Jenni Kavén on monessa mukana

Kati Helenius

Kuvaaja: Maarit Laitinen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.

Jenni Kavén on auktorisoitu kääntäjä virosta suomeen. Hän työskentelee Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa (SKTL) va. toiminnanjohtajana ja elokuusta 2022 alkaen (varsinaisena) toiminnanjohtajana. Hän on ollut Sanastokeskus ry:n hallituksen jäsen vuoden 2022 alusta alkaen.

Kiinnostus kieliin syttyi jo lapsena

Pieneltä varsinais-suomalaiselta paikkakunnalta kotoisin oleva Jenni Kavén on ollut kiinnostunut kielistä aina ala-asteelta saakka. Selkeää yhtä toiveammattia Kavénilla ei pikkulapsena ollut, mutta hän haaveili muun muassa poliisin ja opettajan ammateista. Etenkin kielten opettajat hän koki motivoivina ja kannustavina. Koulussa hän opiskeli englannin, ruotsin ja saksan lisäksi ranskaa, viroa ja venäjää.

Oppilaanohjaaja väläytti Kavénille kääntäjän ammattia jo yläasteella. Juuri viron kääntäjäksi ryhtymistä Kavén luonnehtii kuitenkin monien sattumien summaksi, vaikka yläkoulussa käyty viron kielikurssi olikin jättänyt erityisen kipinän viron kieltä ja virolaista kulttuuria kohtaan. Hämärän peittoon on jäänyt, miksi pienessä koulussa ylipäätään tarjottiin mahdollisuutta opiskella viroa.

Kavén aloitti lukionjälkeiset opintonsa Helsingin yliopistossa germaanisen filologian parissa, kääntäjälinjalla, sivuaineena monikielisen ammattiviestinnän opintoja. Kielikeskuksesta Kavén nappasi kurssipalettiinsa ”ihan huvikseen” myös viron kurssin. Peruskoulussa syttynyt kipinä ei ollut sammunut, ja viron kurssi venähti sivuaineeksi.

Osakuntatoiminnassa Kavén pääsi myös hyödyntämään viron osaamistaan käytännössä. Hänen osakunnallaan sattui olemaan virolainen ystävyysjärjestö, jonka kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä ja käytiin esimerkiksi puolin ja toisin vuosijuhlissa. Vaikka saksan opinnot olivat jo pitkällä, viro vei mennessään.

Opintojen kautta Kavénin tie vei Tarttoon ensin kahdenväliseen opiskelijavaihtoon ja osakunnan stipendiaattiohjelmaan sekä CIMO-harjoitteluun Suomen kulttuuri-instituuttiin. Opintojen ohella Kavén suoritti virallisen kääntäjän tutkinnon, ja käännöskokemustakin hänelle oli ehtinyt kertyä. Virossa vietettyjen kolmen ja puolen vuoden jälkeen Kavén suoritti Euroopan komission käännösharjoittelun Brysselissä.

Kavén ei opiskeluaikoinaan tyytynyt opintovaatimusten mukaiseen minimisuoritukseen, vaan valikoi ylimääräisinä opintoina erilaisia kursseja laidasta laitaan. Kääntäjän työssä viron lisäksi myös muiden kielten osaamisesta ja laajasta yleistietopohjasta onkin ollut paljon hyötyä. ”Mikään tieto ei ole turhaa”, Kavén toteaa.

Moniosaajan monipuoliset työtehtävät

Tällä hetkellä Kavén toimii Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa va. toiminnanjohtajana. Toiminnanjohtajan monipuoliseen työnkuvaan kuuluu kääntäjien ja tulkkien yhteiskunnallisen aseman ja työskentelyolosuhteiden edistäminen. Tyypillistä työpäivää SKTL:n toiminnanjohtajalla ei ole. Työpäivät ovat erittäin vaihtelevia, mitä Kavén pitää sekä hauskana että haasteellisena. Hän toteaakin, että pienen järjestön toiminnanjohtaja saa itsekin tehdä käytännön töitä kädet savessa.

SKTL:ssä on viisi eri jäsenjaostoa, jotka keskittyvät omien erikoisalojensa edunvalvontaan, koulutukseen ja verkostoitumiseen. Mukana on monia ammatteja ja asiantuntijoita eri tekstilajien kääntäjistä tulkkeihin, opettajiin ja tutkijoihin. Kullakin jaostolla on erilaiset haasteensa, joihin vaikuttamista Kavén pitää hyvin tärkeänä ja mielenkiintoisena. Tampereella, Turussa ja Vaasassa on omat paikallisosastonsa.

Alan asiantuntijoiden lisäksi SKTL:n henkilöjäsenyyttä voivat hakea alan opiskelijat ja ulko- tai kannatusjäsenyyttä myös yhteisöt. Kavénin mukaan jäsenten erilaiset taustat tekevät hänen työstään monipuolista ja kiinnostavaa. Toisaalta työ on myös vaativaa. Toiminnanjohtajan on tiedettävä hyvin monesta teemasta vähintään jotain ja on oltava jatkuvasti valmis perehtymään uusiin asiakokonaisuuksiin.

Kavén kertoo työnsä sisältävän ”valtavan paljon kaikkea”. Hän muun muassa neuvoo jäseniä, tekee vaikuttamistyötä eri tahojen kuten kulttuuri- ja kielialan toimijoiden kanssa sekä yhteistyötä muiden alan järjestöjen, yritysten ja viranomaisten kanssa, toimii hyvin tehokkaan toimistotiimin esihenkilönä ja valmistelee hallituksen kokouksia. Työhön kuuluvat myös esimerkiksi lausuntojen ja mielipidekirjoitusten laatiminen sekä haastattelupyynnöt.

Koska yhteistyötahoja on paljon, myös kokouksia ja tapaamisia on paljon. Koronapandemian vuoksi lähitapaamiset ovat luonnollisestikin vähentyneet merkittävästi, mitä Kavén harmittelee, sillä pitää henkilökohtaisia kontakteja tärkeinä. Hän kuvaa jäsenten kohtaamista ja ajatusten vaihtamista muiden alan toimijoiden kanssa mielenkiintoisimmaksi osaksi työtään ja uskoo keskustelujen antavan molemmille osapuolille paljon. Hän myöntää kuitenkin etätyökulttuurin myös joiltain osin nopeuttaneen työntekoa.

Suurimpana haasteena työssään Kavén näkee muutoksen. Digitalisaation vuoksi käännös- ja tulkkausalan toimintaympäristö on jatkuvassa murroksessa, mikä vaikuttaa etenkin itsensätyöllistäjiin. Kavénin mukaan olisi tärkeää ottaa kääntäjät ja tulkit alusta asti mukaan kehittämään digitaalisia apuvälineitä, jotta ne palvelisivat alaa paremmin. Moni taho näin jo toimiikin – esimerkiksi viranomaisista monilla on tiimeissään mukana kieliasiantuntijoita, kääntäjiä.

Liiton pitää pystyä reagoimaan muutoksiin ja neuvomaan apua tarvitsevia jäseniä nopealla aikataululla. Nopean reagoinnin ohella SKTL tekee myös pitkäaikaista vaikuttamistyötä. Työsarkaa riittää, sillä käännös- ja tulkkausalalla on Kavénin mukaan paljon kehittämisen varaa.

Sanastotyön laajat hyödyt

Päätoimista kääntäjän työtä Kavén ei ole viime vuosina liiemmin ehtinyt tehdä. Kääntäjänä toimiessaan hän on kuitenkin hyödyntänyt ahkerasti Sanastokeskuksen palveluita. TEPA-termipankkiin Kavén tutustui jo opiskeluaikanaan terminologian kurssilla, ja pitää sitä valtavan hyödyllisenä työkaluna ammattikääntäjille. Kavén uskoo erityisesti asiatekstinkääntäjien olevan hyvin tietoisia termipankin olemassaolosta.

Vaikka kääntäjille terminologinen työ on tuttua, muilla aloilla näin ei aina ole. Sanastotyön tunnettuutta voisi Kavénin mukaan parantaa esimerkiksi jalkautumalla eri alojen messuille ja pohtimalla, miten sanastotyön hyötyjä voisi nivoa ihmisten omaan työhön ja arkielämään.

Sanastokeskuksen työtä Kavén pitää koko yhteiskuntaa hyödyttävänä. Kääntäjien ja tulkkien lisäksi monet muutkin tahot hyötyvät terminologisesta sanastotyöstä, esimerkkinä hän antaa monikielisen viestinnän asiantuntijat. Hyöty myös kulkee molempiin suuntiin: monikielisessä sanastotyössä Kavén näkee kääntäjien roolin aivan olennaisena.

Kavén pitää tärkeänä pitkäjänteistä sanastotyötä, joka tukee viestintää kotimaisilla kielillä ja hyödyttää mahdollisimman monia. Hän muistuttaa, että kaikki ihmiset ja kaikki alat viestivät jatkuvasti, ja vain pieni murto-osa viestijöistä on viestinnän ammattilaisia. Kavén uskoo sanastotyön helpottavan myös kulttuurierojen ymmärtämistä.

Kavén povaa terminologiselle sanastotyölle ja ontologiatyölle loistavaa tulevaisuutta. Hän uskoo, että sanastotyön tärkeys tiedostetaan yhteiskunnassa koko ajan paremmin ja tarve laadukkaalle sanastotyölle kasvaa sitä mukaa kun maailma kehittyy ja uusia aloja, menetelmiä ja ratkaisuja syntyy.

Esimerkkinä erityisen ajankohtaisesta sanastotyön tarpeesta hän mainitsee kyberturvallisuuteen liittyvät käsitteet. Yleisellä tasolla hän pitää terminologisia sanastoja tärkeänä välineenä etenkin julkaistavan tiedon selkeyttämisessä ja laadun parantamisessa.

Hallituskonkari Sanastokeskuksen hallitukseen

SKTL:llä on pitkään ollut edustaja Sanastokeskuksen hallituksessa. Kun SKTL:n toiminnanjohtaja Kristiina Antinjuntti jäi viime vuonna työvapaalle, Kavén asetettiin ehdolle ja valittiin Sanastokeskuksen hallituksen jäseneksi lokakuussa 2021. Hän suhtautuu tehtävään innostuneesti.

Kavén pitää erittäin tärkeänä, että käännösala on edustettuna Sanastokeskuksen hallituksessa. Hän kokee tarpeen molemminpuoliseksi: ”kun silmät ja korvat pidetään auki ja etsitään yhtymäkohtia, kaikki hyötyvät”. Sanastotyöstä tulee hänen mukaansa sitä tunnetumpaa, mitä enemmän erilaisia tahoja työssä on mukana.

Sanastokeskuksen hallitustyö ei suinkaan ole Kavénin ensimmäinen luottamustoimi. Tälläkin hetkellä hän toimii myös esimerkiksi Suomen Viro-yhdistysten liiton (SVYL) hallituksessa. Yhdistys kattaa noin 30 eri Viro-yhdistystä, jotka toimivat virolaisen kulttuurin, ystävyyskaupunkien yhteistyön, musiikin ja kulttuurin saralla. Hallituskokemusta Kavénille on kertynyt myös muun muassa Virolaisen kulttuurin ystävät Virkku ry:n ja erilaisten tekstien tekijöiden Tekstin talo ry:n hallituksista.

Kirjallisuutta töissä ja vapaa-ajalla

Kavénin perheeseen kuuluvat avopuoliso, kaksikielinen tarttolaissyntyinen kotikissa sekä villakoirat sohvan alla. Hän lukee paljon työkseen, mutta lukeminen on hänelle myös mieluinen harrastus. Vaikka kirjallisuus kuuluu sekä työhön että vapaa-aikaan, Kavén harmittelee, ettei mitenkään ehdi lukea kaikkea kiinnostavaa.

Kavénin vapaa-ajan kirjallisuusvalinnat riippuvat ajankohdasta ja mielentilasta. Myös maailmantilanne vaikuttaa lukulistaan. Kavén pohtii, että sotauutisten vastapainoksi olisi kenties fiksua lukea kevyempää kirjallisuutta. Maailman tapahtumat herättävät hänessä kuitenkin tarpeen lisätä omaa ymmärrystään lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. "Maailmanparantaja-minäkin sättii minua siitä, etten lue enempää maailmanhistoriaa ja kansainvälistä politiikka käsitteleviä teoksia."

Terminfon lukijoille Kavén suosittelee laadukkaasti suomennettua – tai miksei muillekin kielille käännettyä – käännöskirjallisuutta. Haastatteluhetkellä hänen yöpöydällään odottaa oman kieliparin teos, Jaan Kaplinskin runokokoelma Anja Salokanteleen kääntämänä. Työn puolesta lukulistalla on J. A. Hollon ja Mikael Agricolan käännöspalkintojen ehdokkaita ja palkintoteoksia. Viime aikoina Kavénia ovat puhutelleet myös Markku Päkkilän suomentamat Colson Whiteheadin teokset.

Kavén harmittelee, että muu harrastaminen on korona-aikaan jäänyt todella vähälle: hän käy usein näyttelyissä ja matkustaa myös jonkin verran maailmankuvaa avartaakseen. Kesäisin Kavén tykkää pyöräillä. Ulkoilu, kirjojen lukeminen, hyvien elokuvien ja sarjojen katselu ovat poikkeusaikana korostuneet. "Puolisoni on elokuva-alalla, joten meillä kotona elokuvaohjelmisto on hyvin kuratoitu," Kavén kertoo. Myös uusien kielten opettelu on Kavénille mukava harrastus.