Pääkirjoitus: Miksi sanasto- ja ontologiatyötä tehdään?

Katri Seppälä

Otsikon kysymys toistuu usein terminologin työssä ja siihen pyritään vastaamaan erityisesti uusien potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa käytävissä keskusteluissa. Koska systemaattinen sanastotyö perustuu pitkään käytössä olleeseen ja standardisoituun menetelmään, asiaa voidaan lähestyä teorian näkökulmasta kertomalla esimerkiksi käsitteiden analysoinnin, käsitepiirteiden vertailun ja käsitetiedon määrämuotoisen esitystavan eduista, mutta myös käytännön esimerkit erilaisista käsiteanalyysin soveltamistavoista ovat erittäin tärkeitä. Siksi pyrimme tuomaan niitä esiin myös lehdessämme.

Vaikka sanastojen ja ontologioiden laatiminen on itsessään mielenkiintoista ja innostavaa, ei työn perusteluksi riitä pelkkä tekemisen ilo, vaan kullakin projektilla on omat erikseen määritellyt tavoitteensa. Projekteissa mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, miten esimerkiksi viestintään, tietojen jakamiseen ja siirtoon sekä tiedonhakuun liittyvien tavoitteiden saavuttamista voitaisiin parhaiten tukea käsiteanalyysin keinoin.

Turun kaupungin Sanastokeskukselta tilaama projekti tapahtuma-, harrastus- ja koulutusluokitusten laatimiseksi valmistui alkuvuodesta. Työ toteutettiin osana Asiakaslähtöinen toteutus tapahtuma-, harrastus- ja koulutusdatan hallinnoimiselle ja tarjoamiselle kohderyhmälähtöisissä näkymissä -hanketta. Projektin tarpeisiin luotiin yhdessä kohdealojen ammattilaisten kanssa Yhteentoimivuusalustalla julkaistut luokitukset, sovittiin niiden käytöstä Yleisen suomalaisen ontologian ohella ja suunniteltiin it-ammattilaisten kanssa ontologioiden hyödyntämistä tiedonkuvailussa ja -haussa. Projektista löytyy lisätietoa esimerkiksi Turun DigiBag-sivustolta.

Museoviraston kanssa laajennettiin Museoalan ja taideteollisuusalan ontologiaa (MAO) arkeologian käsitteillä. Museovirasto on jo pitkään tehnyt määrätietoista työtä ontologian kehittämiseksi yhdessä Sanastokeskuksen kanssa, mutta arkeologian käsitteitä MAO-ontologiaan lisättiin erityisesti osana Suomen Akatemian rahoittamaa SuALT – Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty tietokanta -hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää semanttiseen webiin perustuva Löytösampo-tietokanta. Museoviraston yli-intendentti Jutta Kuitunen kertoo artikkelissaan kohdealan asiantuntijoiden ja terminologin yhteistyöstä sekä projektin tavoitteista.

Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Paula Ahonen-Rainio puolestaan kertoo artikkelissaan, miten määrittelevää sanastotyötä on tehty kuntien ja valtionhallinnon yhteisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen tueksi. Maanmittauslaitos on tehnyt sanastotyötä pitkään ja nyt asiantuntijat tunnistivat tarpeen työn jatkamiselle, sillä myös osoitekäsitteet kaipasivat täsmentämistä, jotta niitä voitaisiin käyttää yhteiskäyttöisen tietojärjestelmän perustana.

Sanastokeskuksen projektien tuotokset on valtaosin tarkoitettu ensisijaisesti eri alojen ammattilaisten käyttöön, mutta myös muut kohderyhmät tarvitsevat sanastoja ja laatimismenetelmissäkin on eroja. Esimerkkinä maahanmuuttaneille suunnatusta sanastotyöstä esittelemme Sininauhasäätiön tekemää työtä.

Henkilöhaastattelun kautta pääsette tutustumaan hallituksemme uusimpaan jäseneen Jenni Kavéniin, joka edustaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa ja arvioi sanastotyön merkitystä erityisesti kääntäjien näkökulmasta.

Aurinkoista kesää!