Seija Suonuutille SESKOn tunnustuspalkinto 2017

Sinikka Hieta-Wilkman

SESKOn (sähköteknisen alan suomalainen standardointijärjestö) terminologiakomitean SK1 puheenjohtajana vuoden 2017 alussa aloittanut Seija Suonuuti palkittiin SESKOn tunnustuspalkinnolla 13.9.2017 sähköteknisen standardoinnin workshopissa. Seija Suonuuti on yksi Suomen ensimmäisiä ammattiterminologeja, ja hänet palkittiin nimenomaan ansioistaan sanastotyön kehittämisen alueella.

Standardointi lähtee terminologiasta

Kansainvälinen sähkötekninen standardointiorganisaatio IEC perustettiin vuonna 1906, kun oli huomattu tarve sähkökoneita koskevan käsitteistön selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen. IEC:n ensimmäinen tekninen komitea, TC 1 Terminology, perustettiin vuonna 1911 käsittelemään sähkötekniseen termistöön liittyviä kysymyksiä. Suomen kansallinen terminologiakomitea SK 1 perustettiin Tuomo Ilomäen aloitteesta vuonna 1979 koordinoimaan sähköteknistä sanastotyötä Suomessa. Koska osallistuminen kansainväliseen terminologiatyöhön aktivoitui, tarvittiin organisoitua toimintaa. Enää ei riittänyt, että työtä tehtiin erilaisissa työryhmissä.

Sanastotyö on siis ollut maailmanlaajuisesti alusta lähtien mukana sähköteknisessä standardoinnissa. TC 1 on edelleen voimissaan sanastotyön koordinointielimenä, vaikka IEC:ssä eri alueiden sanastoista ovat kautta aikojen vastanneet kunkin alueen tekniset komiteat. Sanastot on sitten julkaistu TC 1:n koordinoimana yhtenäisenä IEV-kokoelmana (International Electrotechnical Vocabulary). Ensimmäinen IEV-kokoelma ilmestyi vuonna 1937. Tällä hetkellä IEV:ssä on 80 osaa ja noin 20 000 käsitettä englannin- ja ranskankielisine termeineen. Kymmenkunta vuotta sitten nämä käsitteet siirrettiin Electropedia-sanastotietokantaan, jossa on julkaistu myös suomenkieliset termivastineet lähes 10 000 IEV-kokoelman käsitteelle. Electropediassa IEV-sanasto on kaikkien vapaasti käytettävissä. SESKO on 1960-luvulta lähtien laatinut suomenkielisiä SFS-standardeja IEV:n pohjalta.

SESKO on 1960-luvulta lähtien laatinut suomenkielisiä SFS-standardeja IEV:n pohjalta. Sähköalan termit saattavat joskus muodostua pitkiksikin yhdyssanoiksi, kuten avokolmiojännitemuuntaja, sammakonsäärikäämitys, osittaismuotovyyhtikäämitys tai yksipylväsmaadoituserotin. IEV-sanasto on kaikkien vapaasti käytettävissä Electropedia-tietokannassa.

Seija Suonuuti: yksi Suomen ensimmäisistä ammattiterminologeista

Seija Suonuutista SESKOn terminologiakomitea SK 1 sai tämän vuoden alussa kokeneen sanastoammattilaisen puheenjohtajakseen. Suonuuti liittyi terminologiakomitean jäseneksi vuonna 2001, vaikka oli mukana sen toiminnassa jo aiemmin tehden selvitystä käsitteistä laite, laitteisto ja järjestelmä. Seija Suonuuti on kuitenkin vaikuttanut sanastotyön alalla Suomessa paljon kauemmin: aluksi vuodesta 1979 alkaen Tekniikan Sanastokeskuksessa (nyk. Sanastokeskus TSK) ja vuodesta 1985 lähtien Nokia Oyj:ssä vastaamassa sanastotyöstä lähes 30 vuoden ajan – aina vuoteen 2012. Häntä voisi luonnehtia yhdeksi Suomen ensimmäisistä ammattiterminologeista. Nokian sanastotyössä hänelle tuli vastaan Suomessa SESKOn vastuualueelle kuuluvia IEC:n standardeja – ensimmäisenä pulssikoodimodulaation sanastostandardi, joka käynnisti terminologiakomiteatyön.

SESKOn terminologiakomitean SK 1 aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Tuomo Ilomäki jatkaa edelleen komitean jäsenenä. Terminologiakomitean toiminta jatkuu aikaisempien linjausten mukaisesti ja suomen kielen termejä luodaan tarpeen mukaan. Terminologiakomitean toimintaan kaivataan mukaan monipuolisia toimijoita. Seija Suonuutin mukaan toiminnassa tarvitaan ”ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita terminologiasta – laajataustaisia ja uteliaita”.

Sanastotyön tekeminen välttämätöntä

Seija Suonuuti ja Tuomo Ilomäki tunnistavat useita tekijöitä, joiden vuoksi sanastotyön tekeminen on tärkeää. Säästyy aikaa, kun on määritelty yhteiset käsitteet ja sovittu niiden käytöstä. Seija Suonuuti kertoo, että erään tutkimuksen mukaan erilaisten johto- ja yhteistyöryhmien työajasta peräti 40 % voi mennä käsitteistä ja termeistä keskustelemiseen, jos niitä ei ole ennalta sovittu.

Yritystoiminnan laatu paranee, kun yhtenäinen tieto on dokumentoitu sanastoon ja on yhteisymmärrys käsitteistä. Samoilla käsitteillä tarkoitetaan yhteisesti sovittuja, rajattuja ja määriteltyjä asioita. Jos käsitteiden väliset suhteet on määritelty ja sovittu, looginen toiminta paranee. Sanastotyössä laaditaan myös käsitejärjestelmämalleja, joita voidaan hyödyntää puolestaan tietojärjestelmämallien luonnissa. Sanastotyön avulla voidaan pienentää käännöskustannuksia, koska looginen ja yhdenmukainen lähdeteksti vähentää käännösvirheitä.

Tuomo Ilomäki kertoo, että alusta lähtien erikielisten vastineiden kerääminen on ollut hyvin tärkeää, koska jo viime vuosisadan alussa sähkölaitteilla käytiin paljon kansainvälistä kauppaa. Sähköverkot kulkevat maasta toiseen, mistä syystä sähköinen ja mekaaninen yhteensopivuus on tärkeää. Sähkölaitteita ja -tarvikkeita myydään eri maihin, jolloin niiden pitää sopia keskenään yhteen. Tämä näkökohta korostuu erityisesti sähköalalla.

Molempien mielestä turvallisuus on hyvin keskeinen tekijä, joka vaatii yhtenäistä termistöä ja yksiselitteisiä käsitteitä.