Johdonmukainen sanasto on pohja ymmärrettävälle sote-viestinnälle

Minna Rantala

Maakunta- ja sote-uudistus mullistaa julkisen hallinnon ja suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kun lainsäädäntö ja toimintatavat uudistuvat, syntyy paljon uutta sanastoa ja vanhat termit saavat uusia merkityksiä. Osana uudistuksen tiivistä valmisteluaikataulua onkin tehty sanastotyötä kuluneen syksyn aikana. Valmis sanasto on työväline niin asiantuntijoille kuin kansalaisviestinnän toteuttajille.

Sanastotyölle on uudistuksessa suuri tarve

Jos sote-uudistus ja sote-palvelujen valinnanvapaus toteutuvat, muutos vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan elämään. Kyse on siitä, mistä ja millaisia palveluja me tulevaisuudessa saamme. On jokaisen ihmisen perusoikeus saada ymmärrettävää tietoa siitä, millaista muutosta Suomessa ollaan tekemässä ja miten palvelut toimivat jatkossa.

Tähän asti sote-uudistus on näyttäytynyt monelle monimutkaisina häkkyräkuvina ja teksteissä vilisevinä vaikeina termeinä. Nuo kuvat ja termit ovat väline asiantuntijoiden väliseen viestintään, mutta eivät välttämättä avaa asiaa tavalliselle ihmiselle.

On luonnollista, että sotesta keskustellaan valmisteluvaiheessa asiantuntijoiden jargonilla. Kapulakieli ja vaikeat termit leviävät kuitenkin helposti myös muuhun viestintään, jolloin kansalaisille tarkoitettuihin materiaaleihin voi päätyä sanoja ja lauseita, joita ymmärtävät vain valmistelun ytimessä olevat. Toisaalta vaikeat termit aiheuttavat päänvaivaa myös soten asiantuntijoille. Määritelmistä ei ole aina yhteistä käsitystä.

Sanasto- ja tekstityölle onkin maakunta- ja sote-uudistuksessa suuri tarve. Termeistä on päästävä yhteisymmärrykseen ja lakipykälät muunnettava kansalaisille suunnatuksi viestinnäksi. Myös erikielisten materiaalien on vastattava toisiaan, jotta ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu ja tiedonsaanti turvataan. Tähän tarvitaan johdonmukaisia termivastineita ja hyvää yhteistyötä kääntäjien kanssa.

Uudistus etenee kohti konkretiaa – selkeän kielen merkitys korostuu

Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden lakipykälissä vilisee sellaisia termejä kuin maakunnan liikelaitos, palveluntuottaja, sote-keskus, henkilökohtainen budjetti ja suoran valinnan palvelu. Osa termeistä tulee vakiintumaan myös kansalaisten kielenkäyttöön, mutta osa on syytä jättää suosiolla vain asiantuntijoiden väliseen viestintään.

Soten lakitekstien kieli ja termivalinnat ovat muotoutuneet tiiviin lainvalmisteluprosessin aikana. Ideaalitilanne olisi, että sanastotyötä olisi tehty alusta asti lainvalmistelun rinnalla. Tähän työskentelytapaan ei uudistuksen äärettömän tiukkojen aikataulujen takia ole kuitenkaan pystytty. Sanastotyö on aloitettu siinä vaiheessa, kun suurin osa uudistuksen laeista on jo viety eduskunnan käsittelyyn. Maakunta- ja sote-uudistuksen sanastohankkeessa tehdään kuitenkin tässä vaiheessa kaikki voitava, jotta lopputulos on kansalaisen kannalta selkein mahdollinen.

Sote-uudistus etenee parhaillaan kohti konkrettisia muutoksia. Tämä tarkoittaa, että ihmisten tiedontarve kasvaa. Viestijöiden ja uudistuksen vastuuhenkilöiden on kyettävä tuottamaan sotesta ymmärrettävää tietoa Suomen jokaisessa kolkassa. Tulevat maakunnat ovat viime kädessä vastuussa siitä, että niiden asukkaat saavat riittävät tiedot palveluistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Maakunta- ja sote-sanasto tukee osaltaan ymmärrettävän ja selkeäkielisen tiedon tuottamista.

Sata sanaa sotesta ja maakunnista

Maakunta- ja sote-uudistuksen sanastohankkeessa määritellään noin sata tärkeintä sote- ja maakunta-termiä. Osa termeistä on kokonaan uusia, osa jo käytössä olleita, jotka tarvitsevat uutta määrittelyä. Mukaan otettavia termejä on priorisoitu kansalaisviestinnän näkökulmasta.

Valmis sanasto luo pohjaa johdonmukaisen ja ymmärrettävän viestinnän toteuttamiseen ja tukee asiantuntijoiden välistä viestintää. Yhtenäinen sanasto on myös äärimmäisen tärkeä osa tietojärjestelmiä ja kansalaisen verkkopalveluja.

Sanastohankkeen toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Sanastotyön asiantuntijoina hankkeessa toimivat Sanastokeskus TSK:n terminologit. Määrittelytyötä tehdään heidän johdollaan. Mukana on myös valtioneuvoston ja Kelan terminologeja. Ensimmäiset 50 termiä määritelmineen on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2018 ja seuraavat 50 sanaa syksyllä 2018.

Puhutaan suomea, ei sotea

Sanastohankkeessa tuotetaan myös ohjeet siitä, mitkä termit on syytä jättää vain lakitekstiin ja mitkä puolestaan soveltuvat kansalaisviestintään. Esimerkiksi maakunnan liikelaitoksen palveluyksikkö on korvattava kansalaisviestinnässä muilla ilmauksilla. Vaikeiden sote-termien tilalle ei ole yleensä mahdollista tai edes tarpeellista keksiä korvaavaa termiä kansalaisviestintää varten – järkevintä on useimmiten ilmaista asia kokonaan toisin. Tämä puolestaan vaatii viestinnän ammattitaitoa ja paljon ajatustyötä.

On selvää, että maakunta- ja sote-uudistuksessa tarvitaan valtava määrä vaikuttavaa ja monikanavaista viestintää eri väestöryhmille. Vaikuttavan viestinnän kivijalka ovat yhtenäinen sanasto ja selkeät tekstit. Kuten joku viisas joskus totesi: kansalaisille on kyettävä puhumaan suomea, ei sotea.

Ymmärrettävä viestintä ja kansalaisten tavoittaminen on elintärkeää koko uudistuksen onnistumisen kannalta – toteutuipa mikä malli tahansa. Viestintätyössä tärkeänä apuna on johdonmukainen sanasto.