Pääkirjoitus: Kohti Euroopan laajuista digitaalisten palvelujen yhteentoimivuutta

Katri Seppälä

Yhteentoimiva Eurooppa -säädös (EU) 2024/903 tuli voimaan 11.4.2024, ja sen soveltaminen aloitetaan heinäkuussa. Asetus koskee Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palveluiden yhteentoimivuutta, kun taas kansallisten digitaalisten palvelujen yhteentoimivuuden kehittämistä säädellään edelleen kansallisella tasolla. Toivottavasti EU-asetus kuitenkin lisää mielenkiintoa myös kansallisten tietojärjestelmäratkaisujen yhteentoimivuuden kehittämiseen, sillä se muodostaa perustan sekä kansallisten että kansainvälisten palvelujen tarvitsemalle tiedonsiirrolle.

Digitaalisia palveluja kehitettäessä on tärkeää tuntea myös kyseisiin palveluihin liittyvä käsitteistö, jotta palvelujen kehittämistä voidaan ohjata ja niistä viestiä selkeästi sekä toisille asiantuntijoille että usein maallikon asemassa oleville palvelujen käyttäjille. Terminologi Sirpa Suhonen kertoo artikkelissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanaston laatimisesta. Projektissa päädyttiin selvittelemään monille aloille yhteisten digitaalisiin palveluihin liittyvien käsitteiden sisältöjä, koska aiheeseen liittyvien termien käyttö on ollut vakiintumatonta. Yhteisesti sovittuja ja selkeästi rajattuja käsitteitä tarvitaan esimerkiksi siihen, että voidaan arvioida ja tilastoida digitaalisten palvelujen kehittämistä. Koska digitaalisten palvelujen kirjo on laaja, tarvitaan todennäköisesti myös palvelujen luokittelua sen mukaan, mikä palvelussa on digitaalista – muuten kokonaiskuva jää epämääräiseksi ja voi syntyä vääristynyt käsitys siitä, kuinka pitkällä digitalisaatiokehitys varsinaisesti on. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto on kaikkien käytettävissä Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa ja Sote-sanastot -palvelussa.

Maailman muuttuessa sanastotyötä on tarpeen tehdä jatkuvaluonteisesti. Vaikka käsitteistö ei kaikilla aloilla kehity yhtä nopeasti kuin esimerkiksi palveluiden digitalisointiin liittyvät käsitteet, jonkin verran muutoksia kuitenkin tapahtuu. Niin myös sanastotyön alalla. Meillä sanastotyön periaatteet ovat säilyneet pitkään ennallaan, vaikka työkaluja on kehitetty eteenpäin, mutta muutamien termisuositusten osalta on havaittu päivitystarvetta. Olemme Sanastokeskuksessa jo pidemmän aikaan käyttäneet ensisijaisesti assosiatiivinen suhde -termiä aiemmin käytetyn funktiosuhde-termin sijaan. Näin siksi, että ontologiatyössä otettiin käyttöön termi assosiatiivinen suhde viitattaessa samaan käsitteeseen, ja termien rinnakkainen käyttö olisi helposti synnyttänyt kysymyksen siitä, viittaavatko termit samaan vai eri käsitteeseen. Nyt meillä on valmisteltu muutos, joka koskee vastinetyypeistä käytettäviä termejä, ja toivomme sen helpottavan vastinetyyppien erottamista jatkossa. Terminologi Mari Suhonen kertoo uudistuksesta tarkemmin artikkelissaan.

Tässä lehdessä on mukana myös viime vuoden alussa Sanastokeskuksen hallituksessa aloittaneen Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajan Minna Pyhälahden haastattelu, jossa yhtenä aiheena on sanastotyön ja yleiskielen huollon suhde.

Aurinkoisia kesäpäiviä!