Termit järjestykseen – uusi terminologian alan perusteos ilmestynyt

Anu Ylisalmi

Vaasan yliopiston soveltavan kielitieteen professori Anita Nuopponen ja ruotsin kielen professori Nina Pilke ovat kirjoittaneet kirjan terminologisen tutkimuksen teoriasta ja käytännöstä. Kirja julkaistiin kesällä 2010 nimellä Ordning och reda: terminologilära i teori och praktik.

Kirjan taustaa

Kirja käsittelee terminologista analyysiä tehokkaana tiedon analysoimis- ja jäsentämismenetelmänä eri alojen tarpeisiin. Erikoisalaviestintä asettaa kielelle erilaisia vaatimuksia kuin yleiskielinen viestintä. Erikoisaloilla hahmotetaan ja jäsennetään ammatillista todellisuutta, luodaan käsitteitä ja nimetään niitä. Teoksessa perehdytään erikoisalojen käsitteiden ja erikoisalaviestinnän asettamiin vaatimuksiin.

Nuopponen ja Pilke saivat idean kirjan kirjoittamiseen järjestäessään vuonna 2002 Vakki-symposiumin yhteydessä työpajan terminologian opettamisesta ja tutkimuksesta. Jo edellisenä kesänä he olivat pitäneet Nordterm-päivillä terminologian peruskurssin ja havainneet ilmeisen oppikirjan tarpeen. Aluksi Nuopposen ja Pilkkeen tarkoituksena oli julkaista vain Vakki-työpajan esitelmät erillisenä julkaisuna, mutta he innostuivat aiheesta ja suunnitelmat laajenivat.

Perehdytys terminologian perusteisiin

Nyt julkaistun kirjan alkuosa muodostaa käsikirjamaisen kokonaisuuden, jossa käydään läpi terminologia-alan perusteet sekä annetaan malleja, joiden avulla kukin voi itse analysoida oman alansa käsitteistöä ja termistöä. Omat lukunsa ovat saaneet käsitteet, määritelmät, terminmuodostus, sanastoprojektin eteneminen ja sanastotyö ammattina.

Kirjassa on useita tietolaatikoita. Laatikoihin on koottu kysymyksiä, joita opiskelijat Nuopposen ja Pilkkeen kokemuksen mukaan usein esittävät, sekä stereotyyppisiä käsityksiä, jotka sitkeästi elävät terminologian alalla, mutta jotka voidaan syystä kyseenalaistaa. Koska nämä pohdinnat eivät sopineet tekstiin sellaisenaan, ne nostettiin tietolaatikoihin. Tietolaatikot tuovat tekstiin mielenkiintoista taustatietoa.

Terminologian perusteet esitetään kirjassa hyvin perusteellisesti ja helppotajuisesti. Teoriaa havainnollistavat runsaat esimerkit. Käsitejärjestelmien kuvauksessa kirjassa keskitytään terminologian standardoiduista menetelmistä poiketen satelliittimallin käyttöön. Sanastotyön tekijät löytävät täydentävää tietoa käsitejärjestelmäkaavioiden käytöstä esimerkiksi ISO 704 Terminology – Principles and methods -standardista.

Esimerkkejä terminologian käytännöistä

Kirjan loppuosan artikkelit antavat esimerkkejä sekä terminologisesta tutkimuksesta ja opetuksesta että käytännön sanastotyöstä. Artikkelit ovat peräisin Vakki-työpajasta, mutta niitä on muokattu tätä julkaisua varten. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kirjan kirjoittajien lisäksi Sari Itävuori-Rinne, Riina Kosunen, Igor Kudashev, Helena Palm, Päivi Pasanen ja Inkeri Vehmas-Lehto.

Loppuosan artikkelien tehtävä on Nuopposen ja Pilkkeen mukaan välittää esimerkkejä terminologian käytännöistä: ”Halusimme näin tarjota paitsi opiskelijoille myös alan opettajille ja tutkijoille makupaloja alan arjesta.” Opetusta ja tutkimusta ei Nuopposen ja Pilkkeen mukaan muissa terminologia-alan kirjoissa juurikaan tuoda esiin.

Kirjan lopussa on laaja terminologisen kirjallisuuden luettelo sekä lista termipankeista. Lisäksi liitteenä on luettelo erilaisista ontologisista käsitesuhteista.

Sujuvaa yhteistyötä eri puolilla Pohjoismaita

Nuopponen ja Pilke kertovat kirjoittamisprojektin olleen pitkä. Kahdeksassa vuodessa elämäntilanteet ja työtilanteet ehtivät vaihdella. Työmenetelmien vakiinnuttua valmista alkoi kuitenkin tulla.

Nuopponen ja Pilke ovat kirjoittaneet kirjan suurimmaksi osaksi yhdessä. ”Emme edes itse pysty kaikesta sanomaan, kumpi on minkäkin tekstikohdan alun perin laatinut”, he kertovat. Kumpikin on tuonut kirjaan kuitenkin oman erikoisosaamisensa: ”Anitan kädenjälki näkyy enemmän käsitejärjestelmissä ja Ninan termien kohdalla.”

Kirjaa kirjoitettiin pääasiassa Vaasan tiedekirjasto Tritonian ryhmätyöhuoneessa, jonne Nuopponen ja Pilke usein eristäytyivät työpäiväksi. Merkittävässä roolissa ovat olleet myös Termdist-verkoston kokoukset kaikissa Pohjoismaissa: ”Olemme pohtineet ja kirjoittaneet matkoilla noin neljän vuoden ajan: yhdessä vietetty aika on maksimoitu lentokentillä, lentokoneissa, hotelleissa ja jopa ravintoloissa Tukholmassa, Bergenissä, Kööpenhaminassa, Koldingissa ja Reykjavíkissa.”

Nuopponen ja Pilke kertovat kiteyttäneensä kirjaan kaiken, mitä he ovat lukeneet ja omaksuneet oman opiskelun ja jatkotutkimuksen aikana sekä opettajina ja tutkijoina. He kokevat Nordterm-yhteistyön tärkeänä käytäntöä ja teoriaa yhdistävänä foorumina. Vaikutteita he kertovat saaneensa etenkin Heidi Suonuutilta ja Heribert Pichtiltä.

Kirjan kieleksi valikoitui ruotsi, koska oppikirjan tarve konkretisoitui Pohjoismaisen terminologian verkkokurssin (Termdist) myötä. Nuopponen ja Pilke ovat molemmat väitelleet terminologiasta ruotsin kielen oppiaineessa, joten aiheesta kirjoittaminen ruotsiksi oli luontevaa.

Laaja-alaiselle kohderyhmälle

On hienoa, että uusi terminologian alan perusteos on julkaistu. Alan oppikirjalle on selvästi tarvetta ja tämä teos vastaa tarpeeseen ruotsinkielisen aineiston osalta. Pohjoismaiden markkinoille suunnattu kirja on tarkoitettu laajasti niin opiskelijoille ja tutkijoille kuin myös käytännön sanastotyötä tekevillekin avuksi käsitteiden ja termien selvittelyyn.

Kirjoittajien tarkoitus on ollut kuvata terminologian teoria sellaisella tavalla, että eri kohderyhmät voivat käyttää kirjaa inspiraation lähteenä. Kirja antaa toimivia apuvälineitä, uusia näkökulmia ja malleja sekä deskriptiiviseen että normatiiviseen analyysiin. Teoria ja käytäntö nähdään kirjassa rinnakkain ja toisiaan tukevina. ”Laaja kohderyhmä on haastava, mutta toivomme, että onnistumme välittämään kirjassa jokaiselle terminologiasta kiinnostuneelle jotain”, Nuopponen ja Pilke kertovat.

Useimmista muista terminologia-alan kirjoista poiketen kirjassa pyritään tuomaan esiin terminologisten menetelmien laaja käyttöalue. Etenkin kirjassa nostetaan esiin terminologisten menetelmien hyödyntäminen akateemisessa tutkimuksessa.

Nuopponen ja Pilke pitivät kirjan kirjoittamisesta niin paljon, että he haluavat jatkaa työtä. Heillä onkin suunnitelmissa suomenkielinen kirja, joka ei kuitenkaan olisi käännös Ordning och reda -teoksesta.

Nina Pilke (vas.) ja Anita Nuopponen