Pääkirjoitus: Standardisointia monella tasolla

Katri Seppälä

Kansallisella ja kansainvälisellä standardisoinnilla on pitkä historia, ja myös sanastotyön ala kuuluu kansainvälisen standardisoinnin piiriin. Sanastokeskus on osallistunut Suomen edustajana sanastotyön alan kansainväliseen standardisointiin ISOn (International Organization for Standardization) ns. terminologiakomiteassa (TC 37) usean vuosikymmenen ajan. Tässä lehdessä kerromme kuulumisia kesäkuussa järjestetyltä kokousviikolta.

ISO/TC 37 siis standardisoi sanastotyön menetelmiä ja periaatteita, mikä on tärkeää tehokkaiden yhteisten toimintamallien luomiseksi. Toisaalta voidaan ajatella, että sanastotyö itsessäänkin on tavallaan standardisointia, koska työn tavoitteena on sopia termien yhtenäisestä käytöstä viestinnän ja tiedonsiirron helpottamiseksi. Tavoite on sama, kirjataanpa termit ja niiden määritelmät varsinaisiin standardijulkaisuihin tai muihin yhteiseen käyttöön tarkoitettuihin sanastoihin.

Sinikka Hieta-Wilkman kertoo artikkelissaan sanastotyön merkityksestä sähköteknisen alan standardointijärjestö SESKOlle. Tekniikan standardisoinnin lisäksi sähköalalla on tehty paljon sanastostandardeja, ja tänä vuonna SESKO päätti palkita pitkäaikaisia sanastotyön tekijöitä tunnustuspalkinnolla.

Kuluneen kesän ohjelmaan kuuluivat myös Nordterm-päivät, jotka kokosivat Norjan Kongsbergiin pohjoismaisia sanastotyön asiantuntijoita. Päivi Kouki raportoi artikkelissaan Nordterm-tapahtumasta, ja päivien annista on poimittu lehteemme myös norjalaisten Marit Lunden, Lene Halvorsenin ja Rim Tusvikin artikkeli, jossa kerrotaan systemaattisten sanastojen laatimisesta Norjan koululaisille, joiden äidinkieli on muu kuin norja. Sanastokeskuslaisen mieltä erityisesti lämmittävä yksityiskohta norjalaisten työssä on se, kuinka he saivat työhönsä tukea Termlosen-oppaasta ja Norjan Kielineuvoston terminologeilta. Termlosen on nimittäin Sanastokeskuksen aiemman johtajan Heidi Suonuutin Guide to Terminology -oppaan käännös. Nordtermin julkaisema opas on saatavilla englannin lisäksi norjaksi, suomeksi, ruotsiksi, islanniksi, kroatiaksi, esperantoksi ja kiinaksi. Tarkempaa tietoa erikielisistä versioista löytyy Nordtermin sivustolta. Näin suomalaista sanastotyön osaamista viedään maailmalle!

Vaikka tässä lehdessä muistellaan menneen kesän tapahtumia, toimistollamme syksyn projektit ovat jo käynnistyneet. Pian projektit siirretään uuteen osoitteeseen, sillä lokakuun ensimmäisellä viikolla sanomme 25 vuoden jälkeen hyvästit Albertinkadulle, kun toimistomme muuttaa Runeberginkadulle Kamppiin.

Hyvää syksyn alkua!