Termportalen – Norjan kansallinen termiportaali on avattu

Pia Saarinen

Bergenin yliopiston ylläpitämä Termportalen avattiin käyttöön syyskuussa 2023. Termportalen on verkossa toimiva monikielinen termipankki, joka sisältää eri toimijoiden sanastoja ja sanakirjoja useilta tieteenaloilta. Termportalenissa käyttäjä voi hakea termejä tietyltä aihealueelta tai tietystä kokoelmasta 16 eri kielellä yhden hakukentän kautta.

Termportalen-palvelusta vastaa Marita Kristiansen. Hän työskentelee erikoiskielen ja terminologian apulaisprofessorina Bergenin yliopiston lingvistiikan, kirjallisuuden ja estetiikan tutkimuksen laitoksella. Termportalenin parissa työskentelee Kristiansenin lisäksi kolme terminologia, järjestelmäkehittäjä ja osa-aikainen koordinaattori.

Termportalenin tausta

Termportalenin kehitys alkoi Norjan kauppakorkeakoulussa osana vuonna 2012 käynnistynyttä CLARINO-hanketta. CLARINO-hanke kuuluu laajempaan eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon, CLARIN-hankkeeseen, ja sen tavoitteena on tarjota kieliaineistoja tutkijoiden käyttöön sekä kehittää humanististen alojen tutkimusinfrastruktuuria. Oma osansa hankkeessa oli Termportalenin kehitystyö, jota Norjan tiedeneuvosto rahoitti.

Vuonna 2018 Termportalenin tekniset toiminnot siirrettiin Bergenin yliopiston norjalaisten kieliaineistojen arkistolle (Språksamlingane), joka nykyisin vastaa palvelun kehityksestä ja ylläpidosta. Norjan opetus- ja tutkimusministeriö myönsi vuonna 2021 Termportalenin kehitykseen pysyvän rahoituksen, mikä mahdollisti palvelun kehittämisen asiantuntijoiden käyttöön sopivaksi.

Termportalenin kehitys ja ylläpito

Termportaleniin on koottu eri tahojen laatimia termitietokantoja, jotka sisältävät norjan kieltä, ja Kristiansen kollegoineen huolehtii palvelun kehityksestä ja ylläpidosta. Myös Termportalenin käyttäjät, jotka ovat tavallisesti omien alojensa asiantuntijoita, voivat tuoda sisältöä palveluun.

Käyttäjät vastaavat pääosin itse termitietokantojensa käsitteiden koordinoinnista. Saman termitietokannan parissa työskentelevät käyttäjät voivat muodostaa termiryhmän, joka työstää ja hallinnoi sanastoa yhdessä.

Kristiansenin mukaan Termportalenissa sanastotyötä tekemään ovat tervetulleita periaatteessa kaikkien alojen asiantuntijat. Palveluun ollaan kiinnostuneita lisäämään termejä lähes mihin tahansa aihepiiriin liittyen, vaikka painotus onkin korkeakoulutuksen termistössä. Termportalenissa pyritään myös edistämään terminologista yhteistyötä eri toimijoiden välillä tuomalla yhteen eri alojen toimijoita. Poikkitieteellinen yhteistyö on kannattavaa esimerkiksi silloin, kun yhteistyötä tekevien alat ovat lähellä toisiaan tai niillä käytetään samoja termejä.

Termportalenissa on tällä hetkellä noin 150 000 termitietuetta. Yleisimpiä kieliä aineistossa ovat norjan kielen molemmat kielimuodot kirjanorja (bokmål) ja uusnorja (nynorsk) sekä englanti. Tällä hetkellä kirjanorjan aineistoa on palvelussa huomattavasti enemmän kuin uusnorjaa, ja tavoitteena onkin lisätä uusnorjan määrää esimerkiksi tarjoamalla käännösapua palvelun termitietokantojen omistajille. Muista Pohjoismaissa puhuttavista kielistä suomea ja ruotsia on palvelussa vain vähän, mutta tähänkin on mahdollisesti tulossa muutos: Kristiansen kertoo, että pohjoismaista yhteistyötä, jolla on terminologian alalla pitkät perinteet, pyritään jatkossa lisäämään. Termportalen on rakennettu kansainväliset sanastotyötä ja terminologisen tiedon siirtoa koskevat standardit huomioiden, minkä vuoksi yhteistyö eri maiden kanssa onnistuu Kristiansenin mukaan suhteellisen helposti.

Tällä hetkellä Termportalenissa kehitetään jatkuvan laaduntarkkailun menetelmiä, joiden avulla termitietokantojen omistajille voidaan esimerkiksi antaa palautetta termitietokantaan liittyvistä asioista, kuten kenttien sisältämien tietojen oikeellisuudesta tai määritelmien laadusta. Tämä työ on vasta alussa, mutta sen merkitys vain lisääntyy Termportalenin sisällön kasvaessa.

Sanastotyöllä kielen käyttöalueen kaventumista vastaan

Norjan kielipolitiikan tavoitteena on jo jonkin aikaa ollut taistella englannin valta-asemaa ja siitä aiheutuvaa norjan kielen käyttöalueen kaventumista vastaan. Norjan hallitus on viime vuosina pyrkinyt edistämään tätä tavoitetta, mistä kertoo esimerkiksi Termportalenin vuonna 2021 saama pysyvä rahoitus. Keväällä 2023 Norjan hallitus esitteli lisäksi toimintasuunnitelman norjan kielen aseman parantamiseksi tieteen kielenä. Suunnitelman tavoitteena on edistää norjan käyttöä niin korkeakoulutuksessa, opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Tämän lisäksi hallituksen budjettiehdotuksessa on esitetty huomattavaa lisärahoitusta Termportalenille. Mikäli lisärahoitus toteutuu, Termportalen voisi Kristiansenin mukaan lisätä työntekijöidensä määrää ja tarjota mahdollisesti terminologian professuurin.

Seuraavana Termportalenin lyhyen aikavälin tavoitteena on kehittää terminologian opintokokonaisuuksia, joiden avulla voitaisiin tarjota terminologian opetusta kansallisesti. Terminologian asiantuntijoita on Norjassa hyvin rajallisesti, sillä maassa ei ole ollut vähään aikaan saatavilla alan koulutusta. Opetustarjonnan kehittäminen on Kristiansenin mukaan tärkeä tehtävä, sillä sanastotyön osaajia tarvitaan Norjassa esimerkiksi julkisten elinten digitalisointiprosesseihin ja toisaalta tutkijoiksi, jotta ala kehittyisi jatkossakin.