Pääkirjoitus: Sanastoja sekä asiantuntijoille että maallikoille

Katri Seppälä

Me terminologit pääsemme työssämme tutustumaan moniin erikoisaloihin, mutta usein olemme silti samassa tilanteessa kuin muutkin maallikot: erikoisalan käsitteet eivät avaudu helposti ja sisällöt jäävät hämäriksi. Monille eri tekniikan aloihin liittyvät käsitteet tuntuvat hankalilta, mutta jotenkin pitäisi ymmärtää esimerkiksi sellaisia arkeen liittyviä asioita kuten putkiremontti tai vaikkapa suoratoistopalvelun käyttöönotto. Tekniikka ei kuitenkaan ole ainoa päänvaivaa aiheuttava aihealue. Terveyden- ja sosiaalihuoltoon liittyvät termiongelmat ovat monille tuttuja, mutta vähemmän huomiota on saanut se, ettei esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä käsitteistö ole tuttua kaikille kouluikäisten vanhemmille saati sitten muille läheisille. Jos luokalla on ryhmänohjaaja luokanvalvojan sijaan, onko kyse vain nimikkeiden muuttumisesta vai ovatko myös tehtävät muuttuneet? Entä mitä kaikkea kuuluu oppilashuoltoon?

Esimerkiksi asuntorakentamisen osalta maallikoiden tiedonsaantia on helpotettu tarjoamalla asukkaille viestintään keskittyvän palveluinsinöörin palveluja. Palveluinsinööri yhdistää työssään rakennusalan ja viestinnän osaamista, mutta on tärkeää muistaa, ettei erikoisalan asiantuntija aina ole samalla viestinnän asiantuntija ja siksi tarvitaan yhteistyötä viestinnän ja muiden alojen asiantuntijoiden kesken. Myös palveluinsinöörit ja muut asiakaspalvelijat tarvitsevat tietonsa jostain. Viestinnällä on heikot onnistumismahdollisuudet, jos käsiteltävät asiat eivät ole selkeitä edes viestin lähettäjälle. Epäselvyydet eivät ole harvinaisia, sillä sanastoprojektin alussa olemme usein tilanteessa, jossa asiantuntijoilla on toisistaan poikkeavia käsityksiä alan keskeisistä käsitteistä. Asioita läpikäymällä yhteisymmärrys kuitenkin löytyy ja sen jälkeen viestintä myös maallikoiden suuntaan on helpompaa. Aina samat käsitekuvaukset eivät sovellu sekä asiantuntijoiden että maallikoiden käyttöön, mutta ensin käsitteet on selvitettävä asiantuntijoiden kesken, jotta asioita voidaan selventää muille.

Jos ei aina ole helppoa saada selkoa oman äidinkielen käsitteistä, niin usein vaikeuskerroin kasvaa, kun siirrytään kielestä toiseen. Tekniikan aloilla käsitteet saattavat standardisoinnin ansiosta olla eri kielissäkin hyvin saman sisältöisiä, mutta yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvillä aloilla eroja on usein enemmän. Hyvä esimerkki tästä ovat pohjoismaiset koulutusjärjestelmät, joita on käsitelty parin viime vuoden aikana käynnissä olleessa yhteispohjoismaisessa sanastohankkeessa Termbase til støtte for nordisk mobilitet. Ennen kuin asiaa tutkii tarkemmin, voisi ajatella, että Pohjoismaiden järjestelmät ovat samankaltaisia. Todellisuudessa eroja kuitenkin löytyy runsaasti, eikä ole lainkaan helppoa selvittää, milloin erot ovat niin merkittäviä, ettei eri kielten käsitteitä voida pitää yhtenevinä. Kun termit ovat samankaltaisia, käsitteiden erot jäävät helposti piiloon. Toisaalta käsitteet voivat olla olennaiselta osin yhteneviä, vaikka termit näyttäisivät eri perustein muodostetuilta. Projektissa tulivat esiin myös erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet, sillä projektin kohderyhmälle eli Pohjoismaasta toiseen muuttaville laadittuja sanastoja ei ollut saatavilla, vaan käytettävissä olevat sanastot olivat asiantuntijoille suunnattuja. Projekti tarjosi mahdollisuuden tiivistää pohjoismaista yhteistyötä ja oli monessa suhteessa opettavainen.

Kesäkuun alussa pääsimme jälleen vahvistamaan yhteyksiä Pohjoismaiden välillä, kun Norjan Kongsbergissä järjestettiin Nordterm-tapahtuma. Siitä raportoimme tarkemmin Terminfon seuraavassa numerossa.

Aurinkoista kesää!