksi vanhempainpäivärahaksi. Tämän jälkeen lakeja muutettiin taas, ja isyysraha korvattiin sukupuolineutraalilla vanhempainrahalla 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhteydessä. Samalla myös äitiysrahasta tuli vanhentunut käsite. Nykyisin raskaana oleva vanhempi voi saada raskausrahaa 40 arkipäivää, ja sen jälkeen vanhempainrahaa.

Joskus vain termi vanhentuu, vaikka käsite pysyy samana. Laissa on esimerkiksi aiemmin viitattu johonkin käsitteeseen tietyllä termillä, mutta lakia muutettaessa myös tähän käsitteeseen viittaava termi on muutettu. Näin on käynyt esimerkiksi termille erityisäitiysraha, joka oli vielä vuoden 2021 julkaistun sanaston kuudennessa laitoksessa, mutta joka on nykyisin erityisraskausraha. Käsitteen sisältö pysyi olennaisilta osiltaan samana, ja käsitekuvausta vain hieman selkeytettiin verrattuna varhaisempiin julkaisuihin. Aiemmin esimerkiksi käytettiin ilmausta ”on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään”, mutta Kelan kielenhuoltajien ehdotuksesta lakitekstin kielenkäytöstä siirryttiin selkeämpään yleiskieliseen ilmaukseen ”eikä siksi voi tehdä työtään”.

erityisraskausraha
ei: erityisäitiysraha (vanhentunut/föråldrad)
sv särskild graviditetspenning
inte: särskild moderskapspenning (föråldrad/vanhentunut)
määritelmä
vanhempainpäiväraha, jota maksetaan, jos raskaana olevan henkilön työtehtäviin tai työoloihin liittyy tekijä, joka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden eikä hän siksi voi tehdä työtään

huomautus
Vaaratekijöitä ovat kemialliset aineet, säteily ja tartuntataudit. Ennen erityisraskausrahan myöntämistä pitää selvittää, voidaanko vaaratekijä poistaa tai raskaana olevalle järjestää muuta työtä.
Erityisraskausraha on työkykyiselle työntekijälle tarkoitettu ansionmenetyskorvaus. Sitä maksetaan enintään siihen saakka, kun oikeus raskausrahaan alkaa.
Erityisäitiysraha muuttui erityisraskausrahaksi 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen yhteydessä. Muutos koski raskaana olevia, joiden lapsen laskettu syntymäaika oli 4.9.2022 tai sen jälkeen.

definition
föräldradagpenning som betalas till en gravid person om hens arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden är förknippade med en riskfaktor som äventyrar hens eller fostrets hälsa och hen därför är förhindrad att utföra sitt arbete

anmärkning
Kemiska ämnen, strålning och smittsamma sjukdomar utgör riskfaktorer. Innan särskild graviditetspenning beviljas ska det redas ut om riskfaktorn kan elimineras eller om annat arbete kan ordnas för den gravida.
Den särskilda graviditetspenningen utgör ersättning för inkomstbortfall som drabbar en arbetsför arbetstagare. Penningen betalas högst tills rätten till graviditetspenning börjar.
Särskild moderskapspenning ändrades till särskild graviditetspenning i samband med familjeledighetsreformen som trädde i kraft 1.8.2022. Ändringen gällde gravida personer med beräknad tidpunkt för barnets födelse 4.9.2022 eller senare.

Vuosien kuluessa jotkin etuudet ja palvelut on ehditty myös lakkauttaa. Aiemmin niihin liittyviä vanhentuneita käsitteitä pidettiin sanastossa jonkin aikaa ja poistettiin myöhemmin. Esimerkiksi vaikka jotain etuutta ei ole voinut hakea, sen maksaminen on saattanut jatkua aiemmin tehdyn päätöksen perusteella. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi jotkin eläkkeet, koska niitä saatetaan maksaa kauan. Lakkautetut etuudet ja palvelut myös näkyvät Kelan tilastoissa pitkään. Tällaisessa tapauksessa sanastoon on merkitty, että käsite on vanhentunut, ja jos etuus tai palvelu on korvattu jollain toisella etuudella tai palvelulla, sekin on kerrottu. Sen jälkeen kun Kelan sanastoa ryhdyttiin julkaisemaan Sanastot-työkalussa, vanhentuneita käsitteitä ei ole poistettu kokonaan. Sanastot-työkalussa käsitteet saavat pysyvän IRI-tunnuksen (IRI, internationalized resource identifier, vuoteen 2024 asti tunnuksena oli URI, uniform resource identifier). Käsite pitäisi pystyä löytämään tällä tunnuksella, joten vanhentuneitakaan käsitteitä ei poisteta sanastosta.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikutti luonnollisesti myös Kelan sanastoon, koska se sisältää lukuisia terveydenhuoltoon liittyviä käsitteitä ja myös muutamia sosiaalihuoltoon liittyviä käsitteitä. Hyvinvointialueesta annettu laki (611/2021) tuli voimaan 1.7.2021 ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021) tuli voimaan 1.1.2023, joten vuonna 2023 julkaistua sanaston versiota 6.1 varten piti tarkistaa kaikki viittaukset kuntiin ja tarvittaessa muuttaa ne viittaamaan hyvinvointialueisiin, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Esimerkiksi aiemmin terveyskeskus oli määritelty perusterveydenhuollosta vastaavaksi kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämäksi toimintayksiköksi. Nyt se on määritelty perusterveydenhuollosta vastaavaksi hyvinvointialueen ylläpitämäksi toimintayksiköksi.

Joskus käsitteiden käytöstä luovutaan ja ne korvataan jollain muulla, mutta myöhemmin päätetäänkin palata entiseen. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi kuntoutuksen toimenpiteet työkokeilu ja työhönvalmennus. Ne olivat mukana vielä sanaston viidennessä, vuoden 2018 laitoksessa, mutteivät enää seuraavassa julkaisussa vuonna 2021. Nyt ne ovat taas tulossa takaisin tämän vuoden viimeiseen julkaisuun ja korvaavat aikoinaan lisätyn työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen.

Lähemmäs asiakasta

Kaikki muutokset Kelan sanastossa eivät johdu lainsäädännöstä, vaikka se tärkeä peruste onkin. Osa muutoksista on liittynyt viestinnän muuttumiseen ja muuttamiseen ajan kuluessa. Nykyisin viranomaiset haluavat korostaa enemmän rentoa ja ystävällistä viestintää kuin virallista ja etäistä, vaikka viranomaisten on toki aina viestittävä asiallisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi. Tämän vuoksi Kelan sanastoon tehtiin tänä vuonna suuri muutos, joka tarkoitti koko sanaston läpikäymistä. Sanastossa olleet sadat vakuutettu- ja kuntoutuja-termit tarkistettiin ja muutettiin henkilöksi tai asiakkaaksi, jotta sanasto vastaisi Kelan nykyistä viestintäkäytäntöä, jossa yleensä puhutaan asiakkaista. Henkilöä käytettiin myös, koska kaikki ihmiset eivät ole Kelan asiakkaita. Ja koska Kelan sanasto on kaksikielinen, muutos jouduttiin tekemään tuplana eli myös ruotsinkieliset käsitekuvaukset käytiin läpi ja muutettiin vastaavat ruotsin termit. Sosiaalilainsäädännössä toki käytetään edelleen termejä vakuutettu ja kuntoutuja, joten niitä ei ole poistettu sanastosta, mutta niiden käyttöyhteydestä on annettu huomautus.

Yhteiskunnan muuttuminen näkyy myös sanastoissa esimerkiksi tasa-arvon ja sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisenä. Samassa yhteydessä, kun Kelan sanastossa luovuttiin viranomaiskielisistä termeistä vakuutettu ja kuntoutuja, ruotsinkielisiin käännöksiin tehtiin toinenkin, koko sanastoa koskeva päivitys. Aiemmin käytössä olleesta henkilöön viittaavasta ilmauksesta ”han eller hon” luovuttiin, ja tilalle otettiin sukupuolineutraali persoonapronomini hen eri taivutusmuodoissaan.

Työ jatkuu

Koska muutos on jatkuvaa, myös sanaston jatkuva päivitys on oleellista. Valitettavasti päivityksiin varautuminen ei aina ole itsestäänselvyys sanastotyössä, mutta Kelan sanastotyöprosessissa päivitystarve on otettu huomioon. Kelan sanastotyöhön nimeämät asiantuntijat seuraavat oman aihealueensa lainsäädäntötyötä, ja ilmoittavat Kelan sanastovastaavalle ja Sanastokeskuksen terminologille, jos ja kun havaitsevat muutostarpeita sanastossa. Samoin Kelan viestintä ilmoittaa muutostarpeista, jos Kelassa tehdään sen viestintää koskevia strategiapäätöksiä. Omalta osaltaan myös terminologi ilmoittaa muutostarpeista sellaisia huomatessaan. Muutostarve saattaa tulla ilmi vaikkapa toisessa sanastoprojektissa, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sanastotyössä, jolla on yhtymäkohtia Kelan sanastotyöhön. Eri toimijoiden sanastojen tietojen yhtenäistäminen vastaa semanttisen yhteentoimivuuden vaatimukseen, jotta yhteiset käsitteet ymmärrettäisiin ja määriteltäisiin samalla tavalla.