Pääkirjoitus: Yhteentoimivuuden ja yhteistyön edistämistä

Katri Seppälä

Sanastokeskus on vastikään saanut päätökseen mittavan projektikokonaisuuden, jossa laadittiin ympäristöministeriön toimeksiannosta rakennettuun ympäristöön ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen liittyviä sanastoja. Sanastokeskuksen terminologit Sirpa Suhonen ja Seija Suonuuti kertovat tämän projektikokonaisuuden toteutuksesta tarkemmin omassa artikkelissaan, mutta hanke sopii esimerkkitapaukseksi yhteentoimivuuden edistämisestä myös tähän pääkirjoitukseen.

Rakennetun ympäristön sanastotyö toteutettiin osana Ryhti-hanketta, joka esimerkiksi systemaattisia sanastoja ja tietomalleja tuottaessaan luo pohjaa rakennetun ympäristön tiedon yhtenäiselle keräämiselle ja hyödyntämiselle digitaalisessa muodossa. Kun ensin panostetaan sanasto- ja tietomallityöhön, jonka tulokset tulevat yhteiseen käyttöön, saadaan myöhemmin merkittäviä kustannussäästöjä, kun eri toimijat voivat hyödyntää yhteistyöllä aikaansaatuja käsitteistöjä ja tietomalleja, eikä kaikkea tarvitse tehdä alusta asti itse. Samalla edistetään yhteentoimivuutta, mikä myös vähentää kustannuksia, kun kertaalleen kerättyä tietoa voidaan hyödyntää helposti useissa käyttötarkoituksissa. Ympäristöministeriö on panostanut yhteentoimivuuden edistämiseen viime vuosina monella tasolla ja erilaiset sidosryhmät huomioon ottaen. Tätä mallia voimme suositella esimerkkinä muillekin.

Sanastotyön alan yhteistyötä puolestaan edistettiin kesäkuussa Tukholmassa järjestetyssä Nordterm-tapahtumassa, joka kokosi monipuolisella ohjelmallaan ennätysmäärän osallistujia. Suurin osa osallistujista (noin 70 %) oli matkustanut paikan päälle Tukholmaan ja loput osallistuivat etäyhteyden kautta. Koronavuosien jälkeen olikin todella mukavaa päästä tapaamaan vanhoja ja uusia tuttavuuksia kasvokkain. Tapahtuman esityksiin perustuva julkaisu on valmisteilla, mutta jo ennen sen valmistumista voitte tutustua tänä vuonna käsiteltyihin aiheisiin Sanastokeskuksen terminologien kirjoittaman artikkelin avulla. Lisäksi kerromme muissa Pohjoismaissa tehtävästä sanastotyöstä Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen suomen kielen huoltajien työtä sekä norjalaista Termportalen-hakujärjestelmää käsittelevissä artikkeleissa.

Jatketaan työtä yhdessä myös ensi vuonna!