Nordterm 2015: Kenellä on vastuu erikoiskielistä?

Sirpa Suhonen

Pohjoismainen terminologian alan yhteistyöelin Nordterm järjestää joka toinen vuosi Nordterm-päivät. Tänä vuonna Nordterm-päivien järjestäjänä toimi Árni Magnússon -instituutti, ja tapahtuma pidettiin Reykjavikissa 9.–12.6.

Nordterm-päivien teema oli ”Forvaltning af fagsprog i samfundet – Hvem har ansvaret? Hvem tager ansvaret?” Tapahtuman ohjelmaan kuului tuttuun tapaan kurssi, työpaja, kaksi- ja puolipäiväinen seminaari, Nordterm-organisaation yleiskokous sekä Nordtermin johtoryhmän ja työryhmien kokoukset. Ensimmäisen seminaaripäivän iltana keskiviikkona osanottajilla oli lisäksi tilaisuus osallistua retkelle ja päivälliselle.

Seminaariin osallistui noin 70 osanottajaa, joista lähes kaikki tulivat eri Pohjoismaista. Suomalaisia tapahtumaan osallistui reilut 10, Sanastokeskus TSK:n lisäksi muun muassa Helsingin ja Vaasan yliopistoista.

Sanastotyön peruskurssi ja kakkutyöpaja

Tiistaina ennen Nordterm-seminaaria järjestettiin nelituntinen sanastotyön peruskurssi ”Red ut begreppen”. Kurssin vetäjänä toimi terminologi Henrik Nilsson Terminologicentrum TNC:stä Ruotsista.

Samana iltapäivänä terminologit kokoontuivat työpajaan makustelemaan erilaisia kakkuja – sekä käsitteinä että reaalimaailman tarkoitteina. Työpajan osanottajat jakaantuivat kieliryhmiin: pohjoismaisista kielistä edustettuina olivat islanti, norja, ruotsi, suomi ja tanska. Kukin kieliryhmä pohti oman kielensä kakkujen, piirakoiden, keksien ja muiden leivonnaisten käsitejärjestelmää. Sen jälkeen jokainen ryhmä esitteli oman kielensä mukaisen käsitejärjestelmän muille osanottajille.

Vaikka kyse oli aivan konkreettisista asioista, tämäkin harjoitus osoitti jälleen kerran, etteivät kielet ja kulttuurit vastaa toisiaan yksi yhteen ja ettei muunkielisten vastineiden valinta ole aina helppoa. Esimerkiksi ne tarkoitteet, joita suomeksi kutsutaan 'kakuiksi', ovat Ruotsissa pääsääntöisesti 'tårta', ei suinkaan 'kaka'. Suomen ryhmä pohti esimerkiksi sitä, mikä ero on 'piirakalla' ja 'tortulla'. Molemmat ovat matalia leivonnaisia kakkuihin verrattuna, mutta torttu-sanaa ei yleensä käytetä suolaisista leivonnaisista. Piirakka- ja torttu-sanojen käytössä saattaa olla myös maantieteellistä vaihtelua: piirakka istuu itäsuomalaisen suuhun, kun taas länsisuomalaisen kielellä pyörii torttu.

Työpajan jälkeen pidettiin vielä kaikkien Nordtermin työryhmien kokoukset. AG1 Terminologinen tutkimus ja koulutus -ryhmä mietti muun muassa vuoden 2017 Nordtermin kurssin aihetta, AG 2 Termistönhallintatyökalut -ryhmässä pohdittiin tiedonvaihtoformaatteja ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja AG5 Nordtermin internetinformaatio -ryhmässä keskusteltiin Nordtermin verkkosivustosta. Myös Nordtermin johtoryhmä kokoontui.

Sanastotyö tietoarkkitehtuurin tukena

Nordterm-seminaari alkoi Árni Magnússon -instituutin terminologi Ágústa Þorbergsdóttirin tervetulosanojen jälkeen kutsutun puhujan, professori Klaus-Dirk Schmitzin esityksellä. ”Terms in texts and the challenge for terminology management” -esitys käsitteli pitkälti sanastotyön perusasioita. Schmitz pohti muun muassa automaattisen termien poiminnan ongelmia. Monet ohjelmat poimivat vain termiehdokkaat, mutteivät muuta tietoa. Sanaliitot ja taivutetut muodot voivat jäädä pois, samoin kuin tärkeät mutta harvoin esiintyvät termit. Ohjelmat eivät myöskään tunnista samaan käsitteeseen viittaavia synonyymejä. Näistä syistä tarvitaan myös ihmistä muokkaamaan aineistosta hyödyllistä.

Muut aamupäivän esitykset painottuivat sanastotyön ja käsitemallinnuksen suhteeseen sekä terminologien, käsitemallintajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyöhön. Erikoistutkija Virpi Kalliokuusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja johtaja Katri Seppälä Sanastokeskuksesta pohtivat esityksessään, millainen vastuu terminologeilla voi olla käsitemallinnuksessa ja miten käsitemalleja voisi kehittää paremmiksi käsiteanalyysin avulla. Käsiteanalyysi voisi esimerkiksi mahdollistaa mallin käsitesuhteiden selkeämmän esittämisen ja paremmat määritelmät, kun niiden kirjoittamisessa noudatettaisiin terminologisia periaatteita.

Terminologicentrum TNC:n terminologit Stefano Testi ja Annika Asp esittelivät Ruotsin Socialstyrelsenin toimeksiannosta tehtäviä terveydenhuollon projekteja. Testi kertoi projektista, jossa terminologi on auttanut laatimaan selkeämpää prosessikuvausta traumahoidolle, ja Asp puolestaan työstä, jossa terminologin avulla on valittu parempia termejä Ruotsin sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvään kansalliseen tietorakenteeseen (nationell informationsstruktur, NI). Asp huomautti, että käsitemallille tärkeä ominaisuus ei välttämättä ole tärkeä käsiteanalyysille. Esimerkiksi sairaalasängyn tunnusnumero on tärkeä ominaisuus käsitemallissa, mutta tarpeeton tieto käsiteanalyysissä.

Socialstyrelsenin terminologi Emma Leeb-Lundberg kertoi, mitä tulisi ottaa huomioon tietomalliprojekteissa, joihin osallistuu usean eri alan asiantuntijoita, kuten terminologeja ja IT-asiantuntijoita. Ensinnäkin projektilla tulee olla yksi selkeä, yhteinen tavoite: jos tavoitteita on useampia, ne eivät välttämättä tue toisiaan. Toiseksi osanottajien pitää ymmärtää jonkin verran toisen osapuolen alaa ja luottaa toistensa ammattitaitoon. Kolmanneksi osanottajien pitää työskennellä yhtä aikaa ja yhdessä eikä esimerkiksi siten, että terminologit työskentelevät erikseen ja laativat sanaston vasta sitten, kun mallinnustyö on jo tehty.

Projektipäällikkö Pia Lyngby Hoffmann DANTERMcentretistä kertoi mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa oli tehty kysely kolmessa eri koulussa siitä, miten oppilaat osaavat vastata kysymyksiin silloin, kun heillä on käytössään DanTermBank-termipankki. Termipankkiryhmältä ja vertailuryhmältä oli kysytty biologiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan liittyviä kysymyksiä. Vastausten vertailu osoitti, että ne oppilaat, joilla oli käytössään termipankki, vastasivat useammin täysin tai osittain oikein kuin ne, jotka eivät käyttäneet termipankkia. Ne, joilla termipankki ei ollut käytössä, valitsivat lisäksi useammin vastausvaihtoehdon ”en tiedä”. Tutkimus oli kiinnostava, koska DanTermBank-projektin yhtenä tavoitteena on ollut rakentaa termi- ja tietopankki, joka tukee opetusta ja tutkimusta. Toteutetun kyselyn perusteella tämä tavoite näyttää toteutuvan.

Yliopistonlehtori Päivi Pasanen Helsingin yliopistosta kertoi kehysanalyysin soveltamisesta merenkulun turvallisuuden käsitteisiin. Pasanen on tutkinut aiemmin niin sanottujen terminologisten koettimien käyttöä puoliautomaattisessa terminpoiminnassa. Koettimet ovat kielellisiä ilmauksia, painoteknisiä keinoja tai välimerkkejä, jotka ilmaisevat termien tai käsitteiden välisiä suhteita tai käsitepiirteitä. Pasanen pyrkii kehittämään laatimaansa koettimiin perustuvaa terminologisen tiedon poimintamallia kehysanalyysia soveltamalla.

Vastuu viranomaisilla – mutta kuka maksaa?

Useampi norjalainen esitelmänpitäjä mainitsi, että Norjan korkeakouluilla on lakiin perustuva velvollisuus kehittää norjaa erikoiskielten osalta. Kuitenkin Norjassa sekä opetus että tutkimus tapahtuu yhä useammin englanniksi, varsinkin mitä ylemmistä koulutusasteista on kyse. Alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa norjaksi, mutta ylempiä usein vain englanniksi. Samoin maisterin tutkinnot ja varsinkin väitöskirjat on kirjoitettu yhä useammin englanniksi. Syynä tähän on muun muassa se, että Norjan korkeakouluissa on yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita.

Myös esitysten jälkeisessä keskustelussa nousi esille se tosiseikka, että vaikka lait voivat sisältää esimerkiksi toiveita omakielisestä korkeakouluopetuksesta, käytäntö voi poiketa tästä huomattavasti. Esimerkiksi Islannissa omakielisten väitöskirjojen määrä on hyvin pieni.

Vanhempi neuvonantaja Ole Våge Norjan Språkrådetista kertoi, että Språkrådetin tehtäviin kuuluu korkeakouluasteen norjankielisen opetuksen ja tutkimuksen tukeminen. Tämän vuoksi Språkrådet järjesti kokeiluprojektin kemian alalla siitä, miten sanastotyötä kannattaisi tehdä korkeakouluissa. Tavoitteena oli löytää työskentelytapa, jota muutkin alat voisivat hyödyntää kerätessään, tallentaessaan ja jakaessaan termistöjä. Projektin perusteella luotiin malli ja ohjeita sanastotyön toteuttamiseksi.

Professori Anita Nuopponen Vaasan yliopistosta kertoi terminologiakoulutuksen haasteista yliopistossa. Työelämän asettamista haasteista Nuopponen mainitsi sen, että terminologin paikkoja on vain vähän, mutta terminologisia metodeja tarvitaan monissa eri tehtävissä, muun muassa teknisessä viestinnässä, tietomallinnuksessa, verkkojulkaisemisessa ja lokalisoinnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että sanastotyön osaamisen lisäksi opiskelijoiden tulisi saada mahdollisimman laaja tietopohja pärjätäkseen työelämässä. Myös itse opetus asettaa omat didaktiset haasteensa, sillä se tapahtuu verkossa.

Suomessa on viime vuosina selkeytetty turvallisuuteen liittyvää termistöä sanastotyön keinoin esimerkiksi laatimalla Kokonaisuusturvallisuuden sanasto (TSK 47) ja Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto (TSK 39). Myös Norjassa on käynnissä vastaavia hankkeita, joita esitteli neuvonantaja Marianne Åsgaard Språkrådetista. Språkrådetilla on jo useamman vuoden ajan ollut edustaja kahdessa työryhmässä, joista toisessa harmonisoidaan saasteisiin (Akutt forurensning) ja toisessa paloalaan (Kollegiet for brannfaglig terminologi) liittyviä käsitteitä. Nyt Norjassa on käynnistymässä kolmas hanke, jossa on tarkoitus yhtenäistää hätätapauksiin ja valmiuteen liittyvää termistöä. Hätätapauksissa sekava termistö voi vaikeuttaa pelastustöitä, kun poliisilla, palokunnalla ja terveydenhuollolla on omat erilaiset nimityksensä esimerkiksi onnettomuuspaikalle ja tilanteen johtajalle. Termistön pitäisi myös olla yhtenäistä riippumatta siitä, mikä onnettomuus on kyseessä (esimerkiksi liikenneonnettomuus, palo tai öljyvahinko).

Selkokieliasiantuntija Karin Hansson, Statistiska centralbyrån (SCB), pohti esityksessään, miten tilastollisista termeistä saa ymmärrettäviä. Auttaakseen käyttäjiä ymmärtämään tilastotermejä SCB on laatinut sivuilleen tilastotermien sanaston. SCB:n sivuilla olevissa artikkeleissa on termilinkkejä, joita napsauttamalla näkee käsitteen määritelmän. Jotta sanastosta olisi tukea tilastojen käyttäjille, sen sisällön tulee pitää paikkansa ja asia tulee esittää kieliopin mukaisesti. Lisäksi tarvitaan helppokäyttöinen käyttöliittymä, joten hyvän sanaston aikaan saamiseen tarvitaan monen eri alan asiantuntijoiden asiantuntemusta.

Tutkijatohtori Niina Nissilä ja yliopistonlehtori Sara Nyholm Vaasan yliopistosta ovat tutkineet kouluhallinnon ohjelmien termistöä ja käytettävyyttä. Tehokkuus, opittavuus, muistettavuus, virhetilanteista selviytyminen ja tyytyväisyys ovat käytettävyyden osatekijöitä, ja termit vaikuttavat paljon siihen, millainen käyttökokemuksesta muodostuu. Tutkitut ohjelmat Primus, Kurre ja Wilma ovat laajasti käytössä kaikilla kouluasteilla Suomessa. Primusta ja Kurrea käyttävät vain oppilaitosten työntekijät, mutta Wilmaa myös oppilaat ja heidän vanhempansa, joten ohjelmilla on yhteensä noin miljoona käyttäjää.

Yksi Nordterm-seminaarin teeman kannalta mielenkiintoisimmista esityksistä oli Suomen Pankin kääntäjän Eija Puttosen pohdinta siitä, kuka vastaa ruotsin kielestä eurojärjestelmässä. Ruotsi ei ole euromaa, mutta ruotsin kieltä käytetään euroalueella, koska Suomi kuuluu euroon ja ruotsi on Suomen virallinen kieli. Puttonen kertoi kyselystään, jonka hän teki euromaiden keskuspankeille. Hän kysyi muun muassa, tekevätkö ne sanastotyötä, mitä lähteitä ne käyttävät ja tekevätkö ne yhteistyötä sanasto- ja käännösasioissa muiden tahojen kanssa. Puttosen mielestä vastuu ruotsin kielestä on usealla toimijalla ja varsinkin Euroopan keskuspankilla, Suomen Pankilla ja Ruotsin keskuspankilla. Ja jokainen on vastuussa käyttämistään termeistä.

Myös Sanastokeskuksen terminologit Päivi Kouki ja Mari Suhonen pitivät esitykset Nordtermissä. Kouki esitteli Suomessa tehtävää sähköisen viestinnän alan sanastotyötä esimerkkinään Mobiilisanasto (TSK 48) (ks. artikkeli sanastosta Terminfon numerossa 2/2015). Suhosen esitys käsitteli sitä, että nykyisin yhä useammin sanastotyö tietyn sanaston parissa jatkuu eikä lopu vuoden, parin projektin jälkeen. Esimerkkeinä oli Pankki- ja rahoitusalan sanasto sekä Tekla Structures Glossary, joka on rakennusmallinnusohjelmistolle laadittu sanasto (ks. artikkeli sanastosta Terminfon numerossa 1/2015). Pankkisanastoon muutostarvetta aiheuttavat esimerkiksi lakimuutokset ja Teklan sanastoon uudet ohjelmistoversiot.

Vanhempi neuvonantaja Jan Hoel Språkrådetista pohti sitä, kenellä Norjassa on kansallinen vastuu sanastotyöstä, kenellä käytännön vastuu ja kenellä taloudellinen. Kansallinen vastuu on Norjan kolmella ministeriöllä: kulttuuriministeriöllä, opetus- ja tutkimusministeriöllä ja elinkeino- ja kalastusministeriöllä. Kuten aiemmin on mainittu, Norjassa on kieltä koskevia säädöksiä, mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei seuraa rangaistuksia. Språkrådetin toiminnasta on oma asetuksensa, mutta siinä ei tarkkaan määritellä Språkrådetin tehtäviä, joten sanastotyö kilpailee muiden toimintojen kanssa ja siihen on yhä vähemmän rahaa. Hoelin mielestä sanastotyö on nyt liikaa kiinni yksittäisistä ihmisistä ja tahoista.

Ágústa Þorbergsdóttir kertoi sanastotyön tilanteesta Islannissa. Árni Magnússon -instituuttia koskevassa laissa on mainittu, että sillä on vastuuta sanastotyöstä. Instituutti neuvoo yleisöä ja viranomaisia termiasioissa ja laatii sanastojen laatimisohjeita erikoisalojen asiantuntijoille. Instituutti myös ylläpitää ja kehittää sanapankkia (Orðabanki), jossa eri toimijat voivat julkaista sanakirja- ja sanastoaineistoja. Julkaisijat ovat vastuussa omista aineistoistaan, mutta he voivat saada apua instituutilta. Islannissa on päätetty, että islannin kieltä pitää pystyä käyttämään tieteen kielenä, ja yliopistoissa tiedekunnat ovat vastuussa sanastotyöstä omalla alallaan.

Nordtermin yleiskokous pidettiin torstai-iltapäivällä. Kokouksessa Nordtermin jäsenorganisaatiot raportoivat viime vuosien toiminnasta sanastotyön ja terminologian alalla. Lisäksi Nordtermin työryhmät raportoivat tapahtuman ensimmäisenä päivänä pitämistään kokouksista.

Kansallista ja kansainvälistä sanastotyötä

Terminologi Susanne Lervadin, Kööpenhaminan yliopisto, aiheena oli tekstiilitermistö. Danish National Research Foundation's Centre for Textile Research on tekstiilien tutkimuskeskus, jossa vierailee myös ulkomaalaisia tutkijoita ja joka tutkii tekstiilejä paitsi Tanskassa, myös ympäri maailman. Koska aiheena on tekstiilit, myös kuvat ovat tärkeitä, eivät vain sanalliset kuvaukset. Lervad esitteli tarkemmin Jordaniassa vuonna 2014 pidettyä työpajaa, jossa muun muassa määriteltiin käsityö-käsite ja annettiin sille erikieliset vastineet. Työpaja oli monitieteinen, sillä mukana oli sekä arkeologeja, antropologeja että käsityöläisiä.

Professori Gisle Andersenin, Norjan kauppakorkeakoulu, ja Ole Vågen esitys käsitteli uudissanojen valintaa. He olivat tutkineet Norsk aviskorpus -aineistoa, joka muodostuu norjalaisista verkkolehdistä kerätystä materiaalista. Korpuksesta poimitaan uudissanoja automaattisesti vertaamalla uusia tekstejä aiemmin kerättyyn sanalistaan, ja jos sanaa ei löydy listalta, se lisätään sinne. Tällä tavalla löytyy myös erikoisalojen termejä, kuten 'stordata' ja sen synonyymit 'massedata' ja 'big data', koska uudissanat tulevat usein erikoiskielistä. Poiminnassa hyödynnetään myös tilastollisia menetelmiä, jotta pystyttäisiin tunnistamaan todelliset uudissanat satunnaisista tilapäismuodosteista.

Islannissa on useita sanastokomiteoita, jotka luovat islanninkielisiä termejä omalle erikoisalalleen. Insinööri Þorsteinn Þorsteinsson Islannin yliopistosta kertoi sanastotyöstä rakennusalalla, jonka sanastokomitea on työskennellyt 1930-luvulta lähtien. Kansallisaatteen innoittamana islantilaiset eivät halunneet käyttää tanskankielisiä termejä vaan luoda omia termejä alalle, vaikka Islannissa ei ennen vuotta 1946 ollut insinöörikoulutusta. Aiemmin uudet sanat julkaistiin kirjoina, nykyisin ne lisätään Orðabankiin.

Terminologi Björgvin R. Andersen Islannin ulkoministeriön käännöskeskuksesta esitteli käännöskeskuksen sanastotyötä. Keskuksen tehtävänä on kääntää kansainvälisiä sopimuksia. Sillä on oma termitietokanta, joka sisältää noin 70 000 tietuetta. Islannin lisäksi tietokanta sisältää tanskan-, englannin- ja ranskankielisiä termejä. Ennen kuin termi tai fraasi lisätään tietokantaan, se käy läpi validointiprosessin: kääntäjä ehdottaa islanninkielistä termiä, jonka jälkeen sanastokomitea päättää, otetaanko se mukaan. Toisinaan haasteita aiheuttaa se, että tietystä aiheesta on hyvin vähän aineistoa islanniksi ja alan asiantuntijatkin käyttävät englantia. Andersenin mukaan lainsäädäntö asettaa vastuun sanastotyön tukemisesta selkeästi viranomaisille. Käytännössä kaikki eivät kuitenkaan ota vastuutaan vakavasti, sillä sanastotyöhön tai sen tukemisen ei esimerkiksi anneta resursseja.

Nordterm-seminaarin viimeisen esityksen piti G. Adda Ragnarsdóttir sanastotyöstä käyttäytymisanalyysin alalla. Ragnarsdóttir on jäsen vuodesta 2005 asti toimineessa työryhmässä, joka kehittää alalle islanninkielisiä termejä, ja hän kertoi sanastotyössä kohdatuista haasteista. Ongelmia aiheutuu muun muassa siitä, että jo vakiintunut islanninkielinen termi tai myös alkuperäinen englanninkielinen termi kuvaa käsitettä huonosti. Työryhmä on oppinut paljon sanastotyöstä työn aikana: ensinnäkin sanastotyö vie paljon aikaa, ja toiseksi alan sisältötiedon lisäksi tarvitaan tietoa islannin kielestä ja sanastotyön menetelmistä.

Seminaarin lopuksi Ágústa Þorbergsdóttir ojensi Nordterm-organisaatiota symboloivan vaaleansinisen sateenvarjon Jan Hoelille, sillä Nordtermin puheenjohtajuus siirtyi seuraavana vuorossa olevalle organisaatiolle eli Norjan Språkrådetille. Språkrådet järjestää seuraavan Nordterm-tapahtuman kahden vuoden päästä. Tapaamisiin Norjassa vuonna 2017!