Paula Ahonen-Rainio
Viime vuoden lopulla julkaistiin Osoitetietojärjestelmän sanasto (TSK 56), joka on tarkoitettu käytettäväksi kuntien ja valtionhallinnon yhteisessä osoitetietojärjestelmän kehittämisessä ja viestinnän selkeyttämisessä. Osoitetiedon rakennetta selkeyttävä sanasto voi osaltaan myös edistää julkishallinnon tietojen yhteentoimivuutta.
Osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus ovat keskeinen lähtökohta sisäiselle turvallisuudelle, tehokkaalle logistiikalle ja monille palveluille, joissa kohteita yksilöidään ja paikannetaan osoitteiden avulla. Siinä missä ihminen pystyy toimimaan osin puutteellisten ja ristiriitaisten tietojen kanssa, digitaaliset palvelut epäonnistuvat ilman tarkkoja tietoja.
Suomessa ei tällä hetkellä ole valtakunnallista ja laatuvarmennettua tietovarantoa tai -palvelua, josta kaikki osoitetiedot olisivat saatavissa. Osoitteista ja niiden muutoksista päätetään kunnissa. Kuntien toimintatavat vaihtelevat, ja erityisesti osoitetietojen laadunhallinnan prosesseissa on eroja. Valtakunnallisesti osoitetietoja pidetään useissa eri järjestelmissä. Tiedot eivät päivity järjestelmiin automaattisesti, ja ajan myötä valtakunnallisten järjestelmien osoitetietoihin on syntynyt virheitä ja puutteita. Viranomaiset, yritykset ja muut toimijat joutuvat tekemään paljon päällekkäistä työtä päivittäessään ja korjatessaan tietoja omissa järjestelmissään.
Valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko (VNS 2/2018 vp) totesi laadukkaiden osoitetietojen varmistamisen keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi: valtakunnalliset osoitetiedot tulee kunnostaa ripeästi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän aikaan saamiseksi on selvitetty tarpeita ja nykyprosesseja, etsitty ja pilotoitu teknisiä ratkaisuja, analysoitu osoitetietojen laatua, neuvoteltu eri toimijoiden kesken ja määritelty tavoitetilaa. Osoitetietojärjestelmää kehitetään nyt maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 asettaman strategisen ohjausryhmän linjausten pohjalta. Viime vuonna käynnistyi osoitetietojärjestelmää koskevan lainsäädännön valmistelu.
Maanmittauslaitoksen tehtävänä on valtakunnallisen kokoavan osoitetietojärjestelmän kehittäminen (OTJ). Järjestelmä kokoaa kuntien tuottamat ja ylläpitämät osoitetiedot yhteen niin, että ne voidaan tarjota erilaisiin viranomaisten ja yksityisten toimijoiden palveluihin ja sovelluksiin yhtenäisessä muodossa ja ajantasaisina luotettavan valtakunnallisen tietopalvelun kautta, tietosuoja huomioiden. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään laajasti.
Keskeinen osa tietojärjestelmän kehittämistä on tietomallin määrittely. Osoitetiedon tietomallin määrittelyssä tunnistettiin jo alkuvaiheessa käsitteitä, joille ei ollut vakiintuneita termejä. Käyttöön jouduttiin ottamaan tilapäiseksi todettuja termejä, kun parempien etsimiseen ei kehittämisen tuoksinassa ollut mahdollisuutta pysähtyä. Lisäksi yhteistyö sidosryhmien kanssa on paljastanut osoitteisiin liittyvien ilmaisujen kirjavuutta, eivätkä julkishallinnon sanastoistakaan löytyneet käsitteet ole vastanneet kaikilta osin tarpeisiin. Tarve sanastotyölle oli siten ilmeinen.
Sanastotyötä yhdessä
Maanmittauslaitos ja Sanastokeskus käynnistivät osoitteisiin liittyvän sanastotyön helmikuussa 2021 osana valtakunnallisen kokoavan osoitetietojärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena ei ollut koostaa kaiken kattavaa osoitesanastoa, vaan työssä keskityttiin osoitetietojärjestelmän kannalta keskeisimpiin käsitteisiin.
Alusta asti oli selvää, että sanastotyöhön tarvitaan mukaan Sanastokeskuksen asiantuntemus, jotta tuloksena on ehjä käsitejärjestelmä ja ymmärrettävät ilmaisut. Maanmittauslaitokselle on kertynyt hyviä kokemuksia yhteistyöstä Sanastokeskuksen kanssa jo vuodesta 2005 lähtien, jolloin julkaistiin Geoinformatiikan sanasto. Sitä on laajennettu ja tarkistettu vuosien mittaan niin, että käytössä on jo neljäs laitos (TSK 51).
Sanastotyötä varten muodostetun asiantuntijaryhmän kokoonpanon laaja-alaisuudella pyrittiin varmistamaan yhteinen näkemys termeistä kehitteillä olevien osoitetietojen valtakunnallisen kokonaisjärjestelmän (kunnat ja Maanmittauslaitos) ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (ympäristöministeriö) sekä väestötietojärjestelmän (Digi- ja väestötietovirasto) ja Postin käytäntöjen kesken. Lausuntovaiheessa sanastoluonnokseen saatiin kommentteja kahdestatoista julkishallinnon organisaatiosta.
Työn tuloksena valmistunut Osoitetietojärjestelmän sanasto keskittyy erityisesti osoitteen syntyyn, rakenteeseen ja sijaintiin liittyviin käsitteisiin. Lisäksi sanastossa on mukana muita käsitteitä, joiden merkitystä oli tarpeen selkeyttää. Sanastoon valikoitui 21 käsitettä.
Alla sanastossa mukana olevat termit on merkitty kursiivilla. Lainaukset ovat sanaston määritelmiä.
Osoitetietojen rakennetta koskevia termejä
Osoitteiden tehokkaan käsittelyn ja käytön kannalta oleellista osoitetietojen rakenteellinen eheys. Osoitteen vakiintuneita rakenneosia ovat osoitenimi ja osoitenumero. Sanaston suosittelema osoitenimi on tutulle käsitteelle parempi termi kuin tähän asti paljon käytetty kadunnimi. Osoitenimi esiintyy muun muassa Kuntaliiton vuonna 2020 julkaisemassa Kunnan osoitejärjestelmä -ohjeessa, mutta sitä ei ole sanastoissa aiemmin määritelty. Nyt määritelmänä on ”tien, kadun tai aukion nimi tai muu sovittu nimi”. Osoitenimi on otettu terminä käyttöön myös Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän suunnittelutyössä.
Osoitetiedon ytimen muodostavat yhdessä osoitenimi, osoitenumero ja sijaintikunta. Yllättäen tälle osoitetietojen kannalta keskeiselle, rakenneosia koostavalle käsitteelle ei ole ollut omaa termiä. Sanastossa termiksi valittiin osoitteen perusosa. Osoitteen perusosassa tieto sijaintikunnasta on tärkeä, koska se tekee perusosasta yksikäsitteisen. Oleellista käsitteessä on myös, ettei se sisällä huoneistoa koskevia tarkentavia tietoja. Osoitteen perusosa viittaa yleensä rakennukseen, rakennuspaikkaan tai tonttiin tai esimerkiksi puistoon tai liikuntapaikkaan.
Monissa käyttötilanteissa osoitteen paikantaminen koordinaatein on välttämätöntä. Osoite itsessään on niin sanottu epäsuora sijainnin ilmaus, kun taas suora sijainti ilmaistaan koordinaatein. Epäsuoran sijainnin muuntamista suoraksi sijainniksi kutsutaan geokoodaukseksi (Geoinformatiikan sanasto, TSK 51). Osoitetietojärjestelmän sanasto suosittelee termiä geokoodattu osoite, kun kyseessä on ”osoitteen perusosasta ja osoitepisteestä koostuva tieto”. Osoitepiste on ”osoitteistetun kohteen sijaintiin viittaava koordinaattipiste”.
Osoitteen perusosa ja geokoodattu osoite ovat termeinä perusteltuja, mutta vasta aika näyttää kuinka sujuvasti nämä kaksiosaiset termit juurtuvat käyttöön.
Valtakunnalliseen kokoavaan osoitetietojärjestelmän toteutetaan mahdollisuus tarkentaa osoitteen perusosaa rakennuksen sisäänkäyntien osoitetiedoilla. Sanastossa on tätä varten määritelty termi sisäänkäynti, joka on ”ovi tai aukko, josta on kulku rakennettuun kohteeseen sen ulkopuolelta”. Sisätilaosoitteet, kuten sisäänkäynnit porrashuoneesta huoneistoihin tai kauppakeskuksessa liiketiloihin, eivät sisälly käsitteeseen. Toisaalta rakennettu kohde voi olla esimerkiksi aidattu liikuntapaikka tai katsomo, joka ei ole varsinainen rakennus. Sanastossa sisäänkäynnin tunnus on ”merkkiyhdistelmä, jolla yksilöidään rakennetun kohteen sisäänkäynti”. Tämä määritelmä ottaa huomioon sisäänkäyntien osoitteistamisen vaihtelevat käytännöt; tilanteesta riippuen sisäänkäynnin tunnus voi olla porraskirjain tai huoneiston numero, näiden yhdistelmä tai jotain muuta.
Tieto osoitteistetun kohteen esteettömyydestä on tunnistettu tarpeelliseksi, vaikkakaan sen mallintamiseksi osoitetietojärjestelmiin ei ole vielä vakiintuneita ratkaisuja. Esteettömyystieto, ”tieto kohteen esteettömyydestä” on kuitenkin jo mukana sanastossa. Termin huomautusteksti avaa käsitettä tarkemmin.
Osoitetietojen yhteydessä usein käytetyt termit katuosoite ja lähiosoite jätettiin sanaston ulkopuolelle. Termit on tunnistettu synonyymeiksi muun muassa Julkisen hallinnon yhteisessä sanastossa, jossa niiden määritelmä sisältää osoitenimen ja -numeron sekä huoneiston tunnuksen, mikäli sellainen on, mutta sijaintikuntaa ei mainita. Toisaalta joissain käyttötilanteissa niiden katsotaan sisältävän postinumerotiedot. Termit ovat epätäsmällisiä tai monitulkintaisia eivätkä tuo apua osoitetiedon rakenneosien käsittelyyn.
Osoitetietojärjestelmä ja osoite
Sanaston nimeen sisältyvä termi osoitetietojärjestelmä on ”tietojen, palvelujen ja toimintojen kokonaisuus, jonka avulla geokoodattuja osoitteita hallitaan, analysoidaan ja jaetaan”. Vaikka sanaston laatimisen ensisijaisena motiivina oli valtakunnallisen kokoavan osoitetietojärjestelmän tarpeet, osoitetietojärjestelmä ei käsitteenä rajaudu siihen, vaan voi yhtä hyvin tarkoittaa kunnan tai esimerkiksi Postin järjestelmää.
Osoitetietojärjestelmä katsottiin paremmaksi termiksi kuin kuntien keskuudessa joskus käytetty osoiterekisteri. Osoitetietojärjestelmän voi tulkita laajemmaksi käsitteeksi kuin osoiterekisteri, joka Kuntaliiton vuonna 2020 julkaiseman Kunnan osoitejärjestelmä -ohjeen mukaan on kuntien rakennetun ympäristön tietojärjestelmiin sisältyvä osoitetietojen tietokokonaisuus.
Osoitejärjestelmä on mukana sanastossa, jotta osoitejärjestelmä- ja osoitetietojärjestelmä-käsitteiden merkitysero olisi selvä eikä termejä sekoitettaisi toisiinsa.
Vakiintunut termi ensisijainen osoite on mukana sanastossa käsiterakenteen eheyden takia. Sen sijaan rinnakkaisosoitteen käsite oli sanastossa tarpeen määritellä kuntien osoitepäätösten ja osoitetietojärjestelmän näkökulmasta. Termin huomautuksessa todetaan, että postinjakelussa rinnakkaisosoite viittaa eri käsitteeseen.
Osoite on yleiskielen sana, jolla on monta merkitystä, ja juuri siksi osoite-käsitettä osana Osoitetietojärjestelmän sanastoa pohdittiin pitkään. Määritelmää kirjoitettaessa totesimme, että termiä ei ole syytä lähteä rajoittamaan liian kapeaksi. Sen sijaan määritelmä haluttiin kirjoittaa Julkisen hallinnon yhteisen sanaston määritelmää täsmällisemmäksi, niin että sijainnin ilmaiseminen esimerkiksi pelkkien koordinaattien avulla ei sisälly käsitteeseen. Osoitteen määrittelyn vanavedessä sanastoon otettiin mukaan myös tarkentavat termit postiosoite ja käyntiosoite. Ne molemmat edustavat käsitteitä, jotka eivät sisälly valtakunnallisen kokoavan osoitetietojärjestelmän piiriin, mutta niiden määritelmät auttavat hahmottamaan osoitteen perusosan roolia eri tarkoituksia varten muodostettavissa osoitteissa.
Osoitetietojärjestelmän sanastossa on suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet.
Osoitetietojärjestelmän sanasto julkaistiin marraskuussa 2021 PDF-julkaisuna Sanastokeskuksen TSK-sarjassa, ja sanaston termitietueet ja käsitekaaviot löytyvät myös TEPA-termipankista. Sanasto löytyy myös Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalusta.
Kirjoittajasta:
Paula Ahonen-Rainio toimii johtava asiantuntijana Maanmittauslaitoksessa peruspaikkatietopalvelut-yksikössä. Hän toimi projektipäällikkönä kokoavan osoitetietojärjestelmän valmisteluvaiheessa ja sanaston laatineen työryhmän puheenjohtajana.
Lisää uusi kommentti