Sosiaalisen median sanasto – sanastotyötä verkkoyhteisön kanssa

Riina Kosunen

Huhtikuussa 2009 Viestintäviraston aloitteesta käynnistetyn sosiaalisen median sanastohankkeen tuloksena syntynyt sanasto on julkaistu. Hankkeen taustalla oli tarve saada määritelmiä ja termejä internetin uusiin vuorovaikutteisiin, käyttäjälähtöisiin ja yhteisöllisiin käyttötapoihin liittyville käsitteille. Sanastoa tekemään koottiin 11-henkinen työryhmä, jossa olivat edustettuina Viestintäviraston lisäksi DNA, Elisa, Eniro Finland, Finnet-liitto, Nokia, SW Television Oy / Welho, TeliaSonera Finland ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Hankkeen terminologi oli Sanastokeskuksesta. Lisäksi työhön osallistui kieliasiantuntijoita ja runsaat 30 lausunnonantajatahoa.

Sosiaalisen median sanasto sisältää 62 käsitettä, joille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja joiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Termeille on annettu ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Lisäksi sanastossa on kuvattu 13 sosiaalisen median verkkopalvelua. Sanaston käsitteet liittyvät sosiaaliseen mediaan ilmiönä sekä sosiaalisen median palveluihin, sisältöihin ja tietoteknisiin ratkaisuihin. Esimerkkejä sanaston käsitteistä ovat kollektiivinen älykkyys, talkoistaminen, sisällönjakopalvelu, avainsanapilvi, Ajax ja mainejärjestelmä.

Sosiaalinen media kehittyy ja kiinnostaa

Sosiaalinen media ilmiönä koskettaa laajaa joukkoa, lähes jokaista viestivää ihmistä. Yksityishenkilöt ja organisaatiot ottavat enenevässä määrin käyttöön sosiaalisen median verkkopalveluita. Tietotekniikan asiantuntijat kehittävät uusia ja käyttäjien tarpeisiin entistä paremmin soveltuvia ratkaisuja. Tutkijat selvittävät sosiaalisen median vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan.

Sosiaalisen median sanastosta lausuntokierroksella saadun palautteen määrä osoitti, että sosiaalisen median toimijoita kiinnostaa osallistua myös alan käsitteiden määrittelyyn ja termien muodostamiseen. Kiinnostuksen määrää kuvaa se, että lausuntokierroksella kommentoitavana oli noin 40-sivuinen sanasto, mutta kun lausujilta saadut kommentit lisättiin vastaavien sanastokohtien perään, sanastotiedosto kasvoi lähes 100-sivuiseksi. Palautetta saatiin sosiaalisen median hengessä niin sanaston wikisivuston kautta kuin Google Wave -palvelussa käydyn keskustelun koosteenakin. Lausuntojen käsittelemiseksi työryhmä järjesti kaksi ylimääräistä kokousta.

Verkkoyhteisö käsitteitä määrittelemässä

Laaja keskustelu heräsi esimerkiksi peruskäsitteen sosiaalinen media määritelmästä. Osa sosiaalisen median käyttäjistä mieltää sosiaalisen median joukoksi vuorovaikutteisia työvälineitä, joita ovat esimerkiksi verkkoyhteisöpalvelut, blogit ja wikisivustot. Sosiologit taas näkevät sosiaalisen median prosessina. Jotkut taas lähtevät liikkeelle sanan media merkityksestä ja pitävät sosiaalista mediaa viestinnän kanavana tai viestinten kokonaisuutena. Sanastotyöryhmä päätyi määrittelemään sosiaalisen median ”tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntäväksi viestinnän muodoksi, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita”. Muut mahdolliset määrittelytavat on mainittu määritelmää täydentävissä huomautuksissa.

Lausuntokierrokselta saatu palaute osoitti myös, että jotkut käyttävät termejä verkkoyhteisö ja virtuaaliyhteisö toistensa synonyymeina, kun taas toisten mielestä käsitteiden välillä on selvä ero.

verkkoyhteisö; ~ virtuaaliyhteisö
sv nätgemenskap; webbgemenskap; virtuell gemenskap
en online community; virtual community; web community
yhteisö, jonka jäsenten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiallisesti tietoverkon välityksellä

Termiä virtuaaliyhteisö käytetään toisinaan termin verkkoyhteisö synonyymina.
Toisinaan termiä virtuaaliyhteisö käytetään verkkoyhteisön lähisynonyymina. Tällöin sillä halutaan usein korostaa verkkoyhteisön virtuaalisuutta: verkkoyhteisö koostuu jäsentensä itse kuvailemista tai luomista henkilöllisyyksistä tai hahmoista, joiden ominaisuudet saattavat poiketa todellisista ominaisuuksista.
Toisinaan termillä virtuaaliyhteisö tarkoitetaan tietoverkkoon luodussa kuvitteellisessa ympäristössä eli virtuaalimaailmassa vuorovaikuttavien, käyttäjien luomien hahmojen muodostamaa yhteisöä; esimerkiksi verkkopelin hahmojen muodostama perhe.

Saadut lausunnot osoittavat myös, että näkemys käsitteistä ja termien käyttö muuttuvat ajan myötä. Esimerkiksi käsitteiden keskusteluryhmä ja keskustelupalsta välille on aiemmin tehty ero. Sosiaalisen median sanaston lausuntokierrosluonnoksessa keskusteluryhmä oli määritelty samoin kuin kuin Tietotekniikan termitalkoissa joitakin vuosia sitten eli ”internetin palvelu, jonka avulla käyttäjät voivat lukea ja kirjoittaa aiheittain jaoteltuja artikkeleita, ilmoituksia tai mielipiteitä ”. Määritelmässä tarkoitettuja keskusteluryhmiä ovat esimerkiksi 1980–90-luvuilla suosiossa olleet uutisryhmät, joihin lähetettyjä viestejä luettiin ilman selainohjelmaa ja joiden tekniikka perustui nk. Usenet-järjestelmään.

Keskustelupalstaon Tietotekniikan termitalkoiden muutaman vuoden takaisen näkemyksen mukaan ”WWW-sivusto, sen osa tai palvelu, jossa voi keskustella yhdestä tai useammasta aiheesta”. Termillä viitataan selaimen avulla käytettäviin keskustelupalveluihin, esimerkiksi monelle suomalaiselle tuttuun Suomi24-keskustelupalstaan.

Sosiaalisen median sanastotyöryhmä totesi saamiensa kommenttien perusteella, että tarve tehdä ero eri tekniikoihin perustuvien keskustelupalveluiden välille on hävinnyt, sillä nykyisin useimpia palveluita käytetään selaimen kautta. Lisäksi moni nykyinen internetin käyttäjä ei tunne vanhempaan tekniikkaan perustuvia keskusteluryhmiä. Näistä syistä Sosiaalisen median sanastossa termi keskusteluryhmä annetaan keskustelupalstan synonyymina.

Sanastoa koskevissa lausunnoissa toivottiin, että sanastosta löytyisi kunkin käsitteen kohdalta paitsi määritelmä, myös tietoa käsitteeseen mahdollisesti liittyvistä ja kenties usein vastaan tulevista lähikäsitteistä; tieto kun olisi hyödyllistä esimerkiksi kääntäjille. Tämän vuoksi sanastossa on esimerkiksi käsitteen collective intelligence (kollektiivinen älykkyys) kohdalla kerrottu, että käsitteellä on lähikäsite swarm intelligence (parviäly), joka esiintyy erityisesti tekoälytutkimuksessa.

Termisuositusten kiemuroita

Termisuosituksia tehdessä Sosiaalisen median sanastotyöryhmä on pyrkinyt ottamaan huomioon paitsi sanastotyön periaatteiden mukaiset hyvän termin ominaisuudet, myös eri termimuotojen yleisyyden ja lausunnonantajien näkemykset.

Esimerkiksi termin social media suomenkielistä vastinetta valittaessa esillä olivat muodot sosiaalinen media ja yhteisöllinen media. Muoto yhteisöllinen media on omakielisempi kuin sosiaalinen media, ja esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan se myös antaa käsitteen sisällöstä selkeämmän kuvan aihepiiriä tuntemattomalle kielenkäyttäjälle kuin sosiaalinen media.

Toisaalta lausuntojen mukaan termi yhteisöllinen media ei ole toimiva, sillä sosiaalisen median toiminta ei ole välttämättä luonteeltaan yhteisöllistä; esimerkiksi Facebookin erilaisten vetoomus- tai adressiryhmien jäsenet eivät välttämättä tunne muodostavansa (esimerkiksi ”Pelastakaa lähikirjastot”-) yhteisöä.

Muoto sosiaalinen media tuottaa Google-haussa kymmenkertaisen määrän osumia verrattuna yhteisölliseen mediaan, mikä viittaa siihen, että muoto sosiaalinen media on vakiintuneempi. Näillä perusteilla päädyttiin antamaan ensisijaisena terminä sosiaalinen media.

Paljon keskustelua herätti myös termin tag suomenkielisten vastineiden valinta. Tagilla tarkoitetaan merkintää, jolla kuvataan esimerkiksi Flickr-kuvanjakopalveluun tallennetun valokuvan sisältöä (ks. määritelmä minisanastosta). Kun alettiin pohtia tagin suomenkielisiä vastineita, pohjaksi otettiin Tietotekniikan termitalkoot, joissa tagin lähikäsite avoin asiasanoitus on määritelty ”haun tehostamiseksi tehtävä aineiston kuvailu vapaasti valittavien avainsanojen avulla”. Avainsanan lisäksi tagille annettiin vastinevaihtoehdot tunniste ja tunnistesana.

Lausuntokierroksella saatiin palautetta, ettei avainsana ole hyvä vastine tagille, koska se on jo käytössä toisessa merkityksessä tietohuollon ja dokumentoinnin alalla ja toisaalta koska sitä käytetään englannin termin keyword vastineena. Lausunnonantajat ehdottivat tagin vastineiksi muun muassa sanoja leima, nimilappu, kuvailusana, luokittelusana, hakusana, tagi ja tägi.

Sanastotyöryhmän mukaan myöskään ehdotetut termit eivät olleet täysin toimivia. Kun vielä todettiin, että termit tunniste ja avainsana ovat käytössä joissakin käyttöjärjestelmissä ja selaimissa, työryhmä päätti suosittaa näitä termejä edelleen. Avainsana päätettiin merkitä tunnisteen lähikäsitteeksi, sillä tunnisteet voivat olla muutakin kuin sanoja.

Lisäksi oli otettava huomioon lähikäsitteet tag cloud ja collaborative tagging – näiden kolmen käsitteen termienhän olisi hyvä olla linjassa. Tag cloudista päätettiin kuitenkin tunnistepilven sijaan tehdä avainsanapilvi, sillä jälkimmäinen termi on levinnyt laajempaan käyttöön. Collaborative tagging -käsitteen termiinkään tunniste ei oikein sopinut, sillä esimerkiksi ”avoin/yhteisöllinen tunnisteiden lisääminen” ei vaikuttanut termimäiseltä ratkaisulta. Näin päädyttiin vastineeseen avoin avainsanoitus.

Koska sanaston termivalinnoista saatiin lausuntokierroksella runsaasti näkemyksiä ja koska termisuosituksia pohdittiin paljon, päätettiin sanastoon kirjata tietoa myös suositusten perusteista. Esimerkiksi sosiaalisen median kohdalta löytyy tietoa siitä, miksi termiä sosiaalinen media on pidetty suositettavampana kuin yhteisöllinen media.

Sosiaalisen median sanastotyöryhmä jää kiinnostuneena seuraamaan, miten sanastossa annetut termisuositukset otetaan vastaan ja käyttöön.

Sanastojulkaisu ja palaute

Sosiaalisen median sanasto on julkaistu PDF-muodossa osoitteessa www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto.pdf, ja se julkaistaan myös Sanastokeskus TSK:n TEPA-termipankissa (www.tsk.fi/tepa). Lisäksi sanastolle perustetaan Facebookiin sivu, jonka kautta sanastosta voi antaa palautetta.

tunniste; ~ avainsana
mieluummin kuin: tagi; tägi
sv tagg
en tag
merkintä, jonka on tarkoitus kuvata tiettyä sisältöä

Esimerkkejä sisällöistä, joita kuvaillaan tunnisteiden avulla, ovat kuva-, ääni- ja tekstitiedostot sekä kirjanmerkit. Tunnisteiden tarkoitus on muun muassa antaa mielikuva kohteena olevasta sisällöstä ja auttaa sisällön löytymistä hakutoimintoa käytettäessä.
Tunnisteet ovat usein sanoja. Esimerkiksi valokuvaan voidaan liittää tunnisteiksi sanat Riitta, kesä ja mökki. Tunnisteena käytettävää sanaa kutsutaan avainsanaksi. Tunniste voi olla myös esimerkiksi luku, yksittäinen kirjain, erikoismerkki tai lause. Englannin termi tag voidaan kääntää suomeksi käyttöyhteyden mukaan termillä tunniste tai avainsana.
Termiä tunniste on käytetty englannin termin tag vastineena esimerkiksi tietyissä käyttöjärjestelmäversioissa ja termiä avainsana puolestaan esimerkiksi joissakin selaimissa. Termiä avainsana käytettäessä kannattaa huomata, että termillä viitataan myös muihin käsitteisiin ja että sitä käytetään joissakin tapauksissa myös englannin termin keyword vastineena. Tässä sanastossa avainsana-sanaa on käytetty merkityksessä "tunnisteena käytetty sana", mikä poikkeaa määritelmästä, joka käsitteelle on annettu tietohuollon alalla.

avainsanapilvi; tunnistepilvi
mieluummin kuin: tagipilvi; tägipilvi
sv taggmoln; etikettmoln
en tag cloud
graafinen esitys yhteen tai useampaan sisältöön liitetyistä tunnisteista

Muodoltaan avainsanapilvi voi muistuttaa esimerkiksi pilveä tai suorakulmiota. Avainsanapilven tarkoitus on antaa havainnollinen ja tiivis kuva kohteena olevasta sisällöstä ja auttaa internetin käyttäjää löytämään häntä kiinnostavia sisältöjä.
Esimerkkejä sisällöistä, joita voidaan kuvata avainsanapilven avulla, ovat blogien merkinnät ja verkkosivustoilla julkaistut uutiset. Esimerkiksi blogista muodostetun avainsanapilven sanoja napsauttamalla käyttäjä voi löytää häntä kiinnostavat merkinnät.
Avainsanapilvessä sanojen kirjainkoko kuvaa usein niiden yleisyyttä: sanat, joilla sisältöä on useimmin kuvattu, esitetään suurimmalla kirjainkoolla ja harvimmin käytetyt sanat pienimmällä. Avainsanapilvi voidaan esittää esimerkiksi verkkosivun sivupalkissa.
Termi tunnistepilvi olisi avainsanapilveä täsmällisempi vastine englannin termille tag cloud. Koska termi avainsanapilvi on levinnyt laajempaan käyttöön kuin tunnistepilvi ja koska tunnisteet ovat usein sanoja, on tässä sanastossa annettu ensisijaisena terminä avainsanapilvi.

avoin avainsanoitus; ~ folksonomia
sv social taggning; ~ folksonomi; ~ taggonomi
en collaborative tagging; social tagging; social indexing; ~ folksonomy
haun tehostamiseksi tehtävä aineiston kuvailu vapaasti valittavien tunnisteiden avulla

Avoimessa avainsanoituksessa internetin käyttäjät voivat kuvailla esimerkiksi verkkosivuja, linkkejä ja valokuvia. Kuvailun tavoitteena on auttaa tiedon järjestämisessä ja parantaa hakuohjelmien tehokkuutta. Avoimessa avainsanoituksessa käyttäjät voivat luoda avainsanoja täysin vapaasti (vertaa asiasanoitus, jossa kuvailuun käytettävät sanat poimitaan esimerkiksi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta).
Avoimella avainsanoituksella on lähikäsite folksonomia (ruotsiksi folksonomi, englanniksi folksonomy). Englannin termi tulee sanoista "folk" (ihmiset, väki) ja "taxonomy" (taksonomia, luokitus), ja sillä viitataan avoimen avainsanoituksen tuloksena syntyvään eli yhteisöllisesti tuotettuun ja ilman keskitettyä ohjausta rakentuvaan sisältöjen luokitukseen.
Ks. avainsanapilvi.