Kuulumisia Tieteen termipankista

Kaarina Pitkänen-Heikkilä

Tieteen kansallinen termipankki on Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineessa vuoden 2011 alussa käynnistynyt infrastruktuurihanke, joka rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen termitietokannan tiedeyhteisön ja kaikkien kansalaisten käyttöön. Tieteen termipankkia kehitetään toimivaksi kolmen pilottihankkeen avulla: kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen olemassa oleva termistö kartoitetaan ja kootaan pankkiin yhteistyössä tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda eri tieteenalojen käyttöön helppokäyttöinen ja jatkuvasti ylläpidettävä tietokanta, joka rakentuu talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Pilottitieteenalojen termistöjen avulla termipankkiin kehitetään monenlaisia rakenteita, jotka avaavat tieteellisiä termejä ja käsitejärjestelmiä. Kun eri alojen termit kootaan yhteen termipankkiin, myös eri tieteenaloilla käytettyjen läheisten käsitteiden välinen vertailu tulee mahdolliseksi. Termipankissa voidaan julkaista myös rajaton määrä vastineita eri kielillä ja kertoa tarvittaessa käännösvastaavuudesta. Määritelmiä voidaan havainnollistaa kuvien avulla, ja samoin myös käsitekaavioita voidaan näyttää.

Pilottihankkeissa luodaan siis kehykset eri alojen itsenäiselle työskentelylle ja saadaan samalla kokemusta eri tieteenalojen käsitteisiin liittyvistä erityispiirteistä ja sitä kautta erilaisista tarpeista termipankissa. Termipankin semanttiseen MediaWikiin perustuvasta alustasta pyritäänkin rakentamaan sillä tavalla joustava, että se voi ottaa huomioon erilaisten alojen tarpeet. Jokaisella alalla on omat asiantuntijaryhmänsä, jotka kootaan muun muassa tieteellisten seurojen piiristä. Wikialustalla asiantuntijat voivat keskustella ja päättää oman alansa termeistä ja määritelmistä. Tieto tulee avoimesti kaikkien saataville, ja käyttäjillä on myös mahdollisuus osallistua termeistä käytävään keskusteluun. Näin toteutuu talkoistamisen periaate.

Hanke sijoittuu Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokseen, ja sitä johtaa dosentti Tiina Onikki-Rantajääskö. Hanketta rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin yliopisto. Sen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Sanastokeskus TSK sekä kieliresurssien infrastruktuuria rakentava FIN-CLARIN-hanke. Termipankki toteutuu yhdessä TSV:n Tieteen termitalkoot -hankkeen kanssa. Termipankkihankkeen käynnistivät kielipoliittisen toimintaohjelman Suomen kielen tulevaisuus (2010) työryhmän keskeiset toimijat, ja he myös muodostavat hankkeen ohjausryhmän ytimen.

Pilottihankkeet

Kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen termistöt tarjoavat kolme melko erilaista näkökulmaa tieteelliseen termistöön. Kasvitieteen termistöllä on pitkä kansainvälinen perinne, ja suomenkielistäkin sanastoa on luotu jo 1800-luvun puolivälissä. Suomenkieliset tieteelliset seurat, kuten Suomen Biologian Seura Vanamo, syntyivät 1800-luvun loppupuoliskolla pitkälti termityötä toteuttamaan. Elias Lönnrotin Flora Fennicasta (1860) alkanutta perinnettä suomenkielisen kasvitieteellisen termistön kehittämisessä (esim. Pitkänen 2008) on siis jatkettu, ja alalla onkin runsaasti vakiintunutta omakielistä termistöä. Nykyisin kotoisten termien rinnalla käytetään kuitenkin melko paljon myös synonyymisiä vierassanoja, ja lisäksi erityisesti kasvien rakenneopin ulkopuolella on nykyisin runsaasti käsitteitä, joista käytetään suomen kielessä yksinomaan vierassanoja.

Kielitieteen termistö on yllättävän vierasperäistä jo aivan perustasolla. Omakielistä termistöä on tosin kehitelty jo 1800-luvulta alkaen, mutta monet termit ovat myöhemmin vakiintuneet käyttöön vierassanoina (esim. teonsana – verbi). Kielitieteessä on huomionarvoista, että aivan peruskäsitteetkin määritellään hieman eri tavoin eri kielitieteen haaroissa; on myös mahdollista ja aivan sallittua, että yksittäinen tutkija voi määritellä uudelleen omassa tutkimuksessaan käyttämänsä käsitteet.

Oikeustieteen termistö taas on hyvin kansallista ja sillä on pitkät perinteet – kirjallinen lakikieli kehittyi Suomessa rinta rinnan uskonnollisen kielen kanssa. Monille oikeustieteen termeille ei useinkaan ole olemassa edes vastineita muissa kielissä, koska oikeuskäytännötkin ovat erilaisia eri valtioissa. Ominaista oikeustieteen termistölle on runsas polyseemisyys: samoja termejä käytetään eri tarkoituksissa (eri käsitteistä) esimerkiksi historiallisista syistä.

Pilottien eteneminen wikialustalla

Termipankkiin on viime vuoden lopulla alettu viedä kasvitieteen aineistoa. Kasvitieteen pilotin alaa on rajattu siten, että ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kasvien rakenneopin sanastoon. Ensimmäisenä asiantuntijaryhmän tarkistettavaksi ja täydennettäväksi on syötetty noin 300 käsitetietuetta, jotka kaikki liittyvät jotenkin kasvien lehtiin. Piakkoin pankkiin viedään noin 3000 muuta käsitetietuetta. Pohjatyö aineiston kartoittamisessa ja keräämisessä on tehty hankkeessa. Asiantuntijaryhmään kuuluu tässä vaiheessa kymmenkunta kasvitieteilijää, jotka ovat ohjanneet työssä muun muassa sopivien lähteiden käyttöä ja aineiston luokittelua. Ryhmää kasvatetaan sitä mukaa, kun alustalle viedään enemmän termejä, erityisesti sitten, kun pilotin alaa laajennetaan myös kasvien rakenneopin ulkopuolelle. Hankkeessa kasvitieteen pilottia toteuttaa tutkijatohtori Kaarina Pitkänen-Heikkilä.

Kielitieteen pilotti käynnistyy varsinaisesti tänä vuonna. Aineistoa on kerätty muutamasta keskeisestä lähteestä avustajavoimin, ja määritelmiä aletaan miettiä useissa asiantuntijaryhmissä, jotka kootaan kielitieteen eri haarojen edustajista. Kielitieteen pilottia koordinoivat professori Lea Laitinen ja tutkijatohtori Marja Nenonen. Kotikielen Seuran teemapäivässä perjantaina 20.4. (klo 14–18) Tieteiden talolla käsitellään kielitieteen pilottia – tervetuloa mukaan!

Oikeustieteen pilotti taas on lähtenyt käyntiin asiantuntijavetoisesti, ja aineistoja työstetään pitkälti Encyclopædia Iuridica Fennican (EIF, päätoimittaja Heikki E. S. Mattila) pohjalta. Tämän oikeustieteellisen ensyklopedian laadinnassa on ollut mukana satoja oikeustieteilijöitä, ja osa tästä joukosta on ryhtymässä myös termipankin kokoamiseen. Hankkeessa pilotin yhteyshenkilö on koordinaattori Antti Kanner. Ensimmäisessä vaiheessa termipankkiin viedään EIF:n pitkistä artikkeleista termitietokannan kannalta olennaisen sisältävät lyhennelmät sekä EIF:n kattava systemaattinen hakusanasto. Toisessa vaiheessa oikeustieteen aihealuetta täydennetään sellaisella termistöllä, jota ei ole EIF:ssa. Myöhempiä laajennuskohteita ovat muun muassa juridiset lyhenteet, eri kielten vastineet sellaisista termeistä, jotka ovat kansainvälisiä, sekä lakimieslatina. Oikeustieteen termityötä toteuttaa professori Heikki E. S. Mattilan vetämä asiantuntijaryhmä, joka on koottu EIF:n ja Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen piiristä.

Termipankin wikialustaa kehitetään toimivammaksi koko ajan, ja vähitellen mukaan voidaan ottaa muidenkin tieteenalojen termistöjä. Alustan on toteuttanut Niklas Laxström. Termipankissa olevat käsitetietueet ovat vapaasti luettavissa, ja kuka hyvänsä voi rekisteröityä termipankin käyttäjäksi osoitteessa www.tieteentermipankki.fi. Rekisteröityminen on tehtävä omalla nimellä. Käyttäjänä voi osallistua keskusteluun ja ottaa sillä tavalla osaa esimerkiksi käsitteiden määrittelyyn. Itse käsitetietueita muokkaamaan pääsevät kuitenkin vain asiantuntijaryhmiin kuuluvat. Tervetuloa mukaan termitalkoisiin Tieteen termipankkiin!

Kirjallisuutta