Miten pieni on pieni osaamiskokonaisuus? Opetus- ja koulutussanaston kolmas laitos kehityksen pyörteissä

Riina Kosunen

Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA) on tehty yhtäjaksoisesti pian jo 15 vuotta. OKSAn tuorein julkaisu, kolmas laitos, näki päivänvalon huhtikuussa 2024. Edellisestä julkaisusta ehti vierähtää kolmisen vuotta, ja siinä ajassa OKSA sai jälleen niin pituutta kuin paksuuttakin.

Pituutta OKSA on kasvanut siinä mielessä, että siihen on tullut noin 80 kokonaan uutta käsitettä. Paksuutta sanastoon on puolestaan karttunut siitä, että aiemmin julkaistujen käsitteiden tietoja on täydennetty. Esimerkiksi jos käsitteen kohdalla ei ole aiemmin kerrottu, mikä on lukion näkökulma kyseiseen peruskoulun näkökulmasta määriteltyyn asiaan, lukiota koskeva huomautus on saatettu lisätä. Toisaalta käsitteille, joilta on puuttunut ruotsin- tai englanninkieliset termit, on saatettu antaa sellaiset. Lisäksi OKSAn vanha aines on uusiutunut: jo julkaistuja määritelmiä ja termejä on päivitetty ajanmukaisiksi.

OKSA on valtava sanasto: kolmannessa laitoksessa käsitteitä on nimellisesti 840. Todellinen käsitemäärä on moninkertainen, sillä monet yhtenä käsitteenä esitetyt käsitteet koostuvat monen koulutusasteen toisiaan muistuttavista käsitteistä. Esimerkiksi toisiaan pitkälti vastaavat käsitteet perusopetuksen oppilaanohjaus, toisen asteen koulutuksen opinto-ohjaus ja korkeakoulujen opintoneuvonta on analysoitu erikseen, mutta esitetty yhtenä käsitteenä. Kaikkiaan voidaan siis puhua tuhansista käsitteistä.

Voisi ehkä kuvitella, että OKSA alkaisi vähitellen olla valmis: ehkäpä keskeisin käsitteistö olisi pikkuhiljaa jo kuvattu ja sanastotyön tekijät voisivat ainakin hetkeksi jäädä lepuuttamaan käsiteanalyysilihaksiaan ja nauttimaan työnsä tuloksista. Miksi näin ei kuitenkaan ole tapahtunut?

Maailma muuttuu, OKSA seuraa

OKSA kuvaa suomalaista koulutusta ja koulutusjärjestelmää siltä osin kuin opetus- ja kulttuuriministeriö on säätänyt aiheesta lakeja. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat voimakkaasti koulutukseen, ja yhteiskunnathan muuttuvat niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Monet työt, joissa pärjää niukemmallakin koulutuksella, muuttuvat robottien hoidettaviksi. Tekoälylle tarvitaan työkavereita, raihnaistuvalle väestölle hoitajia ja metsät täytyy hoitaa aiempaa lämpimämmässä ilmastossa. Ihmiset on koulutettava uudella tavalla, jotta he pärjäävät muuttuneissa oloissa, ja tähän tarvitaan uutta koulutuslainsäädäntöä. Koulutuslainsäädännön uudet ja muuttuvat lakitekstit aiheuttavat sen, että sanastotyössä eivät uudet määriteltävät tai vanhat päivitettävät käsitteet lopu.

Muutamilla esimerkeillä OKSAn kolmannen laitoksen käsitteistä voi havainnollistaa kehityskulkuja, joita OKSA on viime vuosina kasvaessaan seuraillut.

Peruskoulu ei riitä

Vuonna 2021 Suomen hallitus oli päätynyt siihen, että nykyistä työelämää ajatellen pelkkä peruskoulun suorittaminen ei useimmille riitä. Säädettiin laki, jolla oppivelvollisuutta laajennettiin, ja niinpä OKSA-sanastojaoksen pöydälle läimähti tilaus päivittää OKSAssa olevat oppivelvollisuuteen liittyvät käsitteet. Sanaston toisessa laitoksessa luki:

oppivelvollisuus
määritelmä
henkilön velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot

Kuten tiedetään, nykyisin oppivelvollisuutta ei saa enää suoritetuksi pelkän peruskoulun tahkoamisella. On mentävä lukioon tai ammattikouluun, tai muutama muukin vaihtoehto on. Määritelmä kaipasi päivittämistä.

Tehtävä vaikutti helpolta: katsotaan oppivelvollisuuslaista! Mutta kun lakia tutkii, joutuu toteamaan, ettei siellä määritellä oppivelvollisuutta mitenkään. Se toki kerrotaan, milloin oppivelvollisuus alkaa ja milloin se päättyy ja mitkä opinnot kelpaavat oppivelvollisuuden suorittamiseksi.

Niinpä määritelmä oli laadittava sanastotyöryhmän etäkokouksissa pandemian keskellä. Epäergonomisilla tuoleillaan tai kirjapinoilla seisomapöydiksi korotettujen keittiötasojensa ääressä ja Teams-palluroiden sykkiessä työryhmä hahmotteli, mitä oppivelvollisuus nyky-Suomessa on:

oppivelvollisuus
määritelmä
velvollisuus suorittaa kaikilta Suomessa vakituisesti asuvilta alle 18-vuotiailta henkilöiltä edellytettävää koulutusta

Lapsille tukea päiväkoteihin

Lait eivät ole täydellisiä syntyessään, vaan niihin tarvitaan toisinaan päivityksiä pikaisestikin. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2022 varhaiskasvatuslaille, joka oli tullut voimaan vain muutama vuosi aiemmin. Lakiin tarvittiin uusia pykäliä, jotka koskisivat varhaiskasvatuksessa olevien lasten oikeutta tukeen.

Tukea tarvitaan vaikkapa silloin, kun lapsella on haasteita kielenkehityksessä. Myös hänelle tarvitsee kertoa, että seuraavana päiväkotipäivässä on välipala, sen jälkeen askartelutuokio ja lopuksi ulkoilu. Tarvitaan tiettyjä pedagogisia toimenpiteitä – vaikkapa viestimistä kuvasarjojen avulla sanojen sijaan.

pedagogiset toimenpiteet; pedagogiset järjestelyt; pedagogiset ratkaisut
määritelmä
varhaiskasvatuksen tuen muoto, joka vastaa lapsen tuen tarpeisiin niiden edellyttämillä pedagogisilla ja erityispedagogisilla toimintatavoilla ja -menetelmillä

huomautus
Pedagogisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi [--] struktuurin luominen lapsen päivän rakenteeseen ja [--] saavutettavat vuorovaikutus- ja kommunikointitavat.

Suorittaisinko mikrokredentiaalin?

EU-englannista rantautui Suomeenkin käsite micro-credential. Mutta mitä se tarkoittaa?

Nykyisessä työelämässä tarvitaan jatkuvaa osaamisen täydentämistä. Automaalari saattaa kaivata työssään perustietoja henkilöstöhallinnosta ja ekonomi taidehistoriasta. Täytyykö siis pyrkiä taas ammattikouluun tai yliopistoon suorittamaan uutta tutkintoa?

EU:n neuvostossakin oli todettu, että tämä on vanhanaikainen tyyli; nykymaailmassa osaamisen täydentämisen tulee olla joustavampaa. Ihminen voi oppia tarvitsemansa asiat suorittamalla vaikkapa pari opintojaksoa avoimessa ammattikorkeakoulussa tai osallistumalla muutamana keskiviikkona 20 minuutin mittaisille verkkoluennoille. Kummallakin tavalla saa hiukan uutta osaamista ja voi suorittaa jotain, mitä kutsutaan micro-credentialiksi.

Mutta mitä se olisi suomeksi? Mikrokredentiaali? Työryhmä tavoitteli omakielistä termiä. Mikrotutkinto? Mutta kun kyseessä nimenomaan ei ole tutkinto. Ryhmä päätyi suosittamaan termiä pieni osaamiskokonaisuus, ja se alkaa olla nyt koulutuskentällä tunnettu ja vakiintunut. Täydellinen ei sekään taida olla: Kommenttikierroksella joku huomautti, että englannin micro kuulostaa pienemmältä kuin suomen pieni. Toinen puolestaan muistutti, että pieni osaamiskokonaisuus voi suurimmillaan olla jopa 59 opintopisteen laajuinen, mikä ei enää tunnu kovin ”pieneltä”.

pieni osaamiskokonaisuus; piensuoritus (uudistermi)
mieluummin kuin: mikrosuoritus
ei: mikromeriitti; mikrotutkinto
en micro-credential
määritelmä
tutkintoa suppeampi määrä opintoja tai hankittua osaamista, johon liittyvät osaamistavoitteet on kuvattu, jonka laajuus on määritetty, joka on arvioitu luotettavasti ja josta annetaan oppijan omistuksessa ja hänen jaettavissaan oleva, sähköisesti hyödynnettävissä oleva todistus

Jatkuvasta oppimisesta jatkuvaan sanastotyöhön

Samaan aikaan, kun vuosina 2021−2024 työstettiin OKSAn kolmatta laitosta, on ollut käynnissä Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmaan liittyvä jatkuvan oppimisen sanastotyö.

Kuten jo nimien perusteella saattaa arvata, Jatkuvan oppimisen sanasto ja Opetus- ja koulutussanasto käsittelevät osittain samoja aihepiirejä. Kummastakin sanastosta löytyy määriteltyinä vaikkapa käsitteet ohjaus, pätevyys ja täydennyskoulutus. Sanastotyöryhmät ovat käyneet vilkasta vuoropuhelua yhteisten käsitteiden määrittelemisestä. Kun Jatkuvan oppimisen sanasto vuoden 2025 alkupuolella julkaistaan, OKSA-työssä päästään vielä pohtimaan, voidaanko Jatkuvan oppimisen sanaston ratkaisut omaksua myös OKSAn puolelle sellaisinaan vai onko sanastoissa tärkeä säilyttää näkökulmaero.

Esimerkistä käy monelle tuttu käsite elinikäinen oppiminen, joka on määritelty myös OKSAssa. Viime vuosina sen ohella on puhuttu enenevässä määrin jatkuvasta oppimisesta. Mutta onko kyseessä sama asia vain hiukan trendikkäämmin ilmaistuna vaiko kaksi eri käsitettä? Jatkuvan oppimisen sanastotyössä on päädytty edelliseen vaihtoehtoon. OKSA-sanastojaoksen tehtävänä on pohtia, sopiiko sama ratkaisu myös OKSA-sanastoon.

OKSAn jatko: arkioppimista ja taidekasvatusta?

Jos on koettanut hakea OKSAsta vaikkapa käsitettä arkioppiminen, osumia ei ole saanut. OKSAn sisältö on rajattu lainsäädännön mukaiseen koulutukseen, ja laissahan ei ole tähän saakka ollut kirjauksia siitä, miten ihmiset oppivat asioita arjessa, vaikkapa urheiluseuran toimintaa pyörittäessään.

Lähivuosina OKSAsta kuitenkin pitäisi löytyä määritelmä myös arkioppimiselle, sillä OKSAan on kaavailtu lisättäväksi siitä puuttunutta vapaan sivistystyön käsitteistöä. Vapaan sivistystyön koulutuksessahan on kyse esimerkiksi kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen kursseista. Vapaan sivistystyön kautta kuka tahansa kiinnostunut pääsee kartuttamaan tietojaan ja taitojaan vaikkapa mandariinikiinan kielessä, Italian historiassa tai taulukkolaskentaohjelmissa. Kursseille pääsemiseen ei vaadita suoritettuja muodollisia tutkintoja, vaan vapaa sivistystyö täydentää ja tukee muodollista koulutusta.

Jatkossa OKSAsta voivat löytyä määriteltyinä myös käsitteet monitaiteisuus ja taidekasvatus. Mitä tekemistä näillä on opetuksen ja koulutuksen kanssa? No sitä, että Suomen koulutusjärjestelmään kuuluu osana myös taiteen perusopetus. Taiteen perusopetuksella viitataan koulun ulkopuoliseen lapsille ja nuorille tarkoitettuun esimerkiksi kuvataiteen, musiikin tai tanssin opetukseen, joka on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. Esimerkiksi tämän kirjoittaja on osallistunut taiteen perusopetukseen soittaessaan viulua musiikkikoulussa. Taiteen perusopetuksen käsitteistö on vielä OKSAn kolmannesta laitoksesta puuttunut käytännössä kokonaan, mutta lähitulevaisuudessa aihepiiriin liittyviä käsitteitä saadaan mukaan.

Taivuta OKSAa!

Törmäsitkö OKSAssa vanhentuneeseen tietoon? Etkö löytänyt oksistosta tarvitsemaasi määritelmää? OKSAn kasvua voi pyrkiä muuttamaan tarvittavaan suuntaan! OKSAa koskevaa palautetta otetaan vastaan sähköpostiosoitteessa oksa-palaute(at)postit.csc.fi. Palautteet kootaan OKSAn wikisivustolle, jolla kerrotaan myös, milloin palaute on käsitelty ja minkä toimenpiteen palaute on mahdollisesti aiheuttanut. Toivottavasti OKSA pystyy näin taipumaan käyttäjille entistä paremmaksi avuksi.