Kotouttaminen ja vieraannuttaminen sanastontekijän vastinetyössä

Päivi Pasanen

Kotouttaminen (engl. domesticating) ja vieraannuttaminen (engl. foreignizing) ovat tunnettuja käsitteitä käännöstieteessä. Kotouttavalla käännösstrategialla tarkoitetaan kohdekielisen tekstin muokkaamista kohdekulttuurin odotusten mukaiseksi ja vieraannuttavalla käännösstrategialla kohdekulttuurille vieraiden elementtien säilyttämistä kohdekielisessä tekstissä. Käännöstieteessä kotouttamista ja vieraannuttamista on tarkasteltu lähinnä runouden ja kaunokirjallisuuden kääntämisen yhteydessä. Mahdollisesti tästä syystä kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteitä ei ole juurikaan pohdittu sanastotyön teoriassa, koska sanastotyön kohteena ovat erikoisalojen kielet. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen ovat kuitenkin ajankohtaisia myös monikieliseen sanastotyöhön kuuluvassa vastinetyössä, jossa lähtökielisille käsitteille haetaan tai muodostetaan tulokieliset vastineet.

Sanastontekijän vastinetyössä kotouttaminen voidaan määritellä käsitteen nimeämiseksi niin, että nimitys sopii kohdekielen systeemiin ja termijärjestelmään. Vastaavasti vieraannuttaminen voidaan määritellä käsitteen nimeämiseksi niin, että nimityksessä on kohdekielelle outoja tai tuntemattomia elementtejä.
Kääntäjien työssä vastineenmuodostus tulee vastaan usein siitä syystä, että monella erikoisalalla käsitteet ja termit tulevat muihin kieliin englannin kautta. Suomessa sanastotyön lähtökieli on yleensä suomi. Näin ollen sanastontekijä voisi periaatteessa jättää sanastosta pois sellaisen käsitteen, jota ei ole suomalaisessa kulttuurissa. Sanaston käyttäjät kuitenkin todennäköisesti kohtaavat englanninkielisen termin ja etsivät sille vastinetta sanastosta. Kääntäjä ei voi jättää tekstiin aukkoa vastineettoman termin kohdalle eikä sanastokaan ole mielestäni viimeistelty, jos vastineita ei ole annettu kaikilla sanaston kielillä. 

Kotouttavat ja vieraannuttavat terminmuodostuskeinot

Vastineenmuodostuksessa kääntäjä tai sanastontekijä voi ottaa käyttöön terminmuodostuskeinot, jotka on kuvattu sanastotyön oppaissa, kuten esimerkiksi Sanastotyön käsikirjassa. Vieraannuttavia terminmuodostuskeinoja ovat muodolliset vastineet eli sitaattilainat (franchising), erikoislainat (harvesteri) ja käännöslainat (ketterä ohjelmistokehitys). Tällä tavalla muodostetut vieraannuttavat käsitteiden nimitykset tulevat kieleen uuden käsitteen mukana ensin puhekieleen ja siirtyvät nopeasti myös kirjoitettuun kieleen. Muodolliset vastineet saattavat jäädä käyttöön, vaikka käsite myöhemmin saisi omakielisen nimityksen (harvesteri, hakkuukone). Rinnakkain käytettävät synonyymiset termit aiheuttavat ongelmia, koska niiden voidaan luulla nimeävän eri käsitteitä.

Vieraannuttavien muodollisten vastineiden käytölle löytyy monta perustetta. Niitä pidetään tarkempina kuin omakielisiä vastineita, ja kansainvälisinä ne helpottavat kansainvälistä viestintää. Niillä on myös statusarvo. Vieraannuttavat termit laajentavat kielen sanavarastoa. Huomattava osa kielten sanavarastosta onkin pohjimmiltaan lainasanoja. Niillä on jopa joitakin hyvän termin ominaisuuksia, jotka puolustavat niiden käyttöä. Malcolm Harveyn mielestä vieraannuttavat muodolliset vastineet ovat hyviä, koska ne läpäisevät takaisin kääntämisen testin, ovat tunnistettavissa tekstistä ja erottuvat muista termeistä. Etuna pidetään sitäkin, että vieraannuttavilla termeillä voidaan välttää negatiiviset konnotaatiot, joita kotoperäiset yleiskielen sanat saattavat herättää. Lisäksi ne ovat yleensä lyhyitä, koska usein lainasanat tulevat englannista ja englannin sanat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin suomen sanat.

Vieraannuttavilta termeiltä puuttuu kuitenkin kaksi tärkeintä hyvän termin ominaisuutta: omakielisyys ja läpinäkyvyys. Vastineenmuodostuksen ensisijainen tavoite on käsitteen olennaisen sisällön kuvaaminen. Muodollisten vastineiden huonoin puoli onkin läpinäkymättömyys, jolloin ne eivät avaudu muille kuin erikoisalan asiantuntijoille. Lisäksi kohdekielisen lukijan taustatiedot eroavat lähtökielisen lukijan taustatiedoista. Näin esimerkiksi termin taustalla oleva metafora ei välity kohdekieleen tai, mikä pahinta, välittyy vääristyneenä. Näin on vaarana käydä, jos englanninkielisen tietotekniikan termin cloud computing vastineena käytetään vieraannuttavaa käännöslainaa pilvipalvelu. Pahimmillaan käännöslaina saa aikaan petollisen ystävän, joka vaikeuttaa viestintää.

Kotouttaviin terminmuodostuskeinoihin luetaan kuvaileva vastine, joka on usein välivaihe määritelmän ja termin välissä matkalla termiyteen. Kuvaileva vastine on läpinäkyvä, mutta usein pitkä ja siksi hankala muistaa. Tästä syystä kuvailevat vastineet ovat otollisia termivariaation kohteita (laivaliikenteen ohjauspalvelu, meriliikenteen ohjausjärjestelmä). Malcolm Harvey kuitenkin suosittelee kuvailevien vastineiden käyttöä sanastoissa, sillä liiallinen kotouttaminen heikentää tarkkuutta. Yleensä omakielinen kuvaileva vastine (laivaliikenteen ohjauspalvelu) elää vierasperäisen termin rinnalla (VTS, vessel traffic service) ja lyhenee, kun käsite tulee tutuksi (alusliikennepalvelu).

Hyvän termin ominaisuuksien luettelossa on monta ominaisuutta, jotka puolustavat kotouttavan terminmuodostustavan valintaa. Omakielisyyden ja läpinäkyvyyden lisäksi tällaisia ominaisuuksia ovat johdonmukaisuus, produktiivisuus, kielellinen moitteettomuus sekä ääntämisen, kirjoittamisen ja taivuttamisen helppous. 

Kotouttavin terminmuodostuskeino on funktionaalinen vastine, joka on muodostettu termittämällä, yhdistämällä, johtamalla tai lyhentämällä. Tällä tavoin muodostetuissa termeissä käytetään oman kielen sanavaroja. Termittämisessä lähtökohtana ovat yleiskielen sanat. Siksi tällä tavoin muodostetuissa termeissä on aina mukana myös sanojen yleiskielinen merkitys. Se lisää läpinäkyvyyttä, mutta voi olla myös rasite.

Oman kielen sanoista yhdistämällä muodostetut termit ovat läpinäkyviä, tarkkoja ja johdonmukaisia, mutta saattavat muodostua pitkiksi. Johtamalla pitkistä termeistä saadaan lyhyempiä, esimerkiksi johtamalla muodostettu termi selain on lyhyempi kuin selausohjelma. Lyhentämällä on muodostettu myös metsäalan termi moto, joka on lyhyt muoto termistä monitoimikone. Kotouttaviin terminmuodostuskeinoihin eivät kuitenkaan kuulu englannin lyhennetermit, vaikka osa niistä sopii hyvin suomen kielen systeemiin. Tällainen termi on esimerkiksi laser. Tällöin onkin kyse lainasta, sillä englannin lyhenteet tulevat helposti sellaisenaan erikoisalojen suomeen.

Lopuksi

Käännöstieteessä kotouttavan tai vieraannuttavan käännösstrategian valintaa pidetään kääntäjän tietoisena ratkaisuna, jonka hän tekee kohderyhmän ja viestintätilanteen perusteella. Erikoisalojen kielessä vieraannuttavat tai kotouttavat vastineet tulevat kieleen pikemmin luonnonvalinnan kuin tietoisen kielenhuollon saattelemana, sillä erikoisalalla viestinnän toteuttaminen on tärkeämpää kuin se, sopiiko nimitys kohdekielen systeemiin ja termijärjestelmään. Vieraannuttavien vastineiden läpinäkymättömyys sekä taivutuksen, ääntämisen ja oikeinkirjoituksen hankaluus ja väärinkäsitykset kuitenkin haittaavat viestintää, ja aikaa myöten tulee tarve ottaa käyttöön omakielinen termi. Yleensä kotoutettu ja vieraannuttava termi elävät aluksi rinnan. Tuore esimerkki tällaisesta uudesta käsitteestä on tabletti. Savon Sanomissa oli helmikuussa puolen sivun mainos, joka alkoi otsikolla: ”Tässäpä tabletti, joka pistää hymyilemään”. Kyse ei ollut ”ilopilleristä” vaan sähköisten julkaisujen lukemiseen tarkoitetusta laitteesta, jota myös lukulaitteeksi kutsutaan.

Sanastotyön yksiselitteinen tavoite on helpottaa erikoisalaviestintää. Tavoitteen toteuttamisessa sanastontekijät ovat avainasemassa, sillä juuri sanastoissa tulisi pyrkiä hyviin kotoutettuihin vastine-ehdotuksiin. On mahdollisesta, että vastine-ehdotus ei lopulta jää käyttöön, mutta siinäkin tapauksessa ”virhe” on useimmiten korjattavissa. Suuri osa sanastoista julkaistaan nykyisin sähköisesti ja sanastoja voidaan päivittää tarpeen mukaan.  

Kirjallisuutta