Oikeustulkkaus viittomakielen tulkkien silmin

Tuuli Rönkkö

Olen neljännen vuoden viittomakielen tulkkiopiskelija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöni Syytetty vai syyttäjä? Näkökulmia viittomakielentulkkien kokemuksiin oikeustulkkauksesta sekä teemahaastattelun toimivuuteen viittomistonkeruumenetelmänä on ammattikorkeakoulun toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu produktista eli kootusta viittomistosta ja kirjallisesta raportista. Opinnäytetyöni tilaaja on Viittomakielialan Osuuskunta Via ja työelämäohjaajanani toimi Ahti Tenhunen.

Opinnäytetyöni tavoitteina oli kerätä prosessi- ja rikosoikeuden viittomistoa sekä selvittää viittomakielentulkkien kokemuksia oikeustulkkauksesta. Viittomien keräämistä varten haastattelin äidinkieleltään viittomakielistä oikeustieteiden opiskelijaa, ja keräsin haastattelusta prosessi- ja rikosoikeuden viittomia. Selvittääkseni viittomakielentulkkien kokemuksia oikeustulkkauksesta haastattelin äidinkieleltään viittomakielistä ja äidinkieleltään suomenkielistä viittomakielentulkkia. Keräämäni viittomisto lisätään verkkoon osaksi Viittomakielialan Osuuskunta Vian termipankkia, jonne myös asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat saada käyttöoikeuden. Lisäksi olen tehnyt keräämästäni viittomistosta opinnäytetyöni liitteeksi DVD:n, joka on katsottavissa Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjastossa Kuopiossa kesäkuusta 2013 lähtien. Opinnäytetyöni kirjallinen raportti on saatavilla verkossa ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta (theseus.fi).

Vakiintumaton viittomisto ja hankalat termit haastavat tulkin

Haastattelemieni viittomakielentulkkien mielestä oikeudessa käytettävä termistö on oikeustulkkauksen suurin haaste. Tästä tulkit olivat samaa mieltä äidinkielestään riippumatta. Tulkit kokevat ongelmalliseksi niin suomenkielisten termien viittomakielisten vastineiden puuttumisen kuin oikeiden suomenkielisten termien valinnan tulkkaustilanteessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei ole vakiintunutta oikeudenalan viittomistoa, vaan tulkin täytyy kehittää osa viittomista tulkkaustilanteessa. Tämä hankaloittaa tulkkausta sekä suomesta suomalaiselle viittomakielelle että viittomakielestä suomen kielelle. Tulkin täytyy varmistaa, että asiakas ymmärtää viittoman oikein, ja lisäksi huomioida, että joillakin viittomilla tai sanoilla on kaksi eri merkitystä. Esimerkiksi keräämässäni viittomistossa on viittoma, joka voi tarkoittaa joko murhaa tai tappoa. Käsitteet viitotaan samalla viittomalla, mutta niiden merkitys ja niistä tuomitut rangaistukset poikkeavat toisistaan. Myös sanoja tönäistä ja työntää kuvataan samalla viittomalla. Tällaisessa tilanteessa tulkin täytyy varmistaa, mitä asiakas tarkoittaa, koska oikeudessa tönäisy on työntämistä lievempi teko. Koska käytettävien termien valinta voi vaikuttaa rangaistukseen, tulkin on tärkeää voida tutustua käsiteltävään aiheeseen etukäteen ja saada ennen tulkkaustapahtumaa tietää, mistä asianomistaja vaatii syytetylle rangaistusta. Tällöin tulkki voi valmistautua miettimällä etukäteen sekä viittomia että suomenkielisiä termejä.

Muita oikeustulkkauksen erityispiirteitä

Tulkki kontrolloi tulkinnoksensa laatua niin sanottujen selviytymiskeinojen, esimerkiksi lisäysten ja poistojen, avulla. Selviytymiskeinoja käytetään tulkkauksen sujuvuuden varmistamisessa, väärinymmärryksien ja interferenssin välttämisessä sekä ulkoisten häiriötekijöiden säätelyssä. Oikeustulkkauksessa poisjätöt ja lisäykset ovat kuitenkin huomattavia virheitä: tulkin täytyy tulkata täysin samalla tavalla kuin puhuja tai viittoja asiasta kertoo. Oikeustulkkauksessa ei myöskään voi käyttää kohdekieltä elävöittäviä keinoja, vaan kielen rekisterin ja sävyn täytyy välittyä kohdekielelle tarkasti lähtötekstiä vastaavalla tavalla. Tulkki ei siis voi käyttää kieltä värittäviä tyylejä ja täytesanoja, ja hänen täytyy pyrkiä mukailemaan mahdollisimman tarkkaan puhujan tyyliä. Mahdollinen valmiin viittomiston puuttuminen hankaloittaa myös tältä osin tulkin työtä.

Tulkkeja haastatellessani tuli esille myös sellaisia oikeustulkkauksen haasteellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka eivät suoraan liity termistöön tai oikeusalan kieleen.  Asiakkaan tausta – esimerkiksi ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema vaikuttavat hänen käyttämäänsä kieleen, mikä taas vaikuttaa tulkkaukseen. Oikeustulkkauksessa asiakkaan käyttämän kielen ymmärtäminen on todella tärkeää, jotta häntä osaa tulkata oikein, ja toinen haastattelemistani tulkeista olikin sitä mieltä, että asiakkaan käyttämästä kielestä pitäisi ottaa mallia tulkkaukseen. Asiakkaan käyttämää kieltä käytetään mallina myös muissa tulkkauksissa. Asiakkaan käyttämien viittomien toistaminen takaa sen, että hän ymmärtää viittoman merkityksen. Jos tulkki käyttäisi eri viittomaa kuin asiakas, ei tulke olisi yhtä luontevaa.

Haastattelemani tulkit huomauttivat, että ennen tulkkaustapahtumaa tulkkien pitäisi saada tietää, mitä meneillään olevaan vaiheeseen kuuluu sekä mikä vaiheen tavoite on, sillä se auttaa ymmärtämään käytetyn kielen tavoitteet ja tulkkaamaan ne oikein. Esimerkiksi todistajan kuulemisessa tavoitteet ovat erilaisia kuin syytetyn kuulemisessa ja myös syyttäjän tai tuomarin käyttämä kieli on erilaista. Tulkkien täytyy pyrkiä toistamaan esimerkiksi lauserakenteet samantyyppisinä kohdekielelle.

Oikeustulkkaukseen vaikuttaa myös viittomakielisen asiakkaan rooli oikeusprosessissa, eli se, onko hän mukana asianomistajana, todistajana, syytettynä vai asiantuntijana. Tulkattavan asema vaikuttaa siihen, mitä hän tavoittelee eri tilanteissa. Esimerkiksi rikosoikeudessa syytetyllä ei ole totuusvelvollisuutta, joten todistaessaan hän saattaa kertoa jotain, jonka tulkki tietää vääräksi. Tulkin täytyy tästä huolimatta kyetä tulkkaamaan asiallisesti ja neutraalisti kaikki, mitä tulkattava sanoo.

Huolellinen valmistautuminen tärkeää

Oikeustulkkauksessa tulkin on erityisen tärkeää huolehtia omasta ja asiakkaansa oikeusturvasta. Tulkattavien kielten kielitaito ja oikeuskielen hallinta onkin tulkille tärkeää jo oikeusturvan toteutumisen kannalta. Tulkkauksen laadun sekä tulkin ja asiakkaan oikeusturvan varmistaa myös se, että oikeustulkkaus toteutetaan aina paritulkkauksena. Tällöin tulkkauksen laatu säilyy hyvänä, koska tulkit voivat tulkata vuorotellen. Paritulkki voi varmistaa, että aktiivivuorossa oleva tulkki tulkkaa oikein. Jos tukivuorossa oleva tulkki huomaa virheen tulkkeessa, hän voi huomauttaa siitä heti tilanteessa ja asia voidaan selvittää välittömästi.

Haastattelemani viittomakielentulkit korostivat, että oikeustulkkaukseen täytyy sen haasteellisuuden vuoksi valmistautua tavallistakin huolellisemmin. Jotta tulkkaustilanne olisi sujuva, termistön ja muiden kielellisten seikkojen lisäksi tulkilla täytyy olla paljon muutakin tietoa. Esimerkiksi oikeusprosessin ja oikeudenkäynnin kulun sekä niihin liittyvien normien tunteminen on tärkeää. Molemmat haastateltavistani olivat tutustuneet etukäteen asiaan liittyviin asiakirjoihin, kuten lausuntoihin ja pöytäkirjoihin esitutkinnasta saakka. Jos tulkki on ollut mukana oikeudenkäyntiä edeltävässä esitutkinnassa, hänen on tietenkin helpompi toimia tulkkina oikeusprosessin muissakin vaiheissa. Oikeuslaitos yhteistyökumppanina sai tulkeilta kiitosta: tulkkien työskentelyn edellytykset ja tulkkauksen vaikutus tilanteisiin otetaan hyvin huomioon.