Marko Latvanen – digitaalisten palveluiden tuntija

Päivi Kouki

Marko Latvanen työskentelee verkkotoimittajana Suomi.fi-toimituksessa. Hän on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden 2015 alusta lähtien.

Monenlaista työkokemusta

Marko Latvanen valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan uskontotiede. Jo tutkinnon suoritettuaan hän kuitenkin tiesi, että mieleinen työ löytyisi muiden asioiden parista. ”Tutkijan ura ei tuntunut minulle sopivalta vaihdoehdolta”, Latvanen toteaa. Hänellä onkin työkokemusta varsin monenlaisista tehtävistä: hän on työskennellyt esimerkiksi Kansallisoopperassa musiikkijärjestäjänä ja Postin henkilöstöhallinnossa. Latvanen on kirjoittanut yhdessä muiden kanssa kolme elokuva-aiheista tietokirjaa, sekä kulttuuriaiheisia tekstejä Kirkkoon ja kaupunkiin sekä Vihreään Lankaan. Töiden lomassa Latvanen on ehtinyt myös opiskella lisää: 1990-luvun lopussa hän suoritti Markkinointi-instituutissa tiedottajan tutkinnon ja syvensi myöhemmin osaamistaan informaatiosuunnittelun opinnoilla Dipolissa.

Latvanen kertoo, että vaihtuvat työtehtävät ovat usein tulleet vastaan hiukan sattumalta, kun hän on kuullut tarjolla olevista kiinnostavista töistä tuttavien kautta. Näin hän päätyi muun muassa projektikoordinaattoriksi nuorisoalan palvelujärjestöön Allianssiin 2000-luvun alussa. Allianssissa hänen työnsä liittyi Valtikka.fi-sivuston konseptointiin ja käynnistämiseen. Sittemmin hän on päässyt työskentelemään verkkopalveluiden parissa Suomi.fi-toimituksessa.

Suomi.fi-portaalin verkkotoimittajana

Suomi.fi on portaali, johon on koottu julkishallinnon kansalaisille tarkoitettuja verkkopalveluita. Valtiovarainministeriön rahoittama portaali sisältää asiointipalveluita, lomakkeita, palvelutietolinkkejä sekä palveluoppaita. Latvanen aloitti työt Suomi.fi-toimituksessa vuonna 2003. Alkuun toimituksen tehtävät liittyivät enimmäkseen portaalissa julkaistujen linkkien etsimiseen ja kuvailevan tiedon tuottamiseen sekä uusien sivujen konseptointiin, mutta vähitellen portaalin palvelukonsepti on muokkautunut ja laajentunut. Viime aikoina portaalin sisältöä on keskitytty pitämään ajantasaisena sen laajentamisen sijaan, sillä Suomi.fi-sivuston tilalle ollaan kehittämässä uutta kansalaisen palvelunäkymää. Tähän kehitystyöhön osallistuu jossain määrin koko Suomi.fi-toimitus.

Tällä hetkellä Suomi.fi-toimituksessa työskentelee seitsemän henkeä, joista verkkopalvelupäällikön tehtävät ovat hallinnollisia. Kuudesta verkkotoimittajasta kolme työskentelee pääasiallisesti portaalin sisällön ylläpitämisen parissa ja kolme sen palvelujen kehittämisen parissa. Latvanen sanoo, ettei tehtäviä kuitenkaan ole rajattu tiukasti, vaan pyrkimys on, että kaikki työntekijät pääsisivät tekemään monipuolisesti erilaisia töitä.

Haasteitakaan ei ole vuosien varrelta puuttunut. Latvanen kertoo, että jossain vaiheessa hänellä oli niin monta erilaista roolia, että tehtävien kirjo alkoi jo uuvuttaa. ”Työtehtävien hoitaminen kunnolla tuntui välillä mahdottomalta, koska yhden päivän aikana piti työskennellä niin monen asian parissa”, hän summaa. Sittemmin tehtäviä on järjestelty uudelleen. Latvanen kiittelee toimituksen positiivista ilmapiiriä, joka on saanut hänet viihtymään työssään. ”Vaikka työntekijät ovat osittain vaihtuneet, meillä on aina ollut työpaikalla hyvä henki”, hän sanoo.

Uusia verkkopalveluita kehittämässä

Juuri nyt Marko Latvasen työ liittyy ennen muuta Suomi.fi-portaalin muutokseen kansalaisen palvelunäkymäksi. Kansalaisen palvelunäkymä liittyy Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) ohjelmaan. KaPAssa luodaan yhteentoimiva digitaalisten palvelujen infrastruktuuri, joka muun muassa helpottaa asioimista viranomaisten kanssa sekä tiedonsiirtoa organisaatioiden ja palvelujen välillä ja parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. KaPA-ohjelmassa on erilaisia hankkeita, joista yhdessä toteutetaan palvelunäkymät kansalaisille, yrityksille ja mahdollisesti myös viranomaisille. Tämä uusi palvelukonsepti kokoaa digitaaliset julkiset palvelut yhden verkko-osoitteen alle helppokäyttöiseen näkymään. Tarkoituksena on, että kansalaiset ja yritykset voivat palvelunäkymien kautta viestiä viranomaisten kanssa ja tarkastella omia tietojaan.

Latvanen kertoo, että palvelunäkymä-hankkeen pohjalla on Suomi.fi-portaalin uudelleenkonseptoimisprojekti, joka toteutettiin vuosina 2011–12. Liki 30 viranomaisorganisaatiota kokoontui teematyöpajoihin pohtimaan, kuinka palvelua voitaisiin kehittää. Projektissa myös tutustuttiin muissa maissa jo toteutettuihin vastaaviin palveluihin, kuten Tanskan borger.dk-sivustoon, Viron e-Estoniaan ja Iso-Britannian gov.uk-portaaliin. Nämä esimerkit auttoivat Latvasen mukaan viranomaisia mieltämään, mikä kaikki on mahdollista digitaalisia palveluita kehitettäessä. ”Suomi.fi-toimitus olisi ollut innokas kehittämään palvelumalleja jo aiemminkin, mutta esimerkiksi hallinnon rakenne ei silloin tukenut tätä työtä. Ei myöskään ollut sopivia kevyitä teknologioita, joilla uusia palveluita voidaan tuottaa – eikä KaPAa, jonka puitteissa toteuttaa työ”, hän pohtii. Nykyinen hallitusohjelma saakin häneltä kiitosta nimenomaan digitalisaation edistämisen osalta.

Latvanen mainitsee, että viranomaisorganisaatiot ovat tähän mennessä olleet digitalisaation suhteen hyvin erilaisissa vaiheissa. Nyt, kun KaPA-ohjelma on ollut vuoden verran käynnissä, siihen suhtaudutaan enimmäkseen hyvin positiivisesti. ”Digitalisaatio on mielestäni ennen muuta asennemuutosta. Oman organisaation tutuista toiminta- ja palvelumalleista täytyy päästää irti, ja ymmärrän, jos se joidenkin mielestä tuntuu hankalalta”, Latvanen sanoo. Itse hän on todella innoissaan KaPA-hankkeista, muun muassa kansallisen palveluväylän kehittämisestä. Palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jonka on tarkoitus kytkeä toisiinsa eri palveluja ja tietovarantoja sekä tarjota loppukäyttäjälle läpinäkyvä, turvallinen tapa julkaista ja käyttää niitä. ”Palveluväylä on ikään kuin uudenlainen tieverkosto digitaalisiin palveluihin. Voisi sanoa, että aikaisemmin olemme kulkeneet kärrypolkuja, nyt saamme moottoritieverkoston”, Latvanen kuvailee. ”Tie ei yksin riitä, vaan sille pitää kehittää myös liikennettä – eli uuteen infrastruktuuriin sopivia uudenlaisia palveluita”, hän lisää.

Yhteistyöllä hyviin tuloksiin

Kansalaisen palvelunäkymä on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2016 ja yrityksen palvelunäkymä vuoden 2017 aikana. Parhaillaan käydään keskustelua siitä, kuinka palvelunäkymien sisältö tullaan toteuttamaan. Ratkaistavana on esimerkiksi Julkisen hallinnon palveluontologia JUPOn sekä Liiketoimintaontologia LIITOn tulevaisuus, kun niitä hyödyntäneet Suomi.fi ja Yritys-Suomi.fi muuttuvat palvelunäkymiksi. Toistaiseksi ei ole päätetty, yhdistetäänkö ontologioita, mutta tarve ontologiatyön osaamiselle on Latvasen mielestä ilmeinen. ”Kansalliskirjaston ja Sanastokeskuksen osaamista tarvitaan, kun pohditaan yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla ontologioita voidaan kehittää.”

Tanskalaisten borgar.dk-portaalia kehittämässä on ollut mukana asiantuntijoita monelta eri alalta, ja näitä asiantuntijoita on kannustettu toimimaan yhdessä. Latvanen uskoo vahvasti siihen, että myös Suomessa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamiseen tarvitaan vastaavaa monialaista yhteistyötä. ”Mielestäni paras tulos saavutetaan, jos eri alojen osaajat tuovat kukin oman panoksensa ja omat ideansa työhön. Tekninen osaaminen on tärkeää, mutta sisällön kehittämiseksi tarvitsemme asiantuntijoita myös humanistisilta aloilta.” Latvanen nostaa esimerkiksi informaatikot ja terminologit, joiden osaamisen hän näkee olevan hyödyksi tietomalleja ja -määrityksiä tuotettaessa.

Vapaa-aika musiikin parissa

Työn vastapainoksi Latvanen harrastaa musiikkia. Hän on soittanut rumpuja teini-ikäisestä asti ja soittanut lukuisissa eri kokoonpanoissa. Viimeiset neljä vuotta musiikkiharrastus on keskittynyt tribuuttiyhtye Retronautsiin, joka soittaa pääasiassa progressiivista ja stadionrockia ja keikkailee säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. ”Olemme kaikki sen verran kokeneita muusikoita, että haluamme haastaa itsemme vaativien kappaleiden parissa”, Latvanen kertoo yhtyeestä. Hän mainitsee, että harrastuksen kautta hän on saanut kokonaisen yhteisön, johon kuuluu Retronautsin jäsenten lisäksi perheenjäseniä ja ystäviä. Positiivinen yhteistyö antaa siis voimaa niin vapaa-ajalla kuin työelämässä.