Pääkirjoitus: Säädöksistä ja sotesta

Katri Seppälä

Sanastokeskus on eri yhteyksissä – usein näissä pääkirjoituksissakin – peräänkuuluttanut systemaattiseen käsiteanalyysiin perustuvan käsitteiden määrittelyn liittämistä osaksi säädösvalmisteluprosessia. Tarve on tullut selkeästi esiin useissa projekteissamme, joissa käsitellään säädöksissä esiintyviä käsitteitä. Uusien sähköisten palvelujärjestelmien kehittäminen on omalta osaltaan korostanut yhtenäisten käsitteiden käytön tarvetta, sillä käsitesisällöistä sopiminen on tietojärjestelmien välisen yhteentoimivuuden perusta. Jos viestintä ei suju, ihmisille jää ainakin periaatteessa mahdollisuus selvitellä erimielisyyksiä keskenään, vaikka tästä aiheutuu tietysti kustannuksia. Kun taas on kyse tietojärjestelmien välisestä tiedonsiirrosta, kaiken tarpeellisen pitäisi olla selvillä jo ennen siirron aloitusta, jotta ongelmia ei syntyisi.

Tänä vuonna Sanastokeskus on ensimmäistä kertaa päässyt mukaan projekteihin, joissa määrittelytyö liittyy selkeästi säädösvalmisteluun. Iloksemme olemme voineet todeta, että työryhmiin kootut säädösvalmistelijat ovat suhtautuneet määrittelytyöhön positiivisesti ja pitävät sitä oman työnsä kannalta hyödyllisenä. Vaikka säädösvalmistelun kiireet ovat projektien organisoinnin kannalta haasteellisia ja työhön olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa kuin nyt on ollut mahdollista, on tärkeää, että vastaavia projekteja käynnistetään ja niiden kautta saadaan kokemusta, joka tukee uusien projektien suunnittelua. Tässä lehdessä sosiaali- ja terveysministeriön viestintäasiantuntija Minna Rantala kertoo artikkelissaan tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvästä sanastotyöstä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy omalla tavallaan myös grönlantilaisen Arnaq Groven artikkeli, jonka keskiössä on mielenterveyteen liittyvien grönlannin kielen termien kehittäminen. Groven artikkelista käy ilmi, miten yhteiskunnan rakenteet voivat vaikuttaa kielen kehitykseen monella tasolla, ja että kielen kehittämiseen tarvitaan useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Groven artikkeli on tärkeä muistutus siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta siitä, että pieniäkin kieliä kehitetään kattavasti myös erikoisalojen osalta.

Aivan toisenlaisesta aiheesta eli Geoinformatiikan sanaston 4. laitoksen valmistelutyöstä saatte tietoa terminologimme Riina Kosusen artikkelista, ja ensi vuoden ensimmäisessä Terminfossa kerrotaan muista vuoden vaihteessa tai alkuvuodesta valmistuvista projekteistamme. Lomalukemiseksi tarjoamme lisäyksen Terminfon arkistoon.

Hyvää joulua!