Pääkirjoitus: Käsitetyön alalla tapahtuu

Katri Seppälä

Kesällä ja syksyllä järjestettiin useita mielenkiintoisia kokouksia ja seminaareja, joissa esiteltiin ja edistettiin käsitetyötä sekä siihen liittyviä erikoisaloja. Kesäkuussa Kööpenhaminassa järjestetyn Nordterm-tapahtuman pääteemana oli terminologian rooli kieliteknologisissa sovelluksissa, ja kuulimme seminaarissa esityksiä esimerkiksi monista kielivarantoihin ja kääntämiseen liittyvistä hankkeista. Kieliteknologian lisäksi ohjelmaan mahtui myös muita aiheita, joista yhtä esitellään tässäkin lehdessä. Tanskalainen terminologi Susanne Lervad kertoo artikkelissaan, miten kotoutumista on mahdollista edistää käsityön ja siihen liittyvän termistön keruun avulla. Mari Suhosen artikkeli puolestaan antaa yleiskatsauksen Nordterm-päivien sisällöstä. Täydentävää tietoa on saatavilla Nordterm-esityksiin perustuvien artikkelien julkaisusta, joka on jo luettavissa tapahtuman sivustolla. Nordtermin lisäksi kesäkuulle mahtui myös terminologia-alan standardisoinnista huolehtivan ISO/TC 37:n kokousviikko, josta kerron enemmän erillisessä artikkelissa.

Sanastokeskuksen 45 toimintavuoden kunniaksi järjestimme lokakuun lopulla juhlaseminaarin, jonka teemana oli Laadukasta sisältöä yhteistyöllä (ks. myös artikkeli). Seminaarissa yhteistyökumppanimme esittelivät projekteja, joiden avulla pystyimme antamaan kattavan kokonaiskuvan siitä, kuinka monimuotoista käsitetyö nykyisin on. Marraskuussa seminaarien sarjaa jatkoivat vielä muun muassa ontologiapohjaisia Sampo-palveluja esitellyt HELDIG Summit sekä kielivarantojen hyödyntämiseen keskittynyt ELRC-seminaari (European Language Resource Coordination).

Myös Antti Rinteen hallituksen Digiohjelman käynnistysseminaari järjestettiin marraskuussa. Vaikuttaa siltä, että edellisen hallituksen aikana toteutetut hankkeet tulevat saamaan jatkoa: uusia digitaalisia julkisen hallinnon palveluja kehitetään ja niiden käyttöä pyritään tukemaan niin, että mahdollisimman monet voisivat hyödyntää palveluja. Tavoitteena on esimerkiksi palveluprosessien tehostaminen sekä palvelujen käyttöön ja toteutukseen liittyvän hallinnollisen taakan keventäminen.

Sanastokeskus on jo pitkään osallistunut projekteihin, joissa käsitetyötä hyödynnetään tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen kehityksen tukena. Yksi tällainen digitaalisten palvelujen kehittämisestä alkunsa saanut projekti on Opetus- ja koulutussanasto OKSAn laatiminen. Viime vuonna aiheeseen liittyen alettiin laatia myös Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanastoa ammatillisen koulutuksen tarpeisiin, josta Riikka Lahtela ja Katriina Karkimo kertovat artikkelissaan. Tämä äskettäin valmistunut sanastotyö toteutettiin osana Parasta DigiTukea -projektia, ja tuntuu siltä, että niin projektin nimi kuin toteutuskin kuvaavat julkisen sektorin palvelukehityksen nykytilaa Suomessa. Toivottavasti sama suunta jatkuu myös ensi vuonna niin vanhoissa kuin uusissakin projekteissa.

Rauhallista joulunaikaa!