Tuula Kuoppala
Vuonna 2001 julkaistun Kiinteistöliiketoiminnan sanaston päivitysprojekti on edennyt Sanastokeskus TSK:ssa loppusuoralle. Sanastoa päätettiin päivittää ja täydentää, jotta käsitteiden muutokset ja uudet käsitteet reilun kymmenen vuoden ajalta saataisiin mukaan sanastoon.
Projektin aloite tuli Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ltä, joka myös koordinoi projektia. Koska sanaston aihe kattaa laajan alueen, on projektin työskentely organisoitu siten, että kutakin aihealuetta on työstetty pienissä alatyöryhmissä, joissa on ollut mukana Sanastokeskuksen terminologi. Työryhmän kokoonpano on siis vaihdellut. Lisäksi alan asiantuntijoita on kuultu ja konsultoitu tarpeen mukaan työn edetessä sekä lausuntokierroksella.
Alkuperäinen sanasto sisältää 105 käsitettä kiinteistöliiketoiminnan, -johtamisen, -kaupan, -hallinnon sekä vuokrauksen, käyttäjäpalveluiden, kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen alalta. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja näille englanninkieliset vastineet. Käsitteet on määritelty suomeksi ja ne on lisäksi kuvattu käsitekaavioiden avulla.
Nyt käynnissä olevan projektin tavoitteena on edellä mainitun sanaston päivittämisen ja uusien käsitteiden määrittelyn lisäksi laatia sanasto, joka vastaisi paremmin alan kansainvälistymisen tarpeisiin. Siksi koko sanaston määritelmä- ja huomautusosuudet on käännetty englanniksi. Sanastolla pyritään helpottamaan kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa ja asiantuntijoiden ja kansalaisten välistä viestintää. Sanasto on kuitenkin ensisijaisesti suunnattu alan toimijoille ja osapuolille, joilla on tarve viestiä alan käsitteistä kansainvälisillä markkinoilla.
Uutta sisältöä sanastoon
Projekti käynnistettiin uusien käsitteiden määrittelyllä. Vielä lausuntokierrosvaiheessa sanasto oli jaettu vanhoihin ja uusiin käsitteisiin, mutta julkaistavassa sanastossa kaikki käsitteet on tarkoitus esittää käsitejärjestelmien mukaisessa systemaattisessa järjestyksessä, jolloin uudet käsitteet saavat paikkansa vanhojen käsitteiden joukossa.
Sanastoon lisätyt noin 30 uutta käsitettä liittyvät kiinteistösijoittamiseen, ympäristö- ja energiatehokkuuteen sekä kiinteistöpalveluihin. Nämä aihealueet nousivat keskeisinä esiin jo projektin suunnitteluvaiheessa.
Koska projektin budjetti asettaa rajat käsiteltävien käsitteiden määrälle, sanastoon ei kuitenkaan ollut mahdollista ottaa mukaan kaikkia toivottuja käsitteitä. Optimitilanteessa valittujen käsitteiden rajaus olisi selvillä jo projektin alkaessa, jotta työssä voitaisiin keskittyä niihin. Käytännössä rajaukseen joudutaan kuitenkin usein tekemään muutoksia projektin kuluessa, kun käsitekokonaisuudet vähitellen tarkentuvat. Näin ollen saatetaan päätyä poistamaan julkaistavasta aineistosta käsitteitä, joiden sisältöä on jo selvitetty. Näin kävi tässäkin projektissa. Tarkennetun rajauksen jälkeen sanastoon valikoituivat alan keskeisimpien käsitteiden lisäksi sellaiset käsitteet, joilla ei ole aiemmin ollut alan yhteistyönä laadittua määritelmää tai joiden käyttö tuottaa ongelmia kansainvälisillä markkinoilla.
Esimerkkejä uusista käsitteistä ovat muun muassa erilaiset kiinteistön arvoon liittyvät käsitteet, kuten markkina-arvo, käypä arvo ja tuottoarvo. Ajankohtaiseen ilmastonmuutosaiheeseen liittyen sanastoon on koottu esimerkiksi rakennusten ympäristötehokkuuteen ja energiatehokkuuteen liittyviä käsitteitä. Kiinteistöpalveluihin ja ylläpitoon liittyvään kappaleeseen on lisätty sekä täysin uusia käsitteitä, että sellaisia, joissa vanha ja uusi on liitetty yhteen; esimerkiksi entisen kiinteistönhoidon sijaan nykyään puhutaan kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluista. Kiinteistöpalveluihin liittyen on lisäksi pohdittu muun muassa sitä, mikä on kuntotutkimuksen ja kuntoarvioinnin ero.
Määrittelyn valmistuttua määritelmät ja huomautukset käännettiin englanniksi, minkä jälkeen sanastoluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoja saatiin yhdeksästä kieleen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvästä organisaatiosta ja yksittäisiä kommentteja oli kaikkiaan lähes sata kappaletta. On tärkeää, että lausuntoja saadaan valmisteluvaiheessa runsaasti – näin sanaston laadinnassa on mahdollisuus ottaa huomioon mahdollisimman moni näkökanta. Kun sanaston kohderyhmä on ollut vaikuttamassa sanaston sisältöön, on myös todennäköisempää, että sanastoa käytetään sen valmistuttua. Aina on kuitenkin hyvä muistaa, että sanaston tekeminen edellyttää kompromisseja, eikä yhtä ainoaa oikeaa määritelmää ole olemassa.
Mikä ihmeen kiinteistö? Keskeisin käsite on jälleen kerran ongelmallisin
Kuten monessa muussakin sanastossa, myös Kiinteistöliiketoiminnan sanastossa aivan keskeisimmät käsitteet ovat osoittautuneet yllättävän haastaviksi määritellä. Kiinteistön käsite julkaistiin vuoden 2001 sanastossa pelkällä huomautuksella varustettuna ja sellaisena se lähti myös nyt lausunnolle:
Lainsäädännössä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat tilat ja kiinteät laitteet. (Ks. kiinteistörekisterilaki ja kiinteistönmuodostamislaki.)
Sanaa kiinteistö käytetään puhekielessä yleisesti mm. pelkästä rakennuksesta.
Nähtäväksi jää, löydetäänkö kiinteistölle projektin loppuun mennessä kompromissimääritelmä. Yksi vaihtoehto olisi todeta, että sanalla kiinteistö voidaan viitata useampaan eri käsitteeseen ja määritellä nämä käsitteet erikseen. Kiinteistö (1) voisi viitata edellä kuvattuun kokonaisuuteen ja kiinteistö (2) pelkkään rakennukseen. Tämä ei poistaisi väärinkäsityksen mahdollisuutta tilanteissa, joissa molemmat tulkinnat ovat mahdollisia, mutta eri tulkintavaihtoehdot tulisivat selkeästi esiin, mikä auttaisi huomaamaan, että viestinnässä voi olla tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi selittää, kummassa merkityksessä termiä käytetään. Määritelmän puuttumisen vuoksi myös englanninkielisen vastineen valinta sanalle kiinteistö on tuottanut ongelmia. Mahdollisia vastineita ovat kiinteistörekisterissä käytettävä real estate ja lainhuutorekisterissä käytettävä real property, mutta sopiva vastine on valittava sen mukaan, millä tavalla rajautuvaan käsitteeseen suomen kiinteistö-termillä viitataan.
Terminologisten määritelmien laatiminen voi olla haastavaa silloin, kun alalla on jo totuttu tiettyihin, esimerkiksi kansainvälisiin selitteisiin, tai käsitteen kuvauksena on käytetty säädöstekstejä. Säädöksiä ja kuvailevia sanastoja käytetään määritelmätyöskentelyn lähteinä, mutta selite- tai huomautustekstejä ei juuri koskaan voi käyttää sellaisenaan terminologisessa sanastossa. Laadittaessa systemaattisia terminologisia määritelmiä hyödynnetään käsitteiden ominaisuuksia ja käsitteiden välisiä suhteita ylä- ja lähikäsitteisiin. Tavoitteena on laatia käsitekuvauksia, jotka tukevat mahdollisimman hyvin käsitteiden vertailua.
Erityispiirteitä
Tähän projektiin oman erityispiirteensä loi määritelmien kääntäminen. Kun sanaston määritelmät ja huomautukset käännetään, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki mahdolliset myöhemmät muutokset suomenkielisissä määritelmissä ja huomautuksissa pitää huomioida myös englannin osuudessa. Sanaston loogisuus ja yhdenmukaisuus on tarkistettava molempien kielten osalta, koska termejä on käytettävä yhtenäisesti sanaston alusta loppuun kummallakin kielellä.
Monesti viimeistään käännösvaihe paljastaa sanaston ongelmakohdat, ja suomenkielisiä määritelmiä ja huomautustekstejä saatetaan joutua korjaamaan. Vaikka työryhmäkokouksia ei yleensä tässä vaiheessa pidetä, on kuitenkin tärkeää, että asiantuntijoilta voidaan vielä tarkistaa asiatietoja käännösten oikeellisuuden varmistamiseksi.
Vaikka määritelmien kääntäminen on ”oma taiteenlajinsa” ongelmine kaikkineen, on niiden mukaan ottaminen koettu tärkeäksi: aina käsitteen sisällön kuvaaminen vieraalla kielellä toisen kulttuurin edustajalle ei onnistu pelkän termivastineen avulla, vaan asia on selostettava määritelmän avulla. Määritelmien avulla voidaan ennaltaehkäistä väärinkäsityksiä ja varmistaa se, että asianosaiset ymmärtävät käsitteen sisällön samalla tavalla.
Lopuksi
Kiinteistöliiketoiminnan sanaston toista ja laajennettua versiota muokataan vielä lausuntojen osalta, minkä jälkeen sille tehdään terminologinen tarkistus. Kun sanasto valmistuu, se julkaistaan kaikkien käyttöön ja siitä tiedotetaan erikseen. Sanasto julkaistaan PDF-tiedostona ja myöhemmin TEPA-termipankissa (www.tsk.fi/tepa).