Oikeushallinnon termit ontologiaan

Kirsti Jakobsson & Anu Ylisalmi

Oikeushallinnon ontologia (OIKO) on oikeudellisen alan käsitteistöön keskittynyt erikoisontologia, joka perustuu oikeushallinnon ASSERI-asiasanastosta muokattuun ASSI-asiasanastoon. Oikeushallinnon ontologia on niin sanottu yhdistelmäontologia, eli ontologiahankkeessa ASSI-asiasanaston käsitteet on liitetty Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) hierarkiaan. Oikeushallinnon ontologiassa on noin 1850 käsitettä.

Taustaa

Oikeusministeriön hallinnonalalla ei aikaisemmin ollut käytössä yhtenäistä asiasanastoa, vaan eri tietojärjestelmissä oli käyttötarkoitukseltaan rajattuja asiasanastoja. Oikeusministeriö asetti vuonna 2010 oikeushallinnon asiasanaston kehittämishankkeen (ASSERI-asiasanastohanke), jonka tehtävänä oli muun muassa kartoittaa ja koota yhteen oikeushallinnossa käytössä olevat sisällönkuvailun asiasanastot sekä terminologiset sanastot ja suunnitella asiasanaston ylläpidon toimintamalli. Hankkeen toimikausi päättyi vuonna 2012.

ASSERI-asiasanastohanke sai ensimmäisen jatkohankkeen marraskuussa 2012, jolloin aloitettiin oikeushallinnon asiasanaston kehittämisen jatkohanke (ASSI-hanke). Hankeryhmässä jatkoivat monet jo ASSERI-hankkeessa mukana olleet henkilöt. ASSI-hankkeen tehtävänä oli asiasanaston sisällön tarkentaminen niin, että sitä voisi soveltaa toiminnallisiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi tuomioistuinten asianhallintaan. Työn tuloksena valmistui noin 1800 käsitteen tarkennettu sanasto, joka oli hyödynnettävissä sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa. Sanastoa oli tarkoitus hyödyntää myös syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeessa (AIPA-aineistopankkihanke). ASSI-hankkeen toimikausi päättyi lokakuussa 2014.

Asiasanastosta ontologiaksi

ASSI-hankkeen päätyttyä ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta ontologisoida ASSI-hankkeessa valmistunut sanasto. Oikeudellisen alan ontologiaa ei ollut vielä olemassa ja ASSI-asiasanaston pohjalta sellaisen muokkaaminen oli mahdollista. Ontologisoitua oikeushallinnon sanastoa pidettiin hyvänä täydennyksenä Kansalliskirjaston Finto-palvelussa julkaistujen suomalaisten ontologioiden kokoelmaan.

Sanastokeskus TSK aloitti asiasanaston ontologisoinnin valmistelut oikeusministeriön toimeksiannosta vuoden 2015 lopussa. Ontologisoinnin käynnistyspalaveri pidettiin helmikuussa 2016. Asiasanasto-ontologisointiryhmässä jatkoivat pienin henkilömuutoksin jo ASSERI- ja ASSI-hankkeessa mukana olleet asiantuntijat Itä-Suomen hovioikeudesta, Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, Korkeimmasta oikeudesta, oikeusministeriöstä, Turun hallinto-oikeudesta, Turun hovioikeudesta ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Ontologiatyön asiantuntijoina työssä toimivat Sanastokeskuksen terminologit.

Sanastokeskuksen terminologit tekivät alustavan ontologisoinnin ontologiamuotoon muunnetun asiasanaston perusteella. Ekvivalentteja (eli YSOn kanssa yhteneviä) käsitteitä etsittiin koneellisesti ja ne tarkistettiin. Noin puolelle asiasanaston käsitteistä löytyi ekvivalentti käsite YSO:sta. Ei-ekvivalenteille asiasanaston käsitteille etsittiin sopiva hierarkkinen yläkäsite. Hierarkkisten suhteiden lisäksi ontologiaan lisättiin lähikäsitteiden välille assosiatiivisia suhteita siltä osin, kun ne olivat sisältyneet asiasanastoon tai asiantuntijat pitivät niitä muuten tarpeellisina.

Hankeryhmän kokouksissa terminologien tekemä alustava ontologisointi tarkistettiin terminologien tarkentavien kysymysten ja asiantuntijoiden tekemien huomioiden perusteella. Ontologiakokouksia pidettiin vuoden aikana kaikkiaan yksitoista.

Ontologisoinnissa tehtyjä ratkaisuja

Oikeushallinnon ontologiaa kehitettäessä tehtiin joissakin tapauksissa Yleisestä suomalaisesta ontologiasta poikkeavia ratkaisuja – eroja on sekä termeissä että käsitesuhteissa.

Jo ASSERI-asiasanastossa oli päädytty käyttämään asiasanoista joistakin muista asiasanastoista poiketen pääsääntöisesti yksikkömuotoa, koska se oli koettu monikkomuotoa käyttäjäystävällisemmäksi. Samaa käytäntöä noudatettiin myös asiasanaston ontologisoinnissa. Joistakin käsitteistä Oikeushallinnon ontologiassa käytetään muutenkin kuin lukunsa suhteen YSOsta poikkeavaa ensisijaista termiä. Tällainen on esimerkiksi oikeusharkinta, josta YSOssa käytetään termiä laillisuusharkinta (joskin YSOssa oikeusharkinta on ohjausterminä).

Monissa kohdissa Oikeushallinnon ontologiassa hierarkia on YSOa tarkempi ja syvempi. Ontologiassa päädyttiin esimerkiksi hierarkisoimaan säädökset YSOa tarkemmalla tasolla.

säädös
	EU-säädös
		direktiivi
		EU-asetus
			Bryssel I -asetus
			Bryssel II -asetus
			Bryssel IIa -asetus
			Rooma I -asetus
			Rooma II -asetus
			tullikoodeksi
		EU:n perussopimus
			Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
			Sopimus Euroopan unionista
		EU-päätös
		puitepäätös
			eurooppalainen pidätysmääräys
		suositus (EU-säädös)
	kansallinen säädös
		asetus
		laki
			maakuntalaki
		määräys (säädös)
		päätös (säädös)

Toisena esimerkkinä Oikeushallinnon ontologian tarkemmasta hierarkisoinnista voidaan ottaa käsitteet syyttäjä ja asiamies, joiden molempien yläkäsitteenä YSOssa on ammatit. OIKOssa syyttäjän yläkäsitteeksi laitettiin (ammattien alakäsite) juristit, sillä syyttäjällä on oltava ylempi oikeustieteellinen tutkinto. Asiamiehen yläkäsitteeksi ontologiassa valittiin oikeudelliseen asemaan liittyvä rooli, koska asiamies ei useissa tapauksissa ole ammatti, vaan toisen puolesta toimimaan valtuutettu henkilö.

Ontologisoinnin hyödyt

Ontologisoinnin avulla asiasanasto saadaan aiempaa monipuolisempaan ja laajempaan käyttöön. Oikeushallinnon ontologian tavoitteena on tukea oikeushallinnon organisaatioiden tiedonhallinnan yhtenäistämistä, edistää semanttista ja teknistä yhteentoimivuutta ja helpottaa tiedon hakemista.

Oikeushallinnon ontologiaa on tarkoitus käyttää oikeusministeriön hallinnonalan eri asian- ja dokumentinhallinnan sovellusten tarpeisiin sekä Semanttinen Finlex-palvelussa. Lisäksi ontologia on kenen tahansa käytettävissä Kansalliskirjaston Finto-palvelun kautta.

Julkaisu ja jatkosuunnitelmia

Oikeushallinnon ontologia on pitkäkestoisen ja sinnikkään työn tulos. Sitä ovat työstäneet oikeusministeriön hallinnonalalta samat viisi – kuusi henkilöä vuodesta 2010 lähtien tähän päivään saakka. Oikeushallinnon ontologia julkaistaan kesäkuun aikana Kansalliskirjaston Finto-palvelussa.

Oikeushallinnon alan termistö elää ja muuttuu kaiken aikaa, joten ontologiakaan ei ole koskaan lopullisesti valmis, vaan vaatii jatkuvaa ylläpitämistä. Tämä edellyttää pysyvämpää organisointia ja resursointia.