Kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto tukee alan viestintää

Sirpa Suhonen

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat vuosien mittaan laatineet useita sanastoja yhteistyössä Sanastokeskus TSK:n kanssa. Viimeisin sanastoprojekteista alkoi vuoden 2014 lopulla ja sitä koordinoi alan ammattilaisten järjestö RAKLI. Projektissa laaditaan Kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto.

Yhteinen käsitteistö alan toimijoiden käyttöön

Meneillään olevan sanastoprojektin tavoitteena on määritellä kiinteistö- ja rakennusalan tärkeimmät yhteiset käsitteet ja koota ne yhtenäiseen sanastoon. Sanastoprojekti on toteutettu alan toimijoiden laajapohjaisena yhteistyönä, jotta sanastossa annettavat termisuositukset ja määritelmät soveltuisivat kaikkien toimijoiden käyttöön. Yhteinen käsitteistö tukee kaikenlaista viestintää, olipa sitten kyse arkisista kiinteistönpidon vuorovaikutustilanteista vaikkapa asukkaan ja huoltomiehen välillä tai viranomaisviestinnästä. Viranomaiset voivat käyttää sanastoa muun muassa lainsäädännön ja direktiivien valmistelussa, ja yhteisesti määritellyt käsitteet luovat perustan tietojärjestelmien ja -rekisterien semanttiselle ja tekniselle yhteentoimivuudelle. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisen sanaston ei ole tarkoitus korvata erityissanastoja, mutta siihen on pyritty valikoimaan se osa erityissanastoista, jolla on merkitystä alan yhteisen kielen ja käsitteistön muodostumisessa.

Sanastotyöhön on osallistunut Sanastokeskuksen ja RAKLIn lisäksi HOK-Elanto, ISS Palvelut, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko, Kiinteistöliitto, Rakennustieto, Tilastokeskus sekä ympäristöministeriö.

Uusia ja aiemmin määriteltyjä käsitteitä

Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisen sanaston aihealueita ovat muun muassa kiinteistönpito, kiinteistöliiketoiminta, rakentaminen, rakennuksen energiatehokkuus ja tekniset järjestelmät sekä asuminen. Sanasto käsittelee pääasiassa talonrakentamista.

Sanastoon on valittu reilut sata käsitettä, joista osa on jo aiemmin julkaistu Sanastokeskuksen laatimissa sanastoissa, osa taas aiemmin näissä sanastoissa määrittelemättömiä. Aiemmin julkaistuja käsitteitä otettiin mukaan uuteen sanastoon, jotta siitä muodostuisi looginen ja harmonisoitu kokonaisuus. Näiden käsitteiden kuvaukset on tarkistettu ja tarvittaessa päivitetty projektin aikana vastaamaan nykytilannetta, esimerkiksi ajantasaista lainsäädäntöä. Esimerkiksi energiatodistuksen käsitekuvausta on muutettu siten, että se vastaa sanastotyöryhmän mielestä paremmin nykyistä energiatodistuksesta annettua lakia (50/2013).

Uusina käsitteinä sanastoon on otettu mukaan joitakin sellaisia käsitteitä, jotka täydentävät jo aiemmin määriteltyjä käsitteitä, sekä vasta viime vuosina syntyneitä käsitteitä. Tällaisia uusia käsitteitä ovat esimerkiksi monitilaympäristö ja ryhmärakennuttaminen. Seuraavat esimerkit ovat lausuntoluonnoksesta, joten niihin voi vielä tulla muutoksia ennen varsinaisen sanaston julkaisemista.

monitilaympäristö; > monitilatoimisto
sv aktivitetsbaserad arbetsplats; aktivitetsbaserat kontor n
en activity based office

toimitila, jossa on erilaisia tila- ja työpistevaihtoehtoja ja jossa tilan käyttäjä voi vapaasti hakeutua senhetkistä tarvettaan vastaavaan tilaan

Monitilaympäristöjä on esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa ja kirjastoissa. Työntekoon tarkoitetuista tiloista käytetään usein termiä monitilatoimisto.
Monitilaympäristössä käyttäjällä on mahdollisuus valita toiminnan luonteen vaatimusten mukainen ympäristö. Keskittymistä ja työrauhaa vaativaan toimintaan on tarjolla hiljaisia tiloja, jossa häiriötekijät on minimoitu. Projekti- ja ryhmätöitä varten on tiloja, jotka tukevat vuorovaikutusta ja edistävät kohtaamisia. Lisäksi voi olla rauhoittumiseen tai virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja, kuten kahvihuoneita.

ryhmärakennuttaminen
sv gruppbyggande
en joint building

rakennuttaminen, jossa ryhmä henkilöitä ryhtyy yhdessä rakennuttamaan yhtä tai useampaa uudisrakennusta tai korjauttamaan tai muuttamaan yhtä tai useampaa rakennusta uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tai jossa ryhmä henkilöitä perustaa tähän tarkoitukseen asuntoyhteisön

Ryhmärakennuttamisen pääasiallisena tarkoituksena on hankkia ryhmään kuuluville henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen asunto. Ryhmärakennuttamisessa asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuintalon suunnitteluun ja rakentamisen ratkaisuihin.
Ryhmärakennuttamista voi soveltaa sekä pientalo- että kerrostalorakentamiseen.
Asukkaat voivat käynnistää ryhmärakennushankkeen joko itse tai lähteä mukaan jonkin muun tahon (esim. rakennuttajakonsultin) valmistelemaan rakennushankkeeseen.
Ryhmärakennuttamisesta säädetään ryhmärakennuttamislaissa (190/2015).

Lähteenä aiemmat sanastot

Kiinteistö- ja rakennusalan keskeistä sanastoa työstettäessä käytettiin lähdemateriaalina Sanastokeskuksen aikaisemmin yhdessä alan toimijoiden kanssa laatimia sanastoja. Näitä ovat muun muassa Kiinteistöliiketoiminnan sanaston 2. laitos (2012) ja 1. laitos (2001), Eurooppalaisen kulttuuriperintöpolitiikan sanasto (2011), Kiinteistönpidon perussanastoa (1998), KIMI-sanasto (1994), Älytalosanasto (1993), Teollisen talonrakennuksen sanasto (1992), Asuntorakentamissanasto (1991), Rakentamisen laatukäsitteistö (1991) ja Kiinteistösanasto (1984). Myös muita kuin Sanastokeskuksen kanssa laadittuja alan sanastoja ja muita lähteitä tarkasteltiin sanastoprojektin aikana. Tällaisia lähteitä olivat muun muassa InfraBIM-sanasto (versio 0.7, 2014), KiinteistöRYL 2009 ja alan lainsäädäntö.

Uutta sanastoa varten vertailtiin aiemmin laadittujen sanastojen päällekkäisyyksiä ja yhteyksiä ontologioihin sekä valittiin uuteen sanastoon sisällytettävät käsitteet. Määrittelevä sanastotyö alkoi keväällä 2015, ja sanasto oli lausuntokierroksella huhtikuussa 2016. Toukokuussa RAKLI järjestää myös seminaarin, jossa keskustellaan sanastoluonnoksesta.

Sanaston on tarkoitus valmistua alkukesästä 2016 ja se julkaistaan sekä PDF-muodossa Sanastokeskuksen verkkosivustolla että osana TEPA-termipankkia. Sanastotyön tulokset on tarkoitus tarjota myös käsiteltävien aiheiden kannalta keskeisimpien, Kansalliskirjaston Finto-palvelussa julkaistujen ontologioiden kuten Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) ja Museoalan ja taideteollisuusalan ontologian (MAO/TAO) käyttöön. Näin halutaan varmistaa, että myös ontologioiden käyttäjät saavat harmonisoidun käsitteistön käyttöönsä.