Virkakieltä ja yleiskielen suosituksia – haastateltavana Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää

Päivi Kouki

Salli Kankaanpää on Kielitoimiston – virallisesti Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osaston – johtaja. Hän on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden 2015 alusta lähtien.

Kielenhuolto tutuksi jo opiskeluaikana

Kankaanpää kertoo, että lukiolaisena häntä kiinnostivat muun muassa psykologian ja teatteriohjaajan opinnot. Hän haki kuitenkin opiskelemaan myös suomen kieltä ja saikin opiskelupaikan Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksesta. “Suomen kielen opinnot tuntuivat luontevalta valinnalta, koska olin koulussa aina pitänyt äidinkielestä ja menestynyt siinä hyvin”, Kankaanpää kuvailee. Yliopistossa Kankaanpää opiskeli sivuaineena yleistä kielitiedettä ja hankki myös äidinkielen opettajan pätevyyden, vaikka kertookin opettajana toimimisen jääneen muutamaan lyhyeen sijaisuuteen.

Nykyiseen työpaikkaansa Kotimaisten kielten keskukseen ja työhön kielenhuollon parissa Kankaanpää tutustui jo opiskeluaikana. “Kysyin neuvoa työnhakuun suomen kielen laitoksen silloiselta assistentilta Kaino Laaksoselta, ja hän ehdotti, että hakisin töitä Kielitoimistosta”, Kankaanpää muistelee. “Kielitoimistoon oli silloin vastikään perustettu maksullinen palvelu, joka tarjosi muun muassa tekstintarkistusta. Siellä oli töissä muutama muukin opiskelija, ja myös minä sain tuntitöitä tekstintarkistajana.” Kankaanpää sanoo, että työ oli hyvin opettavaista, sillä yleiskielisten tekstien lisäksi tarkistettavana oli runsaasti erikoisalojen, kuten lääketieteen, tekstejä. Vaikka hän ei opiskelijana tietoisesti päättänyt suuntautua virkakielen tutkimukseen, Kankaanpää toteaa, että jonkinlainen kipinä ammattikielen tutkimukseen löytyi jo tuolloin – käsittelihän hänen kenttäkeruutyönsäkin Vaisala Oy:n insinöörien käyttämää kieltä.

Pitkä ura Kotimaisten kielten keskuksessa

Opiskeluaikojen tekstintarkistustehtävät olivat alkusysäys Kankaanpään uralle Kotimaisten kielten keskuksessa: lukuun ottamatta runsasta vuotta VTT:n kustannusjulkaisujen toimittajana hänellä on kokemusta erilaisista tehtävistä Kotimaisten kielten keskuksessa miltei kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kankaanpää työskenteli useita vuosia kielenkäytön kouluttajana, ja hänen työhistoriaansa kuuluu myös virkakielenhuoltajan sijaisena sekä nykysuomen tutkijana toimiminen. Näiden tehtävien ohessa hän on ehtinyt muun muassa toimia erään lehden kielikonsulttina sekä kirjoittaa kollegansa Aino Piehlin kanssa Tekstintekijän käsikirjan, jonka uusin laitos julkaistiin vuonna 2011.

Oman tutkimuksen tekeminen alkoi kiinnostaa Kankaanpäätä kouluttajan tehtävien ohessa, kun hänelle selvisi, että virkakieltä on tutkittu melko vähän. Vuosituhannen vaihteessa hän tutki hallinnon lehdistötiedotteiden kieltä Kotimaisten kielten keskuksen oma-aihetutkijana, ja tutkimuksen tuloksena ilmestyi väitöskirja vuonna 2006. “Kouluttajana oli harvoin mahdollisuus keskittyä kovin syvällisesti yhteen asiaan, mutta oma-aihetutkimus tarjosi mahdollisuuden perehtyä tutkimuskohteeseeni laajemmin. Se oli myös tervetullutta vaihtelua, olinhan toiminut kouluttajana jo pitkän aikaa”, Kankaanpää toteaa.

Kielitoimiston johtajana monessa mukana

Kankaanpää aloitti Kielitoimiston johtajana kesällä 2006. Kielitoimisto toimii suomen kielen virallisena kielenhuoltajana, mikä tarkoittaa, että se ohjaa ja kehittää suomen kieltä. Kielitoimistossa seurataan kielen kehitystä, otetaan kantaa erilaisiin kielikysymyksiin sekä annetaan kielenkäyttöön liittyviä ohjeita ja neuvoja. Ohjeita julkaistaan sekä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla (www.kotus.fi) että kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa, minkä lisäksi Kielitoimisto tarjoaa puhelinneuvontaa sekä kursseja. Kielenkäytön ohella neuvoja annetaan myös nimistön käytössä. Tällä hetkellä kielenhuolto-osastolla työskentelee Kankaanpään lisäksi yhteensä 17 vakituista työntekijää.

Kielenhuolto-osaston johtajana Kankaanpään tehtäviin kuuluu sekä hallinnollisia että asiantuntijatehtäviä. Edellisiin kuuluu osaston toiminnan suunnittelu yhdessä osaston henkilökunnan ja Kotuksen muiden osastojen johtajien kanssa sekä toiminnasta raportointi, jälkimmäisiin esimerkiksi normeistä päättäminen suomen kielen lautakunnan kanssa sekä Kielitoimiston valmisteilla olevien julkaisujen kommentoiminen. Kielitoimiston johtajana hän kuuluu itsekin suomen kielen lautakuntaan, joka toimii suomen kielen huollon asiantuntijaelimenä ja johon kuuluu useita kielen asiantuntijoita esimerkiksi yliopistoista, äidinkielenopettajien liitosta sekä median alalta. Lautakunta antaa kielen käyttöä koskevia suosituksista sekä esittää kannanottoja kielenkäytöstä ja kielipolitiikasta.

Ajankohtaisena työtehtävänä Kankaanpää mainitsee Kotimaisten kielten keskuksen virkakielikampanjan, joka alkoi lokakuussa 2014 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. “Kampanjalla halutaan kannustaa viranomaisia käyttämään selkeämpää virkakieltä. Sen pilottiviranomaiset ja -kunnat ovat ensimmäisiä, jotka pyrkivät toteuttamaan viime vuonna laadittua Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa”, hän kertoo. Kankaanpää oli itsekin mukana laatimassa viranomaiskielen kehittämiseen tähtäävää toimintaohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävään asettamassa työryhmässä.

Innostunut työympäristö auttaa jaksamaan töissä

Kysyttäessä, mikä on liki kahdeksan johtajuusvuoden aikana osoittautunut työn haastavimmaksi puoleksi, Kankaanpää sanoo tehtävien priorisoinnin tuntuvan toisinaan vaikealta. “Kielenhuolto-osaston asiantuntijat ovat todella innostuneita työstään, ja välillä joudunkin jarruttelemaan, kun he haluaisivat aloittaa taas yhden uuden työprojektin. Se ei aina tunnu mukavalta, mutta haluan pitää huolta siitä, ettei kenenkään työtaakka kasva liian suureksi. Koen johtajana olevani vastuussa osaston henkilökunnan työhyvinvoinnista.” Kankaanpää toteaa myös, että akuutteihin kielenhuoltokysymyksiin vastaamisen ja pitkäjänteisen työn, kuten verkossa julkaistavan kielenhuoltosisällön kehittämisen, välillä tasapainoileminen on toisinaan vaativaa. Tarkoitus on kuitenkin, ettei kumpikaan vie huomiota toiselta.

Innostava työyhteisö on Kankaanpään mukaan hänen työnsä paras puoli. Kielitoimiston henkilökunta on erittäin motivoitunutta, mikä tekee työilmapiiristä kannustavan ja positiivisen. “Jos minulla on joskus huonompi päivä, se unohtuu pian kollegojen kanssa keskustellessa. Innostamme toinen toisiamme”, Kankaanpää kuvailee.

Suosituksia verkossa

Kielitoimiston toiminta on jossain määrin muuttunut 2000-luvun aikana. Kankaanpää arvioi, että yleisölle eniten näkyvä muutos on kielenhuolto-opastuksen siirtäminen pitkälti verkkoon. “Pyrimme tarjoamaan Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla mahdollisimman paljon ja mahdollisimman helposti saatavilla olevaa tietoa. Pyrimme myös laatimaan hyödyllisiä paperijulkaisuja, kuten Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, josta ilmestyi vuonna 2012 uudistettu ja korjattu painos. Tämä on johtanut siihen, että kielenhuoltoneuvontaa tarvitsevat löytävät nopeammin etsimänsä tiedon, ja tarve henkilökohtaiselle puhelinneuvonnalle on vähentynyt.” Tällä hetkellä Kielitoimisto valmistelee keväällä verkossa julkistettavaa Kielitoimiston ohjepankkia, josta käyttäjät löytävät nopeasti muun muassa oikeinkirjoitusoppaan sisältämät tiedot. Lisäksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan rinnalle on valmisteilla painettu Kielitoimiston kielioppiopas, joka julkaistaan keväällä 2015 ja jonka ohjeet tulevat saataville myös verkkoon.

Toinen suurempi muutos toiminnassa Kankaanpään mukaan on suhde tutkimukseen. Vuonna 2012 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä Kotuksen erillinen tutkimusosasto lakkautettiin, ja nykyisin kaiken tutkimuksen tulee liittyä joko kielenhuoltoon tai sanakirjatyöhön. Kielenhuollon tutkijoiden työ kuuluu nyt kielenhuolto-osastolle, mikä on lähentänyt käytännön kielenhuoltotyötä tutkimukseen.

Uusia tarpeita kielenhuollolle

Kielitoimiston toiminnoilla on pitkät perinteet, ja niille on jatkuvaa tarvetta. Kankaanpää kertoo kuitenkin yleiskielen huollon tarpeiden olevan nykyaikana entistä laajamittaisempia, sillä entistä suurempi määrä suomalaisia kirjoittaa julkisesti. Internet tarjoaa kenelle tahansa kanavan julkaista tekstejään, kun ennen julkisten kirjoittajien joukko oli huomattavasti rajatumpi. “Uusia kirjoitustilanteita on syntynyt paitsi vapaa-ajalla myös työelämässä. Yhä useampi joutuu tuottamaan tekstiä osana työtehtäviään, jolloin joudutaan myös pohtimaan, millaista kieltä missäkin tilanteessa voi käyttää: täytyykö aina käyttää yleiskieltä, ja kuinka muodollinen täytyy olla”, Kankaanpää selvittää. “Kielenkäytön ohjeita antavien pitää siksi ottaa huomioon se, että ohjeet annetaan hyvin laajalle yleisölle. Jotta ohjeista hyötyisi mahdollisimman moni, ne täytyy osata antaa yleistajuisesti. Lisäksi neuvoja tarvitaan moniin erilaisiin käyttötilanteisiin.”

Virkakielen huollossa selkeyden ja ymmärrettävyyden korostaminen ei ole Kankaanpään mukaan uusi asia, vaikka se onkin Hyvän virkakielen toimintaohjelman ansiosta parhaillaan ajankohtainen. Uusia haasteita viranomaisten kielenkäyttöön tuovat kuitenkin erilaiset kansalaisten asiointia varten kehitettävät sähköiset järjestelmät, joissa viranomaisten tuottamat tekstit ovat aiempaa enemmän kansalaisten saatavilla. “Jos on tarkoitus, että kuka tahansa pystyy asioimaan verkossa omin avuin, täytyy esimerkiksi toimintaohjeiden selkeyteen kiinnittää erityistä huomiota”, Kankaanpää muistuttaa.

Kankaanpää sanoo, että kielenhuolto on jo pitkään ollut suvaitsevaista: virheiden osoittamisen sijaan halutaan rohkaista kaikkia suomen kieltä osaavia kirjoittamaan suomeksi. Kielineuvonta pyrkii antamaan paljon vaihtoehtoja yleiskielen käyttäjälle sen sijaan, että vain saneltaisiin tiukkoja sääntöjä, joiden noudattaminen saattaa tuntua ohjeita kaipaavasta vaikealta. “Kielenhuollon tarkoitus on tehdä kielen käyttämisestä yksinkertaisempaa. Emme halua toimia kielipoliisina”, Kankaanpää korostaa.

Sanastotyöstä hyötyä hyvään virkakieleen pyrittäessä

Vaikka Kankaanpää on ollut vasta lyhyen aikaa Sanastokeskuksen hallituksen jäsen, Sanastokeskuksen toiminta on hänelle tuttua Kotuksen kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Sanastokeskuksen laatimat sanastot lähetetään lausuntokierrosten yhteydessä Kotukseen kommentoitavaksi, ja Kotuksella on perinteisesti ollut edustaja Sanastokeskuksen hallituksessa.

Virkakielen parissa työskentelevänä Kankaanpäätä ilahduttaa se, että viranomaiset ovat löytäneet sanastotyön hyödyt. Hän mainitsee esimerkkinä Kelassa tehtävän pitkäkestoisen sanastotyön. “Kelan käsitteiden pitäisi olla selkeitä paitsi niille, joiden työ liittyy vaikkapa Kelan maksamiin etuuksiin, myös etuuksien saajille. Tämä tarkoittaa liki jokaista meistä jossain vaiheessa elämäämme. Siksi systemaattisesti laaditut käsitejärjestelmät ja hyvin muotoillut termit ovat jokaisen kansalaisen etu”, hän toteaa. Kankaanpää pitää tärkeänä sitä, että sanastotyöstä tulisi luonnollinen osa viranomaisten toimintaa. “Esimerkiksi lainsäädäntötyössä olisi hyvä pohtia termivalintoja heti työn alusta alkaen, kun niihin vaikuttaminen on vielä helppoa.”

Vapaa-aika kulttuuriharrastusten parissa

Kankaanpää harrastaa vapaa-ajallaan monipuolisesti sekä kulttuuria että liikuntaa. Rakkain harrastus, teatteri, on kulkenut mukana kouluvuosista asti. Kankaanpää on aktiivinen jäsen helsinkiläisessä Teatteri Kultsassa, missä hän on viime vuosina keskittynyt lyhytnäytelmien kirjoittamiseen. “Sekä työni että teatteriharrastukseni liittyy kieleen. Näytelmätekstien kirjoittamien on kuitenkin aivan erilaista kielenhuoltoon ja virkakieleen liittyviin työtehtäviini verrattuna, joten harrastukseni tarjoaa hyvän vastapainon työlle”, summaa Kankaanpää.