Karin Dellby – laaja-alainen kielen ammattilainen

Päivi Kouki

Karin Dellby on toiminut Terminologicentrum TNC:n toimitusjohtajana helmikuusta 2014 lähtien.

Innostus kieleen syttyi saksankurssilla

Karin Dellby aina työskennellyt tavalla tai toisella kielen parissa. Hän kertoo kuitenkin, etteivät kieliopinnot suinkaan olleet itsestäänselvä valinta, eikä hän vielä lukioaikana tiennyt, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Innostus kieliin syttyikin vasta lukion jälkeen, kun Dellby lähti kielikurssille Wieniin Itävallan Amerikan-instituuttiin. ”Vaikka aloitin saksan opiskelun alkeista, opin kieltä nopeasti. Kiitos siitä kuuluu myös opettajalleni, joka vakuutti minut siitä, että minulla on kielipäätä”, Dellby sanoo ja mainitsee myös pitävänsä kielikurssin opettajaan edelleen yhteyttä. ”Hän oli todella kannustava ja loistava opettaja.” Dellby innostui kieliopinnoista niin paljon, että palattuaan Ruotsiin hän aloitti saksan kielen opinnot Tukholman yliopistossa. Hänen mielestään vieraan kielen opiskeleminen on kiehtovaa, sillä kielen lisäksi opiskelija oppii tuntemaan laajasti kielialueen historiaa ja kulttuuria.

Opintojen edetessä Dellby alkoi pohtia, mitä haluaisi tehdä opintojen päätyttyä. Koska hän ei tiennyt, haluaisiko opettajaksi tai kääntäjäksi, hän päätyi kokeilemaan jotain aivan uutta, nimittäin kulttuurimaantieteen opintoja. Maantieteen opiskeleminen poikkesi melkoisesti kieliopinnoista, jotka olivat aina tuntuneet helpoilta ja joissa Dellby pystyi hyödyntämään kielitajuaan. ”Muistan hyvin erään kartografian kurssin: opettajan yrityksistä huolimatta en millään ymmärtänyt karttaprojektiossa käytettäviä menetelmiä. Se oli silkkaa taistelua meille molemmille”, hän nauraa. ”Sen kokemuksen jälkeen palasin mielelläni kieliopintojen pariin!”

Dellby jatkoi opintojaan kielikonsulttilinjalla, joka silloin oli tarjolla ainoastaan Tukholman yliopistossa ja kesti kaksi ja puoli vuotta. Kielikonsultin koulutukseen kuuluu ruotsin opintojen lisäksi myös laajalti kielitieteen opintoja. Dellby opiskeli kieliopin lisäksi kielisosiologiaa, pedagogiikkaa ja retoriikkaa mutta myös käytännöllisempiä kursseja kuten kirjallista ja suullista ilmaisua sekä kielenhuoltoa. Hän kertoo pitäneensä paljon kielikonsulttilinjan opinnoista. ”Niissä sekoittui sopivasti teoria ja käytäntö, yleissivistävät ja erikoistuvat opinnot, ja muut opiskelijat olivat innostuneita kielestä ja yhteiskunnasta – aivan kuten minäkin”, Dellby muistelee. Sittemmin hän on opiskellut myös ammattipedagogiikkaa ja viestintätiedettä.

Monipuolisia työtehtäviä SVT:ssä

Opiskeluaikana Dellby oli töissä Ruotsin yleisradioyhtiössä SVT:ssä, missä hän tekstitti ruotsinkielisiä ohjelmia kuulovammaisille. Valmistuttuaan yliopistosta hän työskenteli jonkin aikaa kääntäjänä ja teknisenä kirjoittajana, mutta palasi SVT:hen vuonna 1992. Tekstityksistä vastaavana tuotantopäällikkönä Dellbyn tehtäviin kuului tekstitysten suunnitteleminen ja valmisteleminen – esimerkiksi tekstitettävien ohjelmien valinta ja materiaalin hankkiminen tekstittäjiä varten. Myöhemmin hänestä tuli tekstitysosaston päällikkö.

Dellby siirtyi projektipäälliköksi SVT:ssä 1990-luvun puolessa välissä. Yhtiössä otettiin silloin käyttöön toimisto-ohjelmisto, ja Dellby vastasi ohjelmiston käyttöönotosta. Tärkeä osa prosessia oli henkilöstön kouluttaminen, sillä tietokoneen käyttäminen töissä oli suurelle osalle työntekijöitä uutta. Dellby oli teknisen käyttöönoton ohessa vastuussa myös ohjelmiston käyttäjien kouluttamisesta.

Sanastotyö tutuksi Scanialla

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Dellby siirtyi SVT:stä Scaniaan, missä hän työskenteli aluksi terminologina. Terminologiaan hän oli tutustunut ensimmäisen kerran kielikonsulttiopinnoissaan, joihin kuului lyhyt terminologiaa ja semantiikkaa käsittelevä kurssi. Silloin hän tutustui ensimmäisen kerran myös Terminologicentrum TNC:hen, koska juuri TNC vastasi terminologian osuudesta kurssilla. Myös teknisen kirjoittajan ja kääntäjän tehtävissä erikoisalojen kielet tulivat tutuiksi, mutta Dellby sanoo vasta Scanialla työskennellessään todella perehtyneensä sanastotyöhön. Hän kertoo, että Scanialla sanastotyö on itsestäänselvästi osa toimintaa ja yrityksen osaamista. ”Voi sanoa, että Scanialla ymmärsin todella, mihin sanastotyön avulla pystytään ja kuinka suuri merkitys sillä voi olla toimialalle.”

Vuonna 2010 Dellby siirtyi Scanian kieli- ja julkaisuosaston johtajaksi. Osastolla työskentelee terminologeja, kielenhuoltajia, käännöskoordinaattoreita sekä julkaisutoimittajia. Sen tehtävänä on tukea Scanian huoltoverkostoa niin yksittäisten termien, ruotsinkielisten tekstien kuin monilla kielillä julkaistavien käännöstenkin osalta. Lisäksi osasto on vastuussa termistöstä ja tietyistä käännöksistä koko yhtiön laajuisesti. Johtajana Dellby vastasi osaston toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta. Hän kertoo joutuneensa usein myös puolustamaan kieli- ja julkaisuosaston ja sanastotyön asemaa. ”Vaikka Scanialla monet ymmärsivät sanastotyön merkityksen, sen lisäämiselle oli tarvetta. Myöskään tietotuotteiden kehittäjät eivät aina osanneet ottaa huomioon kielen merkitystä tai sitä, millainen aineisto on valmis käännettäväksi”, Dellby mainitsee. Hän korostaa kuitenkin viihtyneensä hyvin Scanialla. ”Oli hienoa ja antoisaa tehdä töitä niin laajalti tiedonvälityksen ja kielen parissa. Ennen kaikkea opin paljon työskennellessäni niin monien erilaisten ihmisten kanssa.”

Alkuvuodesta TNC:n johtoon

Ennen astumistaan Terminologicentrum TNC:n johtajan tehtäviin alkuvuodesta 2014 Dellby tunsi TNC:n varsin pitkältä ajalta. Terminologina työskennellessään hän oli osallistunut TNC:n järjestämälle kurssille sekä pohjoismaiseen terminologiatapahtumaan Nordtermiin. Kurssien lisäksi Scania oli hyödyntänyt TNC:n asiantuntemusta myös sanastotyön konsultoinnin muodossa, ja TNC, Ruotsin sosiaalihallitus Socialstyrelsen ja Scania olivat myös perustaneet yhteistyöverkoston terminologeille. Verkoston toimintaan kuuluvat esimerkiksi seminaarit, joissa terminologit voivat keskustella ja jakaa tietoa toisilleen.

Dellby kertoo, että oli valmis ottamaan vastaan haasteellisen roolin TNC:n johtajana, koska vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat kuin hänen aiemmissa tehtävissään. ”Ensimmäiset kuukaudet TNC:ssä ovat olleet kehittäviä, haastavia ja hämmentäviä – mutta hyvällä tavalla”, hän kuvailee, ja lisää toivovansa samaa myös jatkolta. Johtajana Dellby haluaa vakiinnuttaa TNC:n aseman kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. ”Joillakin alueilla TNC:llä on jo vahva asema, ja haluan omalta osaltani tehdä TNC:n työtä tunnetuksi koko yhteiskunnassa.”

Työtä hyvän viestinnän puolesta

Dellby haluaa edelleen jatkaa Terminologicentrum TNC:n työtä sen hyväksi, että TNC:n tavoite hyvästä erikoiskielestä ja viestinnästä koko yhteiskunnan laajuisesti toteutuu. Hänen mielestään TNC:llä on hyvät lähtökohdat tavoitteen toteuttamiseen. ”TNC:n työntekijät ovat asiantuntevia ja kokeneita, ja meillä on Ruotsin parasta terminologista osaamista, joka on myös kansainvälisesti tunnustettua. Se on mielestäni loistava pohja”, Dellby sanoo.

Dellby puhuu myös ”terminologisen infrastruktuurin” kehittämisestä. Hän haluaa, että TNC:n työn tulokset olisivat tulevaisuudessa entistäkin paremmin saatavilla. Osa TNC:n tiedosta on saatavilla Rikstermbanken-termipankin kautta tai muulla tavoin verkossa, mutta Dellbyn tavoite on, että entistä suurempi osa TNC:n tietomäärästä olisi helposti saatavilla sekä työntekijöille että muille käyttäjille.

Lopuksi Dellby toteaa, että yhteistyö muiden alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden kanssa on tärkeää, jos TNC haluaa saavuttaa tavoitteensa. ”Haluan toimia aiempaa tiiviimmin kielenhuollon ja selkeän virkakielen parissa työskentelevien organisaatioiden kanssa. Mielestäni on selvää, että niiden toiminta edellyttää myös terminologista osaamista, jota TNC pystyy tarjoamaan”, hän sanoo. Dellby näkee, että TNC:lle on tärkeää tehdä yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa, joiden työ sivuaa terminologien työtä. Esimerkkinä hän mainitsee kieliteknologian ja tietomallintamisen parissa toimivat yritykset, joiden osaamisesta TNC:lle voi olla hyötyä. ”TNC on pieni yritys, jolla on rajalliset resurssit. Siksi hyvät yhteistyökumppanit ovat meille kullanarvoisia.”