Tekla Structures Glossary – sanastotyötä rakennusmallinnusohjelmistoon

Seija Suonuuti & Mari Suhonen

Ohjelmistoyritys Tekla tilasi vuoden 2006 lopulla Sanastokeskukselta Tekla Structures -ohjelmiston englanninkielisiin termeihin ja käsitteisiin liittyvää sanastotyötä. Sanastoprojekti kesti pari vuotta, ja vuoden 2008 lopussa sen tuloksena oli syntynyt 460 käsitettä sisältävä Tekla Structures Glossary. Tämän jälkeen sanastoa on ylläpidetty lyhyinä päivitysprojekteina sen mukaan, miten ohjelmistonkehityksen myötä on syntynyt uusia käsitteitä tai vanhoja käsitteitä on ollut tarpeen päivittää. Sanastoa päivitettiin viimeksi syksyllä 2014, ja siinä on nyt 540 käsitettä. Kerromme tässä artikkelissa sanaston laatimisesta ja ylläpidosta.

Sanastotyön tarve – Termien käyttäjät ja käyttöympäristöt

Tekla Structures on yksi Teklan BIM- eli rakennustietomallinnusohjelmistoista, joita käytetään erilaisten rakenteiden tietomallien luomiseen, yhdistämiseen, hallintaan ja jakeluun. Ohjelmistoa käytetään eri puolilla maailmaa, ja sitä on käytetty muun muassa urheiluareenoiden, öljynporauslauttojen, tehtaiden, laitosten, asuinrakennusten, siltojen ja pilvenpiirtäjien suunnittelussa ja rakennushankkeissa. Tekla Structuresia kehitetään englanninkielisenä, ja se lokalisoidaan 14 muulle kielelle, kuten saksaksi, venäjäksi ja kiinaksi.

Vuonna 2006 Tekla Structuresin englanninkielisen termistön yhtenäistäminen oli tarpeen monenlaisten kohderyhmien näkökulmasta, erityisesti dokumentoijien, käyttöliittymäsuunnittelijoiden, markkinoijien, kouluttajien sekä ohjelmiston käyttäjien. Koska ohjelmistossa yhdistyy rakennusalan ja IT-alan käsitteistö, kaikki ohjelmiston termit eivät olleet tuttuja ohjelmistoa käyttäville rakennusalan ammattilaisille. Sanastotyössä haluttiin pohtia, olisiko hankaliksi koettuja termejä mahdollista muuttaa. Tavoitteena oli myös, että jatkossa samoja termejä käytettäisiin mahdollisimman paljon sekä ohjelmiston käyttöliittymässä että sen oheismateriaaleissa, kuten käyttöohjeissa ja markkinointiaineistoissa.

Sanastotyön aloitus – Termimassa muovautuu sanastoksi

Sanastokeskuksen terminologit laativat sanastoa erityisesti dokumentoijien kanssa, ja työtä varten perustettuun projektiryhmään osallistui Teklasta myös muita rakentamisen ja ohjelmistotuotekehityksen eri osa-alueiden sekä markkinoinnin asiantuntijoita. Lisäksi sanastoon pyydettiin palautetta erilliseltä lausuntoryhmältä, johon kuului amerikan- ja brittienglantia äidinkielenään puhuvia asiantuntijoita.

Sanaston kieli on pääsääntöisesti amerikanenglanti, jolla annetaan termisuositukset ja kirjoitetaan määritelmät. Tavoitteena on ollut esittää muita englannin variantteja lähinnä vain silloin, kun kyseiset termit ovat alalla yleisessä käytössä ja ne saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä. .Siksi sanastossa on joitain brittienglannissa käytettäviä termejä sekä yksi intianenglannin termi. Sanasto ei kuitenkaan toimi esimerkiksi amerikan- ja brittienglannin kirjoitusasun erojen oppaana.

Tekla Structures Glossary laadittiin terminologisin periaattein, eli toisiinsa läheisesti liittyvät käsitteet analysoitiin kokonaisuuksina ja niiden väliset suhteet selvitettiin. Sanasto ei siksi ole ainoastaan hankalien käsitteiden kokoelma, vaan siinä pyritään esittämään käsitteiden kokonaisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään käsitteiden yhteyksiä ja eroja. Systemaattisesti esitettyä sanastoa voidaan hyödyntää myös lisättäessä uusia käsitteitä ohjelmistoon, koska sen avulla uuden käsitteen termisuositusta ja määritelmää voidaan pohtia suhteessa lähikäsitteisiinsä ja niistä annettuihin termisuosituksiin.

Sanastoprojektin alkuvaiheessa havaittiin muun muassa, että ohjelmistoon liittyvässä viestinnässä tarvitaan tiettyjä käsitteitä sekä yleisessä merkityksessään että Tekla Structures -ohjelmiston näkökulmasta määriteltynä. Tekla Structuresin avulla luodaan rakennuksesta 3D-malli, josta luodaan monenlaisia piirustuksia suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheita varten. Myös piirustuksia voidaan käsitellä Tekla Structuresissa monin tavoin. Tekla Structuresilla luotu malli on ohjelmistoon liittyvässä viestinnässä yleisimmin käsitelty mallityyppi (Tekla Structures model), mutta ohjelmistossa on mahdollista hyödyntää myös muita malleja (reference model). Mallityyppien erojen havainnollistamiseksi määriteltiin käsitteet model, Tekla Structures model ja reference model. Myöhemmin mallien käsitejärjestelmään täydennettiin muitakin mallityyppejä, kuten single-user model, working model ja building information model.

Esimerkki erityyppisiin malleihin liittyvistä käsitteistä:

Yksi esimerkki rakennusalaa ja IT-alaa yhdistävistä käsitteistä on Tekla Structures -ohjelmiston keskeinen elementti objekti:

[building information modeling]
object (1)
collection of human and computer interpretable data that is needed to model, manufacture, and construct a structure

Mallinnuksessa objekteja käytetään monenlaisiin tarkoituksiin, ja sanastotyössä onkin käsitelty tähän mennessä noin 70 erilaista objektia. Objektit käyttäytyvät mallissa eri tavoin. Jotkut objektit ovat esimerkiksi olennaisia mallinnuksessa (model object), kun taas toisia käytetään ainoastaan mallista luoduissa piirustuksissa (drawing object). Yksittäisiin objekteihin tallennetaan tietoa erilaisina ominaisuuksina (object property), ja objekteja voidaan käsitellä ryhminä (kuten raudoitusten mallintamiseen käytettävä reinforcing bar group). Sanastotyön alkuvaiheessa hahmoteltiin objektien käsitejärjestelmä, jonka avulla erilaiset objektit ryhmiteltiin niiden ominaisuuksien mukaan. Tällöin myös luotiin joitain yläkäsitteitä ryhmittelyn avuksi. Ohjelmistossa oli esimerkiksi eräs objektien tyyppi, jolle piti vakiinnuttaa kuvaava nimi. Näitä objekteja ovat esimerkiksi grid ja point, jotka ovat olennaisia mallinnustyössä mutta jotka eivät kuvaa reaalimaailmassa rakennettavia rakenteita. Kyseisiä objekteja päätettiin kutsua termillä modeling aid. Monet mallinnettavat objektit sen sijaan esittävät konkreettisesti rakennettavia rakenteita, kuten bolt ja beam. Ohjelmistossa tai dokumentoinnissa jälkimmäisiä objekteja ei ole ollut tarpeen kuvata yläkäsitteen ja siihen viittaavan termin avulla, mutta käsitteiden ymmärtämisen kannalta oli hyödyllistä määritellä ja nimetä näille uusi yläkäsite building object. Jatkossa sen käsitepiirteiden avulla voidaan kuvata alakäsitteitä, ja ne voidaan erottaa ryhmänä modeling aidin kaltaisista käsitteistä.

Sanastoprojektissa päädyttiin lopulta muuttamaan olemassaolevia termejä hyvin maltillisesti. Vakiintuneiden termien muuttamisesta saattaa koitua hankaluuksia ja sekaannuksia, eikä käyttöliittymän termejä haluta siksi juurikaan muuttaa. Ohjelmistossa oli ajan saatossa jo muutettu joitain termejä, ja niiden vanhentuneet synonyymit olivat jääneet elämään ohjelmiston parissa työskentelevien keskuudessa. Sanastotyön yhteydessä voitiin ohjeistaa selvästi, miten näistä kielenkäyttöön juurtuneista vanhentuneista termeistä tulisi luopua.

Sanaston päivitys – Sanastoa kehitetään ohjelmiston tahtiin

Eri päivitysprojekteissa on poistettu vanhentuneita käsitteitä ja lisätty uusia. Ohjelmiston muutosten takia käsitteet ovat myös muuttuneet, jolloin käsitteitä on voitu korvata toisilla tai määritelmiä on muokattu vastaamaan nykykäsitystä.

Sanasto keskittyy Tekla Structures -ohjelmiston käsitteisiin, eli lähinnä mallinnuksen eri osa-alueisiin ja mallinnukseen liittyviin IT-käsitteisiin. Mukana on kuitenkin joitakin konkreettisia rakennuksen osia ja materiaaleja silloin, kun näiden käsitteiden termeissä tai niiden käytössä on ollut hajanaisuutta tai ne tukevat muiden käsitteiden ymmärtämistä. Uutena alueena sanastoon on lisätty Tekla Structures -ohjelmistoon liittyviä tai sen ohella tarjottuja palveluja.

Esimerkki konkreettisista mallia tukevista käsitteistä:

Sanaston ydinkäsitteitä kuvaa seuraava esimerkki käsitejärjestelmästä, jossa kuvataan mallinnukseen liittyviä objekteja. Erityisesti building object on käsite, johon suuri osa sanaston käsitteistä tavalla tai toisella liittyy ja jonka ymmärtäminen on sanaston kannalta keskeistä. Terminologin onkin aina tärkeä muistaa, ettei sanasto käsittele konkreettista rakentamista vaan rakennusten ja rakennelmien mallintamista ja niistä tuotettuja raportteja ja piirustuksia.

Esimerkki käsitejärjestelmästä:

Sanaston rakenteen kehittäminen – Sanaston käyttötarkoitusta ja rajausta täsmennetään

Syksyn 2014 päivitysprojektissa keskityttiin erityisesti termisuositusten ja sanaston ajantasaisuuden tarkistamiseen suhteessa ohjelmiston uusimpaan versioon sekä uusien käsitteiden lisäämiseen.

Edellisessä päivityksessä oli havaittu, etteivät kaikki käyttöohjeiden ja sanaston termit vastanneet ohjelmiston käyttöliittymää. Osin tämä johtui siitä, että käyttöohjeessa tulee selventää käsitteitä tarkemmin kuin ohjelmiston valikkoon mahtuvassa lyhyessä tekstissä. Sanastoa muutettiin niin, että käyttöliittymän termi on ensisijainen ja sen lisäksi sallitaan synonyymin käyttö ohjeistuksessa silloin, kun sen on tarpeen. Näin sanaston lähtökohtana on entistä selvemmin myös ohjelmiston käyttäjä, joka lähestyy sanastoa käyttöliittymän näkökulmasta. Esimerkiksi model- ja drawing-termit muutettiin ensisijaisiksi termeiksi aiempien Tekla Structures model ja Tekla Structures drawing -termien sijaan, vaikka sanastossa on yhä määritelty model ja drawing myös yleisinä, Tekla Structuresista riippumattomina käsitteinä. Koska käyttäjä tietää jo käyttävänsä kyseistä ohjelmistoa, on pitkän termin toistaminen yleensä tarpeetonta ja kömpelöä. Kahta eri termiä tarvitaan vain silloin, kun on tarpeen erottaa toisistaan Tekla Structuresin piirustus ja malli toisella ohjelmistolla luodusta piirustuksesta tai mallista.

Toisena laajempana päivityskokonaisuutena verrattiin sanastoa nykyiseen Tekla Structures -ohjelmiston versioon. Tavoitteena oli löytää ja poistaa vanhentuneet käsitteet. Kun tarkastelun tulokset oli listattu, keskusteltiin tarpeesta säilyttää vanhempien ohjelmistoversioiden käsitteitä. Keskustelun tuloksena todettiin, että on tarpeen arvioida, kuinka pitkään vanhoja ohjelmistoversioita tai niillä tehtyjä malleja voi olla käytössä. Tämän päätöksen pohjalta vanhojen ohjelmistoversioiden käsitteitä poistettiin sanastosta. Lisäksi joidenkin käsitteiden kohdalle merkittiin huomautus, mihin ohjelmistoversioon saakka niitä on käytetty. Sanastoon jätettiin myös apukäsitteitä, joita ei ole käyttöohjeissa tai -liittymässä. Näiden käsitteiden koettiin tukevan muiden käsitteiden ymmärtämistä tai haluttiin harkita mahdollisuutta käyttää niitä ohjeistuksen selventämiseen.

Esimerkki viittauksesta vanhemman ohjelmistoversion käsitteeseen:

organizer
tool for categorizing and managing model information, object property queries, and model object
classification

Organizer consists of two tools, object browser and categories.
Organizer is replacing model organizer in Tekla Structures from the version 20.0 onwards.

Edellä mainitun kaltaiset muutokset vaikuttavat sanastoon yllättävän laajasti. Kun suositeltu termi vaihtuu, on koko sanasto käytävä läpi ja vaihdettava termi kaikkiin niihin määritelmiin, huomautuksiin ja kaavioihin, joissa se esiintyy. Tämän lisäksi eteen voi tulla yllättäviä havaintoja, ja niin kävi tässäkin tapauksessa. Sanastossa oli ennestään käsitteet model ja Tekla structures model. Kun Tekla Structures model muutettiin myös termiksi model, syntyi homonyymiset termit. Nämä oli helppo merkata sanastoon, mutta kun termien esiintymiä käytiin läpi, paljastui sanastossa epätarkkoja viittauksia, jotka eivät olleet aikaisemmin tulleet esille. Näin yhden termin muutos voi aiheuttaa pienen lumivyöryefektin, jossa päivitettäviä käsitteitä onkin odotettua enemmän. Termien vaihtoja ei käyty projektin kokouksessa läpi muuten, mutta kuvatun kaltaiset epäselvät tilanteet selvitettiin asiantuntijoiden avustuksella.

Sanaston täydennys – Uusien käsitteiden lisäämisen haasteita

Oma haasteensa päivitysprojekteissa ovat uudet käsitteet. Vuoden 2014 päivityksessä oli kahdentyyppisiä uusia käsitteitä, koska sanastoon lisättiin ensinnäkin omina kokonaisuuksinaan uusien ominaisuuksien ja palvelujen käsitteitä sekä lisäksi yksittäisiä käsitteitä täydentämään useita sanastossa jo aiemmin käsiteltyjä aihekokonaisuuksia.

Uusien ominaisuuksien ja palvelujen lisääminen kokonaisuutena on terminologille helpompaa kuin yksittäisten uusien käsitteiden lisääminen. Uusi ominaisuus muodostaa selkeän käsiteryhmän . Nämä saattavat sanastossa muodostaa kokonaan uuden käsitejärjestelmän tai selkeän haaran jo olemassa olevaan käsitejärjestelmään. Projektinhallinnan kannalta tällainen kokonaisuus on selkeä, koska käsitteet saadaan selvitettyä kokonaisuutena yleensä samoista lähdeaineistoista ja samojen asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkki uudesta kokonaisuudesta, organizer-haara käsitejärjestelmässä:

Yksittäisten, eri aihekokonaisuuksiin kuuluvien uusien käsitteiden lisääminen sanastoon on työläämpää. Tällöin jokaiselle termille on löydettävä oikea paikka muiden käsitteiden joukossa sekä selvitettävä, miten se liittyy muihin käsitteisiin. Koska käsitekaaviot on piirretty niin tiiviiksi kuin mahdollista, yksittäisen käsitteen lisääminen voi aiheuttaa melkoisen mullistuksen käsitejärjestelmän ulkoasussa . Joskus voi olla myös tarpeen jakaa käsitejärjestelmää ulottuvuuksiin toisin kuin aikaisemmin. Lisäksi on pohdittava, vaikuttaako uusi käsite jo olemassa oleviin määritelmiin ja huomautuksiin. Näin on erityisesti silloin, jos käsitettä ei ole tunnistettu aiemmin sanastoa tehdessä eikä sitä siksi ole osattu ottaa huomioon. Samalla on tarkistettava, onko käsitteeseen viitattu sanaston muiden käsitteiden kuvauksissa ja onko silloin käytetty nyt suositeltavaa termiä.

Kaikissa näissä muutoksissa terminologille on avuksi, jos aikaisemmat projektit on dokumentoitu tarkasti ja jos sanaston työtiedostossa on terminologin kommentteja tehdyistä ratkaisuista ja mahdollisista avoimeksi jääneistä kysymyksistä. Joskus näistä kommenteista voi myös löytää tiedon lisättävästä yksittäisestä käsitteestä, joka on aikaisemmin päätetty jättää sanaston ulkopuolelle.

Sanastoprojektin hallinta – Uuden sovittaminen vanhaan

Päivitysprojekteissa oma haasteensa on projektin suunnittelu ja hallinta mielekkäinä kokonaisuuksina. Pienet yksittäiset lisäykset ja muutokset merkitsevät sitä, että tehtävään liittyy useita asiantuntijoita, joiden osuus koko tehtävästä jää hyvin pieneksi. Suunnittelussa pääpaino onkin oikeastaan kolmessa seikassa:

• Koko projektin aikataulun ja kustannusarvion säilyttämisessä
• Asiantuntijoiden kannalta mielekkäiden kokonaisuuksien suunnittelussa
• Sanastotyön vaiheistamisessa niin, että terminologi selviää kaikista työvaiheista sovitussa aikataulussa ja ilman pitkiä odotusaikoja

Syksyn 2014 projektin materiaali jaettiin Teklan dokumentoijien avustuksella noin 20 käsitteen kokonaisuuksiin. Terminologi aloitti työnsä noin neljä viikkoa ennen ensimmäistä kokousta. Tämä mahdollisti sen, että työstettävänä oli koko ajan kolme erillistä kokonaisuutta: yhtä valmisteltiin kokoukseen, yksi oli valmis seuraavaan kokoukseen ja yhtä viimeisteltiin kokouksen jälkeen. Työn edistyessä yksi kokonaisuus oli lisäksi Teklan asiantuntijoiden arvioitavana kokousmuutosten jälkeen. Terminologin haasteeksi jäi projektiseurannassa tietää, missä vaiheessa eri kokonaisuudet olivat.

Asiantuntijoita ajatellen kokoukset suunniteltiin niin, että paikalla oli terminologin lisäksi aina projektiin nimetyt Teklan dokumentoijat Anu Gordin ja Hanna Kautonen-Inkeri, jotka hallitsivat kokonaisuutta ja pystyivät selvittämään eri kysymyksille oikeat asiantuntijat. Näin asiantuntijat välttyivät turhilta kokouksilta ja pystyivät osallistumaan tehokkaasti silloin, kun käsiteltiin juuri heidän osaamiseensa liittyviä asioita.

Sanaston tulevaisuus – Jatkuvuutta suunnitellaan työn aikana

Jotta tässä kuvatun kaltainen päivitysprojekti onnistuu, täytyy sanastotyön jatkuvuutta suunnitella aina sanastotyötä tehtäessä. Pitkäkestoiseen sanastotyöhön osallistuu yleensä useita terminologeja ja dokumentoijia, ja sanaston laatijoiden tekemät käsitekohtaiset muistiinpanot työryhmän pohtimista vaihtoehdoista ja ratkaisujen perusteluista helpottavat tiedon siirtymistä henkilöiden vaihtuessa. Lisäksi kannattaa kirjata projektissa tehdyt yleiset ratkaisut ja havainnot seuraavaa sanaston päivitystä varten. Näitä ovat esimerkiksi

• Projektin aikana pois rajatut käsitteet, jotka mahdollisesti halutaan käsitellä myöhemmin
• Havainnot avoimista kysymyksistä ja tulevista suunnitelmista
• Pohditut vaihtoehdot ja syyt tehtyihin ratkaisuihin
• Muut mahdolliset jatkokehitysideat

Hyvien raporttien pohjalta on helppoa lähteä suunnittelemaan sanaston täydennysprojektia ja toteuttaa se tehokkaasti lyhyehkössä ajassa.

Tekstissä on käytetty lähteinä Hanna Kautosen artikkelia "Sanastotyö ohjelmistoyrityksessä – esimerkkinä Tekla Structures", joka on julkaistu Terminfo-lehdessä 4/2008 sekä Kautosen esitystä Sanastokeskuksen ystävänpäivätilaisuudessa 14.2.2008.

Lisätietoa: Tekla Structures Glossary