TKE 2016 -konferenssin kuulumisia juhannukselta

Mari Suhonen

Kööpenhaminassa pidettiin 22.–23. kesäkuuta 12. kansainvälinen terminologian ja tietämystekniikan konferenssi, TKE 2016. Sen jälkeen 24.6. järjestettiin työpajat käsitteiden visualisoinnista sekä terminologian opettamisesta. Tapahtuman järjestivät Terminologia- ja osaamisensiirtoseura GTW sekä Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun kansainvälisen yritysviestinnän laitos.

GTW järjesti ensimmäisen TKE-konferenssin vuonna 1987, ja sen jälkeen tapahtumia on ollut suunnilleen kolmen vuoden välein. Konferenssit sijoittuvat usein ISOn terminologiakomitean ISO/TC 37:n kokousten yhteyteen.

Vuoden 2016 TKEn teemana oli termitietokannat ja lingvistinen linkitetty avoin tieto (term bases and linguistic linked open data). Useat esitelmöitsijöistä toimivat kieliteknologian alalla, ja heidän esityksissään nousi toistuvasti esiin semanttinen yhteentoimivuus, jota voidaan tukea teknisillä ratkaisuilla kuten erilaisilla tiedon tallennusmuodoilla. Aiheesta puhui muun muassa Sebastian Hellmann, AKSW/KILT-tutkimusryhmän johtaja. Näissä esityksissä mainittiin usein teknisiin ratkaisuihin liittyvät lyhenteet RDF, URI, SPARQL, OWL ja SKOS. Toinen esitelmissä keskeiseksi noussut tavoite oli siiloutuneen tiedon saaminen yleisesti hyödynnettäväksi, mitä korosti muun muassa toinen kutsutuista puhujista, Eva M. Méndez Rodríguez, professori Universidad Carlos III de Madridista.

Perinteisistä terminologien käyttämistä työkaluista Bodil Nistrup Madsen ja Hanne Erdman Thomsen esittelivät tanskalaisten pitkän linjan terminologian tutkijoiden luoman termitietuemallin, DANTERM Modelin, kehitystyötä 1970-luvulta näihin päiviin asti. Barbara Heinisch-Obermoser Wienin yliopistosta puolestaan oli tutkinut Internetissä julkisessa käytössä olevien termitietokantojen käytettävyyttä, ja esitti ehdotuksia niiden opittavuuden, tehokkuuden, muistettavuuden, virheettömyyden ja käyttäjien tyytyväisyyden parantamiseksi.

Juhannusaattona järjestetyssä käsitteiden visualisointityöpajassa esiteltiin useita työkaluja ja menetelmiä käsitetiedon havainnollistamiseen. Joillain sovelluksilla voidaan visualisoida esimerkiksi tekstikokonaisuuden käsitteistö tai vaikkapa jokin ajankohtaisen ilmiön tunnekartasto teksteissä käytettyjen sanojen perusteella. Anita Nuopposen satelliittimalli ja Bodil Nistrup Madsenin esittelemä käsitemallinnustyökalu ovat puolestaan pitkään kehitettyjä terminologian periaatteisiin perustuvia työkaluja, jotka on tarkoitettu esimerkiksi opiskelijoille, tutkijoille ja terminologeille käsiteanalyysin tekemiseen. Nykytutkimuksesta kiinnostava esimerkki oli Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun Louise Pram Nielsenin silmänliikkeiden analyysiin perustuva tutkimus siitä, miten lukija hyödyntää rinnakkain tekstimuotoista ja graafista käsitetietoa sisältävää termitietuetta.

TKE 2016 oli monipuolinen, rento ja pienimuotoinen konferenssi ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Kansainvälinen teknisten, tieto- ja kieliasiantuntijoiden keskustelu on tärkeää, jotta luotettavasta ja laadukkaasta yhteentoimivuudesta tulisi todellisuutta. Seuraava tilaisuus osallistua TKE:hen lienee jo kesällä 2017, jolloin on suunnitteilla 30-vuotisjuhlatilaisuus Wienin ISO/TC 37:n kokousten yhteyteen. Antonio Pareja-Lora totesi konferenssin päätteeksi yhteenvedossaan, että terminologisten aineistojen laadun arviointia olisi jatkossa tärkeää pohtia enemmän. Ehkäpä kuulemme siitä ensi kesänä.

Uusimmat TKE-konferenssien julkaisut löytyvät osoitteesta http://sf.cbs.dk/gtw/publications.