Sirpa Suhonen & Seija Suonuuti

Sanastokeskus juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Jo 50 vuotta sitten tunnistettiin tarve systemaattiselle sanastotyölle, ja vuosien varrella Sanastokeskus on tuonut oman panoksensa yhteentoimivuuden edistämiseksi. Aluksi ymmärrystä luotiin ihmisten välille laatimalla erikoisalojen sanastoja, mutta varsinkin 2000-luvulla on korostunut tietojärjestelmien välinen yhteentoimivuus.

Riitta Alkula

Sanastot-työkalu on selainpohjainen sovellus terminologisten sanastojen ja käsitemäärittelyjen luomiseen, julkaisemiseen ja hallintaan. Toisaalta se on myös sovellus tietoja tarvitseville, jotka voivat tästä verkkopalvelusta hakea ja selata sanastoja sekä käsitteiden ja termien terminologisia määritelmiä. Sanastot-työkalusta julkaistiin vuoden 2022 lokakuussa uusi, saavutettava versio. Kehitystyössä otettiin huomioon aikaisemmasta versiosta annettua palautetta ja lisättiin sovellukseen toivottuja uusia ominaisuuksia.

Riina Muurila

Helmikuussa julkaistussa Sisäisen turvallisuuden sanastossa on 65 käsitettä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen ja yleisemmin sisäministeriön hallinnonalaan. Sanastoa työstettiin vuoden ajan pääosin työpajatyöskentelynä, jossa olivat mukana kaikkien sisäministeriön hallinnonalan virastojen edustajat sekä Sanastokeskus ry:n terminologi. Erilaiset katsantokannat ja näkökulmat osoittautuivat työn edetessä rikkaudeksi, joskin välillä oli haasteellista päättää, kumpi tai mikä näkökulma otetaan sanastoon. Konsensus saavutettiin kuitenkin kerta toisensa jälkeen, ja käsitekuvaukset on laadittu niin, että ne vastaavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden yhteistä näkemystä.

Jere Paldanius & Jarkko Kosonen

Jere Paldanius ja Jarkko Kosonen pohtivat artikkelissaan asevelvollisuuden termistön ja käsitteiden ongelmia sekä sitä, miten asevelvollisuuteen liittyvät termit ja viestintä vaikuttavat kansalaisen maanpuolustussuhteen ja -käsitysten rakentumiseen. Läpinäkymättömät termit voivat esimerkiksi antaa puolustusvoimiin ja asevelvollisuuslakeihin perehtymättömälle kansalaiselle väärän kuvan niistä ilmiöistä, joita niiden on tarkoitus kuvata. Terminologisten menetelmien avulla termistöä ja käsitteistöä voidaan kuitenkin kehittää vastaamaan paremmin nykyaikaisen asevelvollisuusviestinnän tarpeisiin. Olisi myös suositeltavaa, että terminologian asiantuntijoita otettaisiin mukaan säädösten valmisteluun.

Kristiina Ådahl

Verotusasiat, -tekstit ja -käsitteet saattavat olla monimutkaisia, ja niihin perehtyminen on kansalaiselle välttämätöntä. Siksi Verohallinto haluaa viestiä niistä asiakkailleen mahdollisimman selkeästi. Yhtenäinen ja selkeä asiakasviestintä perustuu ymmärrettäviin teksteihin ja yhdenmukaiseen termistöön. Asiakkaiden lisäksi yhtenäisestä termistöstä hyötyvät myös Verohallinnon sisäiset toimijat. Verohallinto ja sen viestintäyksikkö panostavatkin paraikaa terminologiseen sanastotyöhön.

Päivi Kouki

Kyberturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kuten kyberuhkista kirjoitetaan ja puhutaan paljon eri medioissa. Usein termien käyttö eri lähteissä on epätarkkaa ja epäyhdenmukaista. Siksi asiaan tarkemmin perehtymättömälle lukijalle tai kuulijalle jää helposti epäselväksi, mitä erilaisilla kyber-alkuisilla termeillä oikeastaan tarkoitetaan ja mikä kaikki liittyy ”kyberin” maailmaan.