Termejä ja sumeita sanoja

Marsa Luukkonen

Kun jokin asia on agendalla, niin onko se silloin esitys- tai asialistalla tai toimintaohjelmassa? Vai onko se summittaisesti vain suunnitelmissa tai vaikkapa perheen viikonlopun ohjelmassa? Kun joku artikuloi hyvin, niin ääntääkö hän hyvin vai sanooko vain ylipäänsä asiansa? Onko brändi tavaramerkki, tuotemerkki vai merkkituote vai arvostettu tuote, yritys tai henkilö – vai onko se alkoholia? Onko tiimi sama asia kuin ryhmä? Tällaisia kysymyksiä joutuu pohtimaan mielessään tuon tuostakin, kun seuraa medioita, joutuu kääntämään tekstejä ja kun itsellä on tarve olla tarkka ja yksiselitteinen.

Aina ei voi olla varma, onko kyse termin määritellystä ja sanakirjamerkityksestä vai siitä arkikieleen valahtaneesta, epätäsmällisestä sanasta. Kun termi irtautuu alkuperäisestä käyttöyhteydestään, se sumenee helposti, ja joskus on jopa vaara, ettei se arki- ja yleiskielessä muotisanaksi muututtuaan enää toimi sovitussa merkityksessään luotettavasti. Syntyy sumeita viestejä, virhetulkintoja ja ongelmia esimerkiksi käännöstyössä.

Sama pätee myös etenkin tuoreisiin vierassanoihin. Lisäksi saattaa käydä niin, että vierassanalla ajatellaan olevan eri merkitys kuin sen omakielisellä vastineella. Peter Nyman kertoo tästä Mediaplanetissa (2/2014) mainion esimerkin. Hän sanoo kysyvänsä kuulijoilta, tietääkö kukaan, mitä eroa on moderaattorilla ja juontajalla, ja jatkaa: "Paljastan lopulta, että moderaattorilla ja juontajalla ei ole eroa — paitsi, että moderaattori kuulostaa tärkeämmältä ja fiksummalta."

Itse olen saanut monesti kuulla kurssilaisiltani, että tiimi on ehdottomasti eri asia kuin ryhmä ja että on aivan eri asia tehdä tiimityötä kuin ryhmätyötä. Kukaan ei tosin ole oikein osannut selittää eroa vakuuttavasti. Oletan, että se perustuu urheilukieleen, jossa tiimi on joukkue, ja että monet vastaavanlaiset lainasanojen merkitystenmuutokset syntyvät juuri näin päättelemällä.

Käsite brändi on osoittautunut erityisen sumeaksi, ja sen kanssa ovat vaikeuksissa etenkin kääntäjät. Myös sopimustekstejä tulkittaessa on olennaista olla yksimielisiä siitä, onko kyse tuotemerkistä vai merkkituotteesta, jotka molemmat esiintyvät käsitteen brändi konkreettisina tulkintoina.

Kun käytämme oman alamme termejä ja vierassanoja, oletamme automaattisesti, että kuulija tai lukija tulkitsee ilmauksemme yksiselitteisesti ja samassa merkityksessä kuin missä itse sitä käytämme. Hajontaa ja sumeutta voi esiintyä kuitenkin myös aivan tuttujen vierassanojen ja termien tulkinnoissa. Tommi Uschanov kirjoittaa kolumnissaan (Helsingin Sanomat 2.2.2014), kuinka kyselyissä saatiin aivan erisuuruiset vastaukset, kun toisessa samanlaisessa kysymyksessä oli käytetty termiä media (27 % luotti mediaan) ja toisessa termiä tiedotusvälineet (54 % luotti tiedotusvälineisiin).

Tein aiheesta pikku sanatestejä kielenhuollon kurssilaisilla eri ammattiryhmissä ja eri puolilla maata, ja osoittautui, että esimerkiksi usein ja mitä erilaisimmissa yhteyksissä käytetty laatusana dramaattinen olikin melko sumea: se sai muun muassa tulkinnat järkyttävä, mullistava, jännittävä, mahtava, vaikuttava, kamala, ikävä ja synkkä. Tunneasteikko oli siis melkoinen. Päättelin testini vastauksista, että tulkitsemme termejä ja sanoja lähinnä oman oppi- ja ammattialamme ja muun taustamme perusteella ja että samalla käsitteellä (esimerkiksi termeillä muistio ja raportti) saattaa olla eri yhteisöissä erilaisia, jopa päinvastaisia tulkintoja.

Sumeus ja tulkitseminen ovat aina mukana viestinnässä. Siihen on vaikea vaikuttaa muuten kuin huolehtimalla, että ilmaisee itse ajatuksensa mahdollisimman selkeästi ja tarvittaessa konkreettisesti. Asiantuntijan on syytä pitää huolta termeistään ja estää niiden sumentuminen. Parhaiten se käy, että avaa uuden tai harvoin käytetyn termin merkityksen aina tilanteissa, joissa kuulijoina on suuri heterogeeninen, sekakoosteinen, joukko ihmisiä, ja viestii termein vain varmasti asiantuntijoiksi tietämiensä parissa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä organisaatioviestinnän tutkijan, professori Osmo A. Wiion 1. laki: "Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta."