Sanastokeskus TSK 40 vuotta terminologisen tiedon välittäjänä – juhlaseminaarin satoa

Päivi Kouki

Sanastokeskus TSK ry perustettiin vuonna 1974, joten tänä vuonna oli aika juhlia yhdistyksen 40-vuotista taivalta. Juhlan kunniaksi Sanastokeskus järjesti 29. lokakuuta juhlaseminaarin. Tällä kertaa juhlimme melkein Sanastokeskuksen toimiston kulmilla, Ekberg Extrassa Bulevardilla. Toiveemme oli, että mahdollisimman moni Sanastokeskuksen yhteistyökumppani tai muuten yhdistyksen toiminnasta ja terminologisesta työstä kiinnostunut pääsisi osallistumaan seminaariin, mutta silti seminaarin suosio yllätti meidät järjestäjät. Juhlaseminaariin osallistui runsaat 70 Sanastokeskuksen ystävää.

Juhlaseminaarin teemana oli tällä kertaa Yhteiset käsitteet esille – TSK 40 vuotta terminologisen tiedon välittäjänä. Puhujiksi oli pyydetty Sanastokeskuksen yhteistyökumppaneiden edustajia eri organisaatioista, ja seminaariesitykset käsittelivät monipuolisesti sanastotyöhön liittyviä aiheita. Juhlaseminaarin avasi Sanastokeskuksen hallituksen puheenjohtaja, kirjastonjohtaja Ari Muhonen Jyväskylän yliopiston kirjastosta.

Kuva: Katri Seppälä ja Karin Dellby juhlaseminaarissa

Toimitusjohtaja Karin Dellby Ruotsin Terminologicentrum TNC:stä kertoi Ruotsin kansallisen termipankin Rikstermbankenin perustamisesta ja siitä, millaisia kokemuksia terminpankin ylläpitämisestä on viimeisen viiden vuoden aikana saatu. Julkinen, kaikille avoin termipankki avattiin maaliskuussa 2009. Sen perustamiseen vaikuttivat sekä vuonna 2002 laadittu ehdotus ruotsin kielen toimintaohjelmaksi että hallituksen ehdotukset, jotka koskivat kielipolitiikkaa ja tietotekniikan kieltä. Katsottiin, että kansallinen termipankki oli tarpeen, jotta pystyttäisiin varmistamaan laadukkaiden ruotsinkielisten erikoisalojen termien saatavuus. Rikstermbankenista haluttiin luotettava termilähde, joka sisältäisi kattavasti useiden erikoiskielien termejä paitsi ruotsiksi, myös muilla kielillä. Termipankin perustaminen uskottiin Terminologicentrum TNC:lle, ja sen kehitystyö alkoi alkuvuodesta 2006.

Tällä hetkellä Rikstermbanken sisältää noin 105 000 termitietuetta ja termejä yhteensä 27 kielellä. Termitietueet on saatu noin 280 organisaatiolta, joista suurin osa on ruotsalaisia viranomaisia, mutta joiden joukossa on myös muun muassa yrityksiä ja yhdistyksiä. Terminologicentrum TNC haluaa pitää termipankin luotettavana ja tasokkaana termilähteenä myös tulevaisuudessa. Dellby mainitsi Rikstermbankenin kehityskohteiksi sisällön päivittämisen sekä entistäkin laajemman käyttäjäkunnan tavoittamisen.

Johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta kommentoi Dellbyn esitystä puheenvuorossaan, jossa hän pohti, millainen Suomen kansallinen termipankki voisi olla. Ajatus kansallisesta termipankista on tullut esiin Kansalliskielistrategiassa vuonna 2012 sekä tämän vuoden alussa julkaistussa Hyvän virkakielen toimintaohjelmassa. Kansalliskielistrategiassa valtioneuvoston kanslia sai tehtäväkseen kaikille avoimen kansalliskielten käyttöä tukevan termipankin perustamisen. Esityksessään Kuhmonen kertoi, kuinka termipankin toteuttamisen on suunniteltu etenevän. Hän myös esitteli meneillään olevaa prosessin ensimmäistä vaihetta, johon kuuluu tärkeimpien käyttäjäryhmien haastatteleminen ja heidän toiveidensa kartoittaminen.

Käsitteiden määrittelystä osana säädöstyötä kuulimme ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Riitta Autereen esityksessä. Lainvalmisteluprosessia on viime vuosina yhdenmukaistettu ja kehitetty, ja samalla terminologisesta työstä on tullut tunnustettu osa prosessia aina esivalmistelusta prosessin loppuvaiheeseen asti. Toistaiseksi termien käyttö on kuitenkin varsin kirjavaa: samaa termiä käytetään eri laeissa tarkoittamaan eri asioita.

Parhaillaan suunnitteilla oleva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jonka avulla on tarkoitus tarjota tietoa keskitetysti eri organisaatioiden käyttöön. Sen perustana ovat tietojärjestelmät ja säädösohjatut rekisterit, ja se on osa kansallista palveluarkkitehtuuria, jonka tarkoitus on nopeuttaa ja helpottaa tiedon siirtämistä organisaatioiden välillä. Jotta eri organisaatioiden tietojärjestelmät olisivat yhteentoimivia, on tärkeää, että niissä käytetään termejä yhtenäisesti. Tämä puolestaan edellyttää huolellista käsitteiden määrittelemistä. Terminologisella työllä on siis suuri merkitys sille, kuinka tulevaisuuden sähköiset palvelut toimivat.

Navinova Oy:n toimitusjohtaja Antti Rainio kertoi sanastotyön merkityksestä paikkatietopalveluille. Karttojen digitalisoimisen myötä on syntynyt tarve uusille käsitteille. Tällainen käsite on paikkatieto, joka on vakiintunut ammattikieleen viimeisen 30 vuoden aikana. Pitkäkestoinen työ, jota paikkatietoinfrastruktuurin rakentamiseksi on tehty, on ollut lähtökohta laajamittaiselle sanastotyölle. Ensimmäinen sanastoprojekti käynnistyi vuonna 2004, ja viimeisten kymmenen vuoden aikana on julkaistu kolme sanastoa. Uusin, Geoinformatiikan sanaston 3. laitos, ilmestyi keväällä 2014. Työ jatkuu edelleen.

Kuluttajien käyttöön paikkatieto on levinnyt navigaattorien ja paikantavien älypuhelinten yleistyessä. Esimerkkinä kuluttajille suunnatuista paikkatietopalveluista ja paikkatiedon hyödyntämisestä Rainio esitteli julkisen Paikkatietoikkuna-karttapalvelun. Innovaatiot ja uusi toimintakulttuuri tarkoittavat myös uusia käsitteitä, ja Rainio korosti sanastotyön merkitystä suunnittelun tehostumisen ja viestinnän onnistumisen kannalta.

Projektipäällikkö Matias Frosterus Kansalliskirjastosta kertoi esityksessään Finto-ontologiapalvelun kehittämisestä. Finto tarjoaa mahdollisuuden julkaista ontologioita ja asiasanastoja pysyvässä, keskitetyssä ja kaikille käyttäjille avoimessa palvelussa.
Ontologiapalvelua kehitetään Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisessä ONKI-projektissa, joka perustuu Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vuosina 2003–2012 toteuttamaan FinnONTO-projektiin.

Kuva: Antti Rainio kertoi sanastotyön hyödyistä paikkatietoinfrastruktuuria rakennettaessa

Finto-palvelun käyttäjät voivat paitsi julkaista ontologioita palvelussa, myös käyttää niitä joko suoraan Finton kautta tai ladata tietyn ontologian omalle palvelimelleen Finton tarjoaman rajapinnan kautta. Ontologioiden käyttäjien lisäksi Finto-palvelu on suunnattu ontologioiden kehittäjille, aineistojen kuvailijoille sekä ohjelmistokehittäjille, joille Finto tarjoaa tukea ja ohjeita. ONKI-projektin on määrä tarjota myös niin sanottua inhimillistä tukea, kuten tukea ontologioiden kehittäjien ja loppukäyttäjien välisten verkostojen luomiseen; teknistä tukea ontologioiden luomiseen, kuten opastusta ontologiaeditorin käytössä; sekä prosessitukea, johon kuuluu ontologian ylärakenteiden uudistaminen ja sen dokumentaatio sekä kehityskysymyksiin vastaaminen. Finton kehitysvaiheen on määrä valmistua vuonna 2017, jonka jälkeen Kansalliskirjasto tulee jatkamaan palvelun ylläpitoa.

Seminaarin päätteeksi kuulimme Vaasan yliopiston Viestintätieteiden yksikössä tänä syksynä alkaneesta terminologian suuntautumisvaihtoehdosta, joka on osa teknisen viestinnän maisteriohjelmaa.Teknisen viestinnän maisteriohjelma on ollut opetusohjelmassa vuodesta 2012. Teknisen viestinnän professori Anita Nuopponen kertoi terminologian opetuksen alkaneen Vaasan yliopistossa jo 1970-luvulla, ja vuodesta 1987 terminologiaoppia on ollut mahdollista opiskella sivuaineena. Viestintätieteiden opintoihin on kuulunut terminologisen tutkimuksen peruskurssi ja käsiteanalyysikurssi vuodesta 1990 alkaen.

Uusi terminologian suuntautumisvaihtoehto on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi erikoisalojen erikoisalojen kielistä, ammattiviestinnästä tai tekniikasta tai muista erikoisaloista ja jotka haluavat yhdistää opintoihinsa kauppatieteen ja tietotekniikan kursseja. Terminologian opinnot sopivat myös jo työelämässä oleville opiskelijoille, koska suuren osan kursseista voi suorittaa joustavasti verkko-opintoina. Nuopponen mainitsi, että opintoja suunnitellessa on erityisesti otettu huomioon opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet tehtäviin, joissa tarvitaan yritysviestinnän tai terminologin taitoja.

Sanastokeskus kiittää lämpimästi kaikkia puhujia ja juhlavieraita! Innostavan seminaarin jälkeen on hyvä jatkaa työtä eteenpäin.

Kuva: Juhlaseminaarin yleisöä