Arkeologisen esineistön ontologiatyö

Jutta Kuitunen

Arkeologisen esineistön ontologiatyön ensiaskeleet

Museovirastossa aloitettiin arkeologisen esineistön ontologiatyö vuonna 2019.

Suomessa arkeologisten esineiden nimeämiseen käytettävät termit ovat melko vakiintuneita, mutta niitä ei ole kuitenkaan koskaan aiemmin kattavasti koottu yhteen. Tieteen termipankissa on määritelty vajaa 500 arkeologian käsitettä, joista vain pieni osa liittyy esineisiin. Museoalan ja taideteollisuusalan ontologiassa MAO/TAO:ssa oli projektin alkaessa joitain satunnaisia, yleistasoisia arkeologiaan liittyviä käsitteitä.
Myöskään muualla maailmassa ei ole montaa kattavaa listausta arkeologisen esineistön termeistä ja vielä vähemmän tietoa on esitetty ontologiamuodossa. Tiedostimme siis jo varhaisessa vaiheessa, että olemme tekemässä kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti merkittävää hanketta.

Ajavana voimana ontologiatyön aloittamiseen oli Suomen Akatemian rahoittama SuALT – Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty tietokanta -hanke. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää semanttiseen webiin perustuva Löytösampo-tietokanta. Toimiva ontologia oli edellytys Löytösammolle, joten ontologiaa ryhdyttiin tarmokkaasti työstämään erityisesti hankkeen tarpeisiin, mutta myös kaikkien arkeologista esineistöä käyttävien hyödynnettäväksi.

Työ aloitettiin kartoittamalla lähtöaineistoja. Museoviraston omassa kokoelmahallintajärjestelmässä arkeologisen esineistön termejä oli hyvin rajallisesti, koska aineiston luettelointia tekevät pääasiassa arkeologisia kenttätöitä tekevät toimijat omiin järjestelmiinsä. Omaan kokoelmahallintajärjestelmäämme oli viety ainoastaan näyttelyihin tai tutkimuksiin talon ulkopuolelle menevät esineet. Otimme yhteyttä museoihin, joilla tiesimme olevan käytössä termilistoja järjestelmissään ja pyysimme listauksia käytetyistä esinenimistä ja esinenimien tarkenteista. Kaikki museot olivat halukkaita auttamaan meitä ja saimmekin kasaan hyvän pohjamateriaalin, josta Sanastokeskuksen terminologi Päivi Kouki pääsi aloittamaan käsitteiden ripustamisen MAO/TAO:n hierarkiaan.

Innostuneet asiantuntijaryhmät

Koottu aineisto kattaa noin 10 000 vuoden ajanjakson, useita eri kulttuurivaiheita, erilaisia materiaaleja ja esineitä verkonkohoista hopeakäätyihin ja kaikkea siltä väliltä. Arkeologiassa eri aikakausilla ja eri esineryhmillä on omat asiantuntijansa, joten pidimme parhaana ratkaisuna muodostaa useita asiantuntijaryhmiä aikakausittain. Kohdennettujen kutsujen lisäksi esitimme avoimen kutsun kaikille asiasta kiinnostuneille arkeologeille.

Koska SuALT-projekti käsitteli metallinetsinlöytöjä, joista suuri osa ajoittuu rautakaudelle, aloitimme työn rautakauden työryhmällä. Työryhmässä keskityimme siis aluksi erityisesti metalliesineistöön, mutta alue laajeni työn edetessä hieman. Työryhmään saimme mukaan myös jo eläköityneitä asiantuntijoita, jotka olivat ansioituneet rautakauden esinetutkimuksen saralla. He osallistuivat todella aktiivisesti ja innostuneesti työhön, kuten koko työryhmä.

Itseäni jännitti, miten arkeologit suhtautuvat ylipäätään tällaiseen niin sanotusta normaalista arkeologin tai tutkijan työstä poikkeavaan urakkaan, joten ensimmäisen työryhmän palaute oli todella tärkeää. Helpotuksekseni palaute oli erittäin positiivista. Vaikka kokemusta ontologiatyöstä ei ollut oikeastaan kenelläkään, Sanastokeskuksen ammattitaitoisen perehdytyksen myötä työ avautui kaikille. Ymmärsimme, että olemme tekemässä yhdessä hyödyllistä ja merkittävää työtä. Asiantuntijat nauttivat siitä, että saivat pohtia ja keskustella hyvinkin yksityiskohtaisista asioista toistensa kanssa. Taisipa joku todeta, että kyseessä oli kiinnostavin työryhmä, missä hän oli ollut. Huomasimme, että harvemmin tulee mietittyä, mikä joku esine oikeasti on, onko se koru vai onko se sittenkin jotain muuta. Kysymykset, jotka helposti arjessa ohitamme itsestäänselvyyksinä, olivatkin mielenkiintoisia ja hämmentävän hankaliakin. Monipolvisimman keskustelun taisimme käydä puukon erilaisista heloituksista.

Jatkoimme työtä kivikauden esineistöön kompaktilla kokoonpanolla. Kivikauden työryhmästä mieleeni jäi erityisesti hetki, kun työ eteni kivikauden keramiikkatyyppeihin. Asiantuntijat hiljenivät hetkeksi naputtamaan koneitaan, jonka jälkeen toinen heistä totesi lyhyesti ”Olisiko se siinä?”. Tuloksena on kattava ja erittäin tarkka ontologia kivikautisista keramiikkatyypeistä, joista perusarkeologi ei ollut edes kuullut.
Pronssikauden esineistöstä vastasi pääosin yksi ansioitunut pronssikauden tutkija, jonka kanssa kokonaisuutta työstettiin sähköpostitse.

Historiallisen ajan esineistö oli ehkä kaikkein haastavin ja monimutkaisin kokonaisuus, mutta tässäkin ryhmässä asiantuntijat osoittivat huippuosaamisensa. Tuloksena oli perusteellinen ja tarkka ontologia. Erityinen haaste oli historiallisen ajan keramiikka. Siihen palattiin useita kertoja, mutta asiantuntijat jaksoivat väsymättä käydä läpi käsitteitä, etsiä tietoja eri lähteistä ja tarkentaa termejä.

Työn edetessä meille tuli tarve myös tarkistuttaa joitain esineryhmiä varsinaisten työryhmien ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Tällainen kokonaisuus oli esimerkiksi aseet.

Haastavinta työryhmille oli selvästi ymmärtää ontologian kokonaisrakennetta. Olisimme halunneet tehdä esimerkiksi materiaalikohtaisia termejä, kuten hopeasormukset, kultasormukset. Toinen vaikea kohta oli mieltää, että erilaiset esineiden osat ripustetaan osat-käsitteeseen, eikä esimerkiksi miekkojen osia miekat-käsitteeseen. Useamman kerran jouduttiin palauttamaan mieliin ontologian periaatteet. Terminologi Päivi Kouki jaksoi kuitenkin rauhallisesti kerta toisensa jälkeen palauttaa meidät oikeille urille.

Löytösammon fasettiontologiat

SuALT-projektissa luodussa Löytösampo-tietokannassa ei käytetä suoraan MAO/TAO:a vaan tietokantaa varten luotiin ns. fasettiontologiat esineiden nimille, materiaaleille ja ajoituksille, jotka linkitettiin MAO/TAO:on sekä myös Getty-säätiön Art & Architecture Thesaurukseen (AAT). Löytösampo on suunnattu nimenomaan kansalaisille, ei ainoastaan arkeologeille tai tutkijoille. Fasettiontologiat tuntuivat käyttäjäystävällisemmiltä, koska käsitteitä pystyttiin fasettien avulla järjestämään ja kokoamaan yhteen löytöjen haun kannalta toimiviksi, yksinkertaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi kaikki miekkoihin liittyvät käsitteet, myös miekkojen osat, koottiin miekat-käsitteen alle.

Miekat Löytösampo-tietokannassa.

Kaksiteräiset miekat Museoalan ja taideteollisuusalan ontologiassa.

Getty AAT:een yhdistämisen tarkoituksena oli mahdollistaa aineistojen yhdistäminen myös ulkomaisiin aineistoihin. Ongelmaksi kuitenkin muodostui, että AAT ei tarjonnut kovinkaan monelle termille tarkkaa vastinetta, vaan yhdistäminen jäi hyvin yleiselle tasolle. Kuitenkin myös tämä koettiin hyödylliseksi askeleeksi kohti aineistojen yhteiskäyttöä.

Fasettiontologiat ovat käytössä myös Museovirastossa kehitteillä olevassa Apuri-luettelointityökalussa. Apurista on tulossa kaikkien arkeologisten toimijoiden käytössä oleva sovellus, joten ontologian käyttäminen luetteloinnissa tukee tätäkin kautta tietojen yhteentoimivuutta.

Ontologiatyön jatko

Arkeologisen esineistön ontologia julkaistiin vuoden 2022 alussa Finto-palvelussa osana MAO/TAOa. Arkeologisen esineistön ontologia on Finto-palvelun kautta käytettävissä useassa Suomen museoiden kokoelmahallintajärjestelmässä, mukaan lukien Museovirastossa käytössä olevassa MuseumPlus Riassa.

Koska arkeologisen aineiston sähköinen saatavuus on ollut hyvin huonoa, on sillä ollut negatiivinen vaikutus myös arkeologiseen esinetutkimukseen. Kun ontologia saadaan käyttöön laajasti esineistön luettelointiin, saadaan myös huomattavasti kattavampia hakutuloksia ja sitä kautta todennäköisesti myös uudenlaista tutkimusta. Ehkä saamme jopa aivan uusia tutkimustuloksia Suomen esihistoriasta. Iso tavoite on tietysti, että saamme arkeologit käyttämään ja hyödyntämään esineistön ontologiaa täysipainoisesti, jotta sen tuomat hyödyt saavutetaan. Tiedottaminen ja kouluttaminen ovat oleellinen osa jatkotyötä.

Hankkeessa emme ehtineet määrittelemään käsitteitä, joten se tuleekin olemaan seuraava vaihe Museoviraston ontologiatyössä. Urakka on suuri: käsitteitä lisättiin 1500 kpl, ja useita tuhansia käsitteitä käytiin läpi tai päivitettiin. Määrittelyt ovat kuitenkin tärkeä osa työtä, joten toivon mukaan pääsemme etenemään siinäkin työssä lähiaikoina.

Linkkejä: