Sámi Giellagáldu – kielenhuoltoa ja terminologista työtä viidellä saamen kielellä

Marko Marjomaa

Sámi Giellagáldu¹ on perustamisvaiheessa oleva yhteispohjoismainen viiden saamen kielen osaamis- ja resurssikeskus. Perustamishanke käynnistettiin 1.1.2013 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimesta ja Sámi Giellagáldun toiminnan avaamistilaisuus pidettiin Inarissa 20.2.2013. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien yhteistyöelin ja saamelaiskäräjät puolestaan ovat maidensa saamelaisten edustuksellisia elimiä. 

Hankkeen pääyhteistyökumppanina toimii Suomen saamelaiskäräjät, ja hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Interreg IV A Pohjoinen -ohjelman Sápmi-osaohjelmasta. Lisäksi kansallista vastinrahoitusta hanke on saanut Lapin liitolta, Troms fylkeskommunelta²,  Nordland fylkeskommunelta sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielet

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten, kuten esimerkiksi suomen kielen, lähimpiä sukulaisia. Sámi Giellagáldun perustoiminta käsittää viisi eri saamen kieltä, jotka ovat etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaame. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä ja osa erittäin uhanalaisia, jo lähes sammuneita kieliä.  Puhujamäärät ovat arvioita ja varsin usein arvioissa esitettyjen puhujamäärien vaihteluväli on suuri. Pohjoissaamen puhujamäärä on kaikkein suurin, sen puhujia arvioidaan olevan 17 000–30 000. Pohjoissaamen perinteinen puhuma-alue on myös maantieteellisesti suurin, sillä sitä puhutaan pohjoisimmissa osissa Suomea, Ruotsia ja Norjaa. Toiseksi eniten puhujia on luulajansaamella, noin 700, ja sitä puhutaan Ruotsissa ja Norjassa. Niin ikään Ruotsissa ja Norjassa puhuttavalla eteläsaamella arvioidaan olevan noin 500 puhujaa. Inarinsaamen puhujia arvioidaan olevan noin 350. Se on ainoa saamen kieli, jota puhutaan ainoastaan Suomessa. Koltansaamen puhujia on noin 300. Kieltä puhutaan Suomessa ja Venäjällä, mutta ilmeisesti kaikki aktiiviset puhujat asuvat Suomessa.³ 

Edellä mainittujen Sámi Giellagáldun perustoiminnassa olevien saamen kielten lisäksi muita saamen kieliä ovat uumajan-, piitimen-, kildinin-, turjan- ja akkalansaame. Uumajan- ja piitimensaamen puhujia on enää noin 20 puhujaa kieltä kohden. Uumajansaamea puhutaan Norjassa ja Ruotsissa, ja piitimensaamea nykyään enää Ruotsissa; aiemmin piitimensaamea puhuttiin myös Norjassa. Ainoastaan Venäjällä puhuttavia saamen kieliä ovat kildininsaame, turjansaame ja akkalansaame. Kildininsaamen puhujamäärän arvioidaan olevan noin 300 henkeä. Turjansaamen äidinkielisiä puhujia on enää jäljellä yhdestä kahteen ja akkalansaamen⁴ puhujia arvioidaan olevan yksi. 

Organisaatio

Sámi Giellagáldu on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen elin, ja se on saamen kansan yhteinen päättävä elin saamen kieliä koskevissa kysymyksissä.  Tällä hetkellä organisaatio hakee vielä muotoaan ja toimintamalleja. Keskusta ei ole perustettu tiettyyn toimipaikkaan, vaan sen hallinto ja työntekijät sijaitsevat eri paikoissa. Yksi perustamisprojektin aikana ratkaistavista kysymyksistä onkin, perustetaanko Sámi Giellagáldu fyysisesti tiettyyn paikkaan, vai jatketaanko hajautetulla toimintamallilla.    Molemmilla toimintatavoilla on etunsa ja haittansa.  Sámi Giellagáldun perustaminen myös omaksi, fyysisesti erilliseksi organisaatiokseen vahvistaisi kielikeskuksen roolia ja itsenäistä asemaa, mutta toisaalta vaikeuttaisi työntekijöiden rekrytointia, joka on jo aloitusvaiheessa osoittautunut haastavaksi.

Tällä hetkellä Sámi Giellagáldussa työskentelevät projektipäällikkö, projektisihteeri, hallintotyöntekijä ja yhdeksän kielityöntekijää. Projektipäällikkö ja projektisihteeri ovat työsuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja hallintotyöntekijä puolestaan Norjan saamelaiskäräjiin. Kielityöntekijät jakautuvat määrällisesti siten, että etelä- ja luulajansaamella kummallakin on kaksi kielityöntekijää, yksi Ruotsista ja yksi Norjasta. Pohjoissaamella on kolme kielityöntekijää, yksi Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kustakin. Inarinsaamella ja koltansaamella on kummallakin yksi kielityöntekijä, joista molemmat tulevat Suomesta. Useammassa eri maassa puhuttavien kielien kohdalla on haluttu varmistaa, että ymmärrettävyys eri maissa asuvien puhujien kesken säilyy. Varsinainen saamen kielten normien ja uuden termistön hyväksyminen tapahtuu jokaisen kielen osalta kielijaoksessa, jonka jäsenet on valittu kieliammatillisen pätevyyden perusteella. Etelä-, luulajan-, pohjois- ja koltansaamen kielijaoksissa ovat edustettuina puhuma-alueen kaikki valtiot.

Tehtävät

Sámi Giellagáldun tehtäväksi on määritelty kaikkien saamen kielialan kysymysten valvominen koordinoidusti yhteistyössä saamelaiskäräjien ja muiden saamen kielialan instituutioiden kanssa. Lisäksi Sámi Giellagáldu pitää yhteyttä muihin laitoksiin koko saamelaisalueella ja myös kansainvälisesti.

Eri saamen kielet ovat erilaisessa tilanteessa. Tämän vuoksi Sámi Giellagáldun tehtävät ja vastuukenttä ovat dynaamisia siten, että keskuksen toimintaa on mahdollista kehittää jokaisen saamen kielen tilannetta ja tarpeita vastaavaksi.  Paras tilanne saamenkielistä on pohjoissaamella, mutta pohjoissaamenkin asemassa on huomattavia alueellisia eroja.

Saamen kielten kielenhuollon ja terminologisen työn erityispiirteisiin kuuluu se, että puhujamäärät ovat pieniä ja että kaikissa muissa Sámi Giellagáldun kielissä inarinsaamea lukuun ottamatta kieliyhteisö jakautuu kahden – pohjoissaamen tapauksessa jopa kolmen – valtion alueelle. Yksi tärkeimmistä Sámi Giellagáldun tehtävistä onkin kehittää sanastoa, termistöä ja normitusta siten, että kielen puhujat eri valtioissa ymmärtävät ja kokevat omakseen uudet termit ja käsitteiden määritelmät. Ilman koordinoitua rajat ylittävää yhteistyötä vaarana on kieliyhteisöjen jakautuminen ja eri maissa puhuttavan saman saamen kielen eriytyminen niin, että esimerkiksi Norjan pohjoisaameksi kirjoittavat käyttävät sanoja, joita Suomen pohjoissaamen puhujat ja kirjoittajat eivät ymmärrä.

Käytännössä Sámi Giellagáldun tehtäviksi on määritelty muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologinen työ, normitus, nimistöpalvelu ja paikannimistö.  Sámi Giellagáldun kielityöntekijät vastaavat käytännön kielityöstä sekä valmistelevat omaan kieleensä liittyviä asioita kielijaostojen päätettäväksi. Kielijaostot puolestaan antavat suosituksia saamen kieliin liittyvistä asioista. Tavalliset kielenkäyttäjät voivat pyytää opastusta kielityöntekijöiltä, jotka myös antavat ohjeita ja neuvoja saamen kielten käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Kuten aiemmin todettiin, eri saamen kielten erityistarpeet otetaan huomioon Sámi Giellagáldun toiminnassa. Sen lisäksi, että jokaisella saamen kielellä on käynnissä omia terminologia- ja normitustöitä, on Sámi Giellagáldussa aloitettu myös yhteisen kaikkien viiden saamen kielen keskeisimmän tietotekniikkatermistön laatiminen. Neuvontapalvelut käynnistyivät laajemmassa mitassa toukokuussa 2013, jolloin otettiin käyttöön Sámi Giellagáldun oma sähköpostiosoite info@giellagaldu.com, johon kielenkäyttäjät voivat lähettää kysymyksiään. Lisäksi Sámi Giellagáldulla on oma Facebook-sivusto www.facebook.com/SamiGiellagaldu, jonka avulla pyritään madaltamaan kielenkäyttäjien kynnystä lähestyä kielikeskusta. Myös perinteinen puhelinneuvonta on käytössä.

Tavoitteet

Sámi Giellagáldun tehtäväksi on määritelty saamen kielten ja niihin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen.  Sámi Giellagáldulla on myös tärkeä rooli ammatillisena asiantuntijaelimenä, joka yhdistää, koordinoi ja kehittää saamen yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä. Sámi Giellagálduun on tarkoitus koota yhteen saamen kielten kieliammatilliset palvelut, mikä auttaa tiedon löytämisessä. Nykyisin tietoa saamen kielten käytöstä ja termistöstä on saatavilla, mutta tieto on hajallaan eri toimijoilla. Lisäksi tarkoituksena on, että kielikeskuksella on ylin vastuu saamen kielten kieliyhteistyöstä, kieliammatillisesta työstä ja kielenkäyttäjille suunnatuista saamenkielisistä kielipalveluista.  Merkittävä osa toimintaa on myös saamen kielten vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat otetaan huomioon.

Kuten edellä mainittiin, Sámi Giellagálduun kuuluu viisi eri saamen kieltä: etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamenkieliset kielityöntekijät ja kielijaostot. Nämä toimijat kokoontuvat keskustelemaan saamen kielikysymyksistä, jotta saamen kielten välinen yhteistyö lisääntyisi ja vahvistuisi. Erittäin tärkeä perustamishankkeen tavoite on varmistaa kielikeskuksen toiminta ja sovittaa se nykyisten instituutioiden vastuualueiden, toiminnan ja rahoituksen kanssa. Lisäksi hankkeen aikana kolmen maan saamelaiskäräjien on ratkaistava kielikeskuksen pysyvä rahoitusmalli, jotta Sámi Giellagáldu voidaan perustaa pysyväksi organisaatioksi hankeajan päättyessä vuonna 2014.

¹Sámi Giellagáldu on pohjoissaamea ja tarkoittaa suomennettuna Saamen Kielikaltiota. Kaltio puolestaan merkitsee Pohjois-Suomen murteissa lähdettä, lähteensilmää, hetettä.
²Fylke on suomalaista lääniä vastaava hallintoalue Norjassa.
³Koltansaamea on puhuttu myös Norjassa, mutta sen ilmoitettiin sammuneen jo Norjasta. Kuitenkin uusimpien tietojen mukaan Norjassa olisi ainakin kaksi koltansaamen puhujaa.
⁴Akkalansaamen tilanteesta on esitetty erilaisia arvioita. Vuonna 2003 todettiin viimeisen puhujan kuolleen, mutta tämän jälkeen on esitetty tietoja, että aktiivisia puhujia olisi jäljellä vielä yksi.