Katri Seppälä
Sanastokeskuksen palveluvalikoimaan sopivat perinteisen terminologisen sanastotyön ja ontologiatyön lisäksi myös käsiteanalyysiin perustuvan käsitemallinnuksen ja luokitustyön tuki. Palveluvalikoiman laajentaminen on mahdollista, koska kaikkien edellä mainittujen perustana on systemaattinen käsiteanalyysi, joka puolestaan on TSK:n asiantuntijoiden keskeisintä osaamisaluetta.
Sen lisäksi, että perinteisen sanastotyön tavoitteena on aina ollut viestinnän selkeyttäminen käsitteistöä ja termejä yhtenäistämällä, TSK:ssa on tunnistettu käsiteanalyysiin perustuvan työn merkitys myös tietojärjestelmien semanttisen yhteentoimivuuden edistämisessä ja tukemisessa. Tätä tietoa on hyödynnetty yksittäisten asiakkaiden projekteissa sekä työn suunnittelua ohjaavana taustatietona että suoraan työn tuloksia määrittävänä tekijänä. Eri yhteyksissä kuultujen keskustelujen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että semanttista yhteentoimivuutta tukevasta työstä hyötyjiä olisi potentiaalisesti huomattavasti suurempi joukko kuin millaisen Sanastokeskuksen asiakkaat tällä hetkellä muodostavat.
Erityisesti käsiteanalyysiin perustuva käsitemallinnus yhtenä tietojärjestelmien suunnittelun ensimmäisistä vaiheista tuntuu toistaiseksi olevan vain vähäisessä määrin hyödynnetty mahdollisuus. Tämänvuotisilla Nordterm-päivillä saimme kuitenkin ruotsalaisten pitämien esitelmien ja tanskalaisten kanssa käytyjen keskustelujen kautta vahvistusta sille, että emme ole yksin ajatuksinemme, vaan muuallakin kuin meillä Suomessa on pyrkimyksiä käsiteanalyysiin perustuvan tiedon hyödyntämiseksi mallinnuksessa.
Semanttisen yhteentoimivuuden välineistön kehittäminen koulutuksen ja tutkimuksen aloilla on erinomainen esimerkki siitä, miten käsiteanalyysin tuloksia voidaan hyödyntää systemaattisesti semanttisen yhteentoimivuuden edistämiseksi. CSC:n projektipäällikkö Suvi Remes, tietoarkkitehti Miika Alonen ja Verohallinnon ylitarkastaja Mikael af Hällström kertovat tästä kehitystyöstä tarkemmin artikkelissaan Käsite työssä: Semanttisen yhteentoimivuuden kehittämistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa. On tärkeää, että CSC:n aloittamassa kehitystyössä on tunnistettu myös tulosten sovellettavuus muille aloille, sillä yhteentoimivuuden välineistö vastaa julkisen hallinnon tietojärjestelmille tietohallintolailla asetettuun yhteentoimivuuden vaatimukseen. Kuten Patrik Maltusch (Aalto-yliopisto) Yhteentoimivuuden välineistö -projektista pidetyssä esittely- ja keskustelutilaisuudessa totesi, tietomallien kehittämiseen käytetään nykyisellään merkittäviä määriä työtunteja ja rahaa. Kun osa näistä käytettäisiin yhteisen, toistuvasti useilla eri tahoilla hyödynnettävän käsitteistön kehittämiseen ja yhteiskäyttöön tarjoamiseen, voitaisiin uusien järjestelmien semanttinen yhteentoimivuus jatkossa varmistaa huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin nykyisissä toimintamalleissa.