Nordterm 2017 – terminologisia resursseja ja niiden käyttäjiä

Päivi Kouki

Pohjoismaisten terminologialan organisaatioiden yhteistyöorganisaatio Nordterm järjestää joka toinen vuosi Nordterm-päivät, jotka kokoavat yhteen terminologia-alan asiantuntijoita ja muita alasta kiinnostuneita niin Pohjoismaista kuin muualtakin Euroopasta. Nordterm-päivien ohjelmaan kuuluu yleensä seminaari, terminologia-aiheinen kurssi, työpaja terminologeille sekä Nordtermin yleiskokous. Tänä vuonna Nordterm-tapahtuma pidettiin Norjan Kongsbergissa 12.–15. kesäkuuta, ja tapahtuman järjestelyistä vastasi Norjan Kielineuvosto (Språkrådet). Nordterm-päiville saapui tänä vuonna liki 80 osanottajaa.

Nordterm-päivät alkoivat maanantaina 12.6. terminologian peruskurssilla, joka oli tarkoitettu kaikille terminologian perusteista kiinnostuneille riippumatta aiemmasta kokemuksesta. Lisäksi iltapäivällä järjestettiin terminologeille työpaja, jonka aiheena oli termien poiminta konkordanssityökaluja apuna käyttämällä. Työpajassa Hanne Erdman Thomsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta (Copenhagen Business School) kertoi työkalujen tarjoamista mahdollisuuksista ja ohjasi harjoituksen, jossa osallistujat pääsivät itse kokeilemaan, kuinka terminpoiminta onnistuu konkordanssityökalulla. Maanantaina kokoontuivat myös Nordtermin johtoryhmä sekä työryhmät AG1 – Terminologinen tutkimus ja koulutus, AG2 – Termistönhallintatyökalut ja AG5 – Nordtermin internetinformaatio.

Tänä vuonna Nordterm-tapahtuman teema oli ”Hvem er brukerne av terminologiske ressurser – og hvordan når vi ut til dem?”. Tiistaista torstaihin kestäneessä seminaarissa kuulimme monta mielenkiintoista esitystä sekä erilaisten terminologisten resurssien tuottajilta että niiden käyttäjiltä. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös Nordtermin yleiskokous. Yleiskokouksessa terminologia-alan organisaatiot eri Pohjoismaista kertoivat alan kuulumisia viimeisen kahden vuoden ajalta. Yleiskokouksen yhteydessä myös Nordtermin puheenjohtajuus vaihtuu seuraavana vuorossa olevalle organisaatiolle. Tänä vuonna johtajuutta symboloiva sateenvarjo luovutettiin Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun (Copenhagen Business School) DANTERM Research -yksikön Hanne Erdman Thomsenille. Jäämme odottamaan innolla seuraavaa Nordterm-tapahtumaa Tanskassa!

Työvälineet ja työtavat uudistuvat

Seminaarin avasi Norjan Kielineuvoston Marianne Aasgaard, ja ensimmäisen esityksen piti kutsuttu puhuja Magnus Merkel Fodina Language Technologysta Ruotsista. Fodina tarjoaa asiakkailleen terminologisia resursseja, joiden laatimisessa hyödynnetään kieliteknologian menetelmiä ja työkaluja rakenteisella tavalla. Työkalujen avulla pystytään käsittelemään suuria tekstiaineistoja nopeammin, ja siksi päätökset voidaan tehdä perustuen entistä suurempaan määrään aineistoja. Tämä tekee Merkelin mukaan terminologien työstä aiempaa nopeampaa ja tehokkaampaa. Tästä kaikesta on hyötyä, kun tarjotaan palveluja yrityksille, jotka yleensä ovat kiinnostuneita laajoista terminologisista resursseista, jotka sisältävät jopa useita tuhansia termejä. Merkel kertoi, että yritykset ovat lisääntyvissä määrin kiinnostuneita panostamaan termityöhön: se nähdään mahdollisuutena vähentää kustannuksia, parantaa laatua ja vahvistaa tavaramerkkiä. Jotta yritykset todella sitoutuisivat terminologiseen työhön, on tärkeää, että työstä koituvat hyödyt voidaan perustella pitkällä aikavälillä. Siksi työn tarjoajan täytyy Merkelin mielestä pystyä kertomaan mahdollisimman todenmukaisesti, miten ja millaisella aikavälillä työhön sijoitettu raha ja aika lisäävät yrityksen tuottoa.

Suomesta Nordterm-tapahtumaan saapui Sanastokeskuksen lisäksi seminaarivieraita Sámi Giellagáldusta, Suomen Pankista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Vaasan yliopistosta. Vaasan yliopisto osallistui seminaariin kahden esityksen voimin. Professori Anita Nuopponen kertoi esityksessään tutkimusprojektista, joka oli toteutettu Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston yhteistyönä. Projektissa oli tutkittu uutissovellusten käytettävyyttä muun muassa käyttäjähaastattelujen perusteella, ja tutkimuksessa oli tarkasteltu myös sovelluksessa käytettyjen termien valintaa. Nuopponen paitsi esitteli tutkimuksen tuloksia, myös selvitti, millaisia ilmaisuja sovelluksissa käytetään, millainen rooli termeillä on sovelluksessa ja millaisia vaatimuksia sovellukset asettavat termeille.

Yliopistonlehtori Niina Nissilä ja professori Nina Pilke Vaasan yliopistosta ja professori Hans Lundqvist Göteborgin yliopistosta pitivät yhteisen esityksen. Heidän esityksensä käsitteli tapaustutkimusta, jossa aineistona oli käytetty ruotsalaisen Tekniska nomenklaturcentralenin (nykyisen Terminologicentrum TNC:n edeltäjä) asiantuntijoille esitettyjä kysymyksiä vuosilta 1940–1983. Koska erikoisalojen asiantuntijat ovat keskeisessä asemassa sanastotyössä, Nissilä, Pilke ja Lundqvist olivat tutkineet asiantuntijoiden vaikutusta vastauksiin. Esityksessä selvitettiin sekä erikoisalojen asiantuntijoiden että kieliasiantuntijoiden kannanottojen ominaispiirteitä ja sitä, kuinka asiantuntijoiden perustelut näkyvät siinä, miten kysymykset on ratkaistu. Päämääränä oli selvittää, kuinka asiantuntijat vaikuttavat terminologisen tiedon hallintaan, sen siirtämiseen ja vakinaistamiseen. Nissilän, Pilkkeen ja Lundqvistin tapaustutkimus on osa isompaa samaan aineistoon pohjautuvaa tutkimusta.

Sanastokeskuksen johtaja, terminologi Katri Seppälä piti yhteisen esityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissuunnittelija Virpi Kalliokuusen kanssa. Esityksessään ”Från traditionellt terminologiarbete till icke-traditionellt begreppsarbete – nya målgrupper och nya tillämpningsområden” Seppälä ja Kalliokuusi kertoivat terminologien osaamisen soveltamisesta uudella tavalla sekä käsitetyötä tarjoavien terminologien että käsitetyötä tarvitsevan asiakkaan näkökulmasta. Sanastokeskus on 2000-luvun aikana laajentanut tarjoamiensa palveluiden valikoimaa, jotta niistä hyötyvä kohderyhmä olisi yhä laajempi: ontologia- ja sanastotyötä on ryhdytty soveltamaan tavoilla, joista on hyötyä tietoarkkitehtuurien ja tietojärjestelmäpalveluiden kehittäjille. Tätä kehitystä on tehty yhteistyössä THL:n kanssa, joka on Sanastokeskuksen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja joka kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita. Keskeisten käsitteiden löytäminen, niiden määrittely ja käsitteiden välisten suhteiden selvittäminen helpottaa Seppälän ja Kalliokuusen mukaan muun muassa tietoarkkitehtuurien ja luokitusten kehitystyötä.

Termipankkeja ja monikielistä sanastotyötä

Sanastokeskuksen lisäksi myös muut Nordtermin johtoryhmään kuuluvat organisaatiot osallistuivat seminaariin esityksillä. Henrik Nilsson ja Peter Svanberg Terminologicentrum TNC:stä käsittelivät esityksessään TNC:n ylläpitämää Ruotsin kansallista termipankkia Rikstermbankenia. He toivat esiin erilaisia mahdollisia tapoja, joilla Rikstermbankenia voisi tulevaisuudessa kehittää niin, että entistä useammat käyttäjät löytäisivät sen. Nilsson ja Svanberg pohtivat muun muassa, pitäisikö termipankin sisältö olla saatavilla avoimena datana käyttäjille ja esimerkiksi sovellusten kehittäjille. Heidän mukaansa tällöin olisi kuitenkin syytä miettiä, kuinka termipankin sisältöä voitaisiin kontrolloida ja vaikuttaisiko tämä käyttäjien mielipiteisiin termipankin luotettavuudesta.

Nilsson piti myös toisen esityksen, jossa hän käsitteli sanastotyön ja termiresurssien luotettavuutta. Hän mainitsi, että luottamuksella on tärkeä rooli jo silloin, kun sanastotyötä suunnitellaan, ja pohti, kuinka erilaiset argumentit sanastotyön puolesta tai sitä vastaan vaikuttavat luottamuksen muodostumiseen. Nilssonin mukaan sanastoprojektin aikana sen luotettavuuteen vaikuttavat esimerkiksi se, ketkä projektiin osallistuvat ja millaisia lähteitä käytetään. Työn tulosten luotettavuuteen voi puolestaan vaikuttaa esimerkiksi sillä, että mahdolliset käyttäjät pääsevät kommentoimaan tuloksia esimerkiksi lausuntokierroksen aikana. Nilsson korosti, että käyttäjien luottamus tuotettuun sanastoon tai muuhun resurssiin on tärkeää, jotta aineisto todella päätyisi käyttöön.

Myös Ari Páll Kristinsson Árni Magnússon -instituutista (Stofnun Árna Magnússonar í íslenskum fræðum) Islannista puhui termipankkien sisällön löydettävyydestä. Hän kertoi esityksessään uudesta islantilaisesta verkkoportaalista nimeltä málið.is. Portaaliin on koottu islanninkielisiä sanakirjoja ja muita kieliaineistoja, yhtenä niistä Árni Magnússon -instituutin ylläpitämä termipankki Orðabanki Íslenskrar málstöðvar. Ari Páll Kristinssonin mukaan málið.is-portaali ei vielä nykyisellään sovi täydellisesti termipankin alustaksi, koska portaalissa ei pysty hakemaan muilla kuin islannin kielellä siitä huolimatta, että termipankin aineistosta löytyy myös muunkielisiä termivastineita. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että terminologisia aineistoja viedään osaksi laajempia kieliaineistoja tarjoavia portaaleja: siten terminologiset aineistot ja erikoisalojen termit päätyvät helpommin ns. suuren yleisön käyttöön.

Ágústa Þorbergsdóttir Árni Magnússon -instituutista antoi esityksessään katsauksen Orðabanki Íslenskrar málstöðvar -termipankin (Islannin kielitoimiston sanapankki) historiaan. Termipankki perustettiin 20 vuotta sitten, ja sen uudistetun kolmannen version julkaisu on parhaillaan suunnitteilla. Jotta termipankki palvelisi käyttäjiään mahdollisimman hyvin, oli käyttäjille tehty kysely ja lisäksi käytetty verkkoanalyysityökaluja sen selvittämiseen, mitä käyttäjät odottavat termipankilta. Áugústa Þorbergsdóttir kertoi esityksessään, että eniten käytetty termipankin aihepiireistä on lääketiede ja suurin osa termipankin käyttäjistä on erikoiskieltä työssään tai opinnoissaan tarvitsevia: opiskelijoita, kääntäjiä ja asiantuntijoita. Käyttäjät toivoivat termipankin laajenevan tulevaisuudessa niin aihealueiden kuin aineistojen laajuuden kannalta.

Norjan Kielineuvoston Ole Våge esitteli Termbase til støtte for nordisk mobilitet -termitietokantaa, joka laadittiin yhteispohjoismaisena projektina Norjan Kielineuvoston johdolla vuosina 2015–2017 (ks. Terminfon artikkeli). Tietokanta on tarkoitettu avuksi ihmisille, jotka muuttavat Pohjoismaiden sisällä maasta toiseen töiden tai opiskelun vuoksi, ja siihen on koottu työmarkkinoihin ja koulutukseen liittyviä käsitteitä. Tietokanta on julkaistu Pohjola-Nordenin Haloo Pohjola -sivustolla. Våge kertoi projektiin liittyneistä haasteista, joista yksi oli tietokannan käytettävyys. Termitietokantoja kehitetään yleensä erikoiskielen käyttäjien näkökulmasta, mutta tässä projektissa loppukäyttäjinä ovat kaikki Pohjoismaiden kansalaiset. Våge huomautti, että on syytä pohtia, pitäisikö tällaisessa tapauksessa käyttäjät ottaa enemmän huomioon käsitteitä määritellessä esimerkiksi pyrkimällä muotoilemaan määritelmät maallikoiden tarpeet huomioiden.

Hanne Erdman Thomsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun DANTERM Research-yksiköstä esitteli yhdessä Bodil Nistrup Madsenin kanssa kehittämänsä tietomallin sellaista termistönkäsittelytyökalua varten, joka olisi tarkoitettu nimenomaan monikielisen sanastotyön tarpeisiin. Tietomalli syntyi Termbase til støtte for nordisk mobilitet -projektin yhteydessä: jotta monikielinen sanastotyö olisi mahdollisimman sujuvaa, tarvitaan työkalu, joka mahdollistaa sen, että terminologit käsittelevät ensin jokaisen kielen termejä ja määritelmiä erikseen ja käsittelevät eri kielten käsitteiden välisiä ekvivalensseja vasta myöhemmin. Tähän mennessä tällaista työkalua ei kuitenkaan ole kehitetty.

Toisessa esityksessään Erdman Thomsen käsitteli terminologian metodeja koskevissa ISO-standardeissa (ISO 704:2009 ja ISO 1087-1:2000) esiintyviä englanninkielisiä käsitteitä term ja appellation. Standardeissa suositetaan käyttämään jompaakumpaa nimitystä sen mukaan, onko kyse yleis- vai yksilökäsitteestä. Toisinaan ero käsitteiden term ja appellation välillä ei kuitenkaan ole selvä: esimerkiksi tuotenimet ja tavaramerkit pitäisi standardien mukaan käsitellä termitietokannoissa erisniminä, mutta koska niiden yhteydessä käytetään artikkeleita ja lukusanoja, on selvää, että ne eivät viittaa yksilökäsitteeseen. Erdman Thomsen pohti esityksessään, mikä todellisuudessa erottaa käsitteet term ja appellation ja kuinka tätä eroa pitäisi käsitellä termitietokannoissa ja toisaalta terminologian standardeissa.

Kokemuksia Pohjoismaista ja niiden ulkopuolelta

Vaikka Nordterm-tapahtumissa on tyypillisesti eniten osallistujia tapahtumaa isännöivästä maasta, on ilahduttavaa, että tapahtumaan saapuu vieraita ympäri Pohjoismaita. Tänä vuonna Grönlannista oli pitkästä aikaa saapunut useita seminaarivieraita. Arnaq Grove Grönlannin yliopistosta piti esityksen, jossa hän käsitteli niitä haasteita, joita kohdataan, kun halutaan kehittää grönlanninkielistä erikoisalan termistöä. Esimerkkinä hän käytti psykiatrisiin sairauksiin liittyviä termejä, mutta samat ongelmat koskevat useita erikoisaloja. Tarve uusille termeille on suuri, mutta vaikeutena on Groven mukaan se, että grönlanninkielisiä termejä on alettu kehittää systemaattisesti vasta hiljattain. Grove sanoi, että on hankalaa kuvata nykyaikaisia käsitteitä kielellä, joka on kehittynyt aivan erilaisen kulttuurin tarpeisiin.

Nordtermissa nähdään vieraita myös Pohjoismaiden ulkopuolelta. Tommi Bernitz oli saapunut Kongsbergiin Luxemburgista, missä hän työskentelee Euroopan parlamentissa Tanskan käännösyksikössä. Bernitz kertoi esityksessään siitä, millaisia terminologisia resursseja EU:n kääntäjät käyttävät työnsä tukena. Jotta kääntäjien työ olisi mahdollisimman tehokasta, Euroopan parlamentin kieliyksiköissä on alettu kokeilla EU:n instituutioiden yhteisen termitietokannan IATEn tuomista osaksi käännösmuistiohjelmia.

Nordterm-tapahtuma on Pohjoismaissa terminologian alalla työskenteleville tärkeä ennen kaikkea siksi, että suhteellisen pienellä alalla kotimaasta löytyy vain vähän saman alan toimijoita. Siksi kokemusten ja ajatusten jakaminen pohjoismaisten kollegojen ja muiden terminologia-alan toimijoiden kanssa on arvokasta meille suomalaisille terminologeille. Palaamme Nordterm-tapahtumista mukanamme paljon uutta tietoa, joka saattaa myöhemmin johtaa uusiin työtapoihin tai uudenlaiseen yhteistyöhön maiden rajojen yli.