Tiedonhallintaa kuntien tarpeisiin – haastattelussa Kuntaliiton erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Päivi Kouki

Elisa Kettunen työskentelee erityisasiantuntijana Kuntaliitossa. Hän on ollut Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäsen vuoden 2016 alusta lähtien.

Kiinnostus tietoyhteiskunnan kehittämiseen heräsi opiskeluaikana

Pyhäjoelta kotoisin oleva Kettunen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Maantieteen sijaan hän olisi tosin voinut päätyä opiskelemaan montaa muutakin ainetta – esimerkiksi historiaa, jota hän lukikin sivuaineena. "Jo kouluaikana minua kiinnosti kaikki, ja sama on jatkunut myöhemminkin", Kettunen kuvailee. "Sen sijaan, että syventyisin intohimoisesti tiettyyn alaan, haluaisin tietää mahdollisimman monista asioista." Toisena sivuaineena Kettunen suorittikin monitieteiset ympäristönsuojelun opinnot, joiden hän kertoo sopineen erinomaisesti luonteelleen: niissä ympäristönsuojelua lähestyttiin useista eri näkökulmista.

Opiskelun myötä Kettunen kiinnostui aluekehittämisestä. Opiskeluaikana hankittu työkokemus laajensi kiinnostusta tietoyhteiskunnan kehittämisen suuntaan: Kettunen työskenteli Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa tietoyhteiskuntaan ja Itä-Suomen kehittämiseen liittyvässä Itä-Suomen innovatiiviset toimet -hankkeessa. Maisteriksi valmistumisen aikoihin Kettunen ehti työskennellä jonkin aikaa myös ulkoasiainministeriön Itäosastolla, missä hänen tehtäviinsä kuului arviointien kirjoittaminen lähinnä Venäjällä tapahtuvista lähialueyhteistyöhankkeista.

Monipuolista työtä Kuntaliitossa

Kuntaliittoon Kettunen haki alunperin suunnittelijaksi. Hän kertoo, että alusta lähtien oli tarkoituksena, että suunnittelijan tehtävät muuttuisivat asiantuntijatehtäviksi kokemuksen ja tietojen karttuessa. Ensimmäiset vuodet Kettunen saikin työskennellä tiiviisti muutamien Kuntaliiton asiantuntijoiden rinnalla ikään kuin asiantuntijakoulutettavana. "Sain paljon tukea kokeneemmilta kollegoilta urani alkumetreillä", Kettunen kiittelee. "Vanhempien osaajien hallussa oleva hiljainen tieto oli korvaamatonta vastavalmistuneelle maisterille."

Nykyisin Kettunen työskentelee erityisasiantuntijana Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikössä. Yksikön toiminnan päämääränä on tukea kuntien mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Tähän tähtäävät myös Kettusen tehtävät, joiden hän kertoo sijoittuvan usein viestinnän ja tietohallinnon välimaastoon. Kuntien lisäksi myös valtio on tärkeä yhteistyökumppani Kuntaliitolle. Yhteistyötä valtion kanssa tehdään esimerkiksi Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan JUHTAn kautta. "Työni painopisteet muuttuvat jatkuvasti, mutta tällä hetkellä keskeistä työssäni on esimerkiksi tiedon yhteentoimivuus, JHS-suositukset sekä erityisesti avoimeen dataan liittyvät asiat", Kettunen kertoo. Avoimen datan käytön kehittämistä kunnissa hän edistää esimerkiksi kouluttamalla kuntien toimijoita aiheesta sekä tukemalla kuntien keskinäistä verkostoitumista avoimen datan kuntaverkoston kautta.

Koska tietoyhteiskuntayksikön toiminta on jatkuvasti muuttuvaa, Kettunen sanoo käyttävänsä melko paljon aikaa myös niin sanotusti "kartalla pysymiseen" – sekä oman alan seuraamiseen että verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen. Omien tehtävien moninaisuus ei kuitenkaan haittaa Kettusta: päinvastoin hän sanoo innostuvansa herkästi uusista asioista. "Joskus mietin, olisiko oman kehittymisen kannalta parempi perehtyä muutamaan asiaan syvällisemmin sen sijaan, että yritän pysyä ajan tasalla monesta asiasta yhtä aikaa", Kettunen pohtii. Hän lisää kuitenkin uskovansa siitä olevan hyötyä, että hän tarkastelee omaa tehtäväaluettaan laajalti ja eri näkökulmista. "Kaikkein hienointa työssäni ovat ne hetket, kun löydän yhteyksiä erilaisten asioiden välillä. Juuri siksi koen mahdollisimman laajan näkemyksen tärkeäksi."

Kettunen kertoo, että tietoyhteiskuntayksikkö on työyhteisönä keskusteleva ja innostava. Yksikössä työskentelee vain kymmenkunta henkeä, mutta ajatustenvaihtoa käydään vilkkaasti niin Kuntatalossa kuin sähköpostin välityksellä. "Jokaisella on hiukan erilaiset tehtävät ja sen vuoksi myös hiukan erilainen näkökulma alaan. Siksi pystymme varsin nopeasti muodostamaan laajan näkemyksen uusista asioista", Kettunen iloitsee. Kuntaliiton sisällä yhteistyötä tehdään myös eri yksiköiden ja toimialojen kanssa. Kettunen kertoo nauttivansa yhdessä tekemisestä ja ratkaisujen löytämisestä yhteistyössä muiden kanssa. "Yksinäinen puurtaminen ei sovi minulle", hän toteaa.

Julkisen hallinnon tietohallintoa kehittämässä

Julkisen hallinnon suositusten (JHS) parissa tehtävään työhön Kettunen tutustui ensi kertaa jo kymmenisen vuotta sitten. Suuremmassa mittakaavassa hän pääsi osallistumaan ensimmäistä kertaa JHS 152 Prosessien kuvaaminen -suosituksen työryhmässä, kun hän työn edetessä päätyi toimimaan editorina eli toimittamaan/kirjoittamaan työryhmässä laaditun suosituksen. Vuosina 2010–11 hän toimi JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely -suositusta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Suositustyön aikana laadittiin myös Julkisen hallinnon palveluontologia JUPO, joka tukee JHS 183:n tavoitetta edistää julkisten palvelujen verkkopalvelujen yhtenäistä kuvailua.

Kettunen on mukana myös Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa (JUHTA). Maaliskuun alusta JUHTAn rakenne muuttui niin, että jaostoja on kolmen sijaan yksi ja sen toimintaa tukee sihteeristö, jossa Kettunen toimii Kuntaliiton edustajana. Muutoksen taustalla on halu muuttaa JUHTAn toimintaa kevyemmäksi ja ketterämmäksi. Kettunen kertoo olevansa mielellään mukana työssä. "Odotan kovasti, että pääsen hyödyntämään osaamistani JUHTAn toiminnan kehittämisessä. Uudistuksia ja tulosten vaikuttavuutta kaivataan, ja uskon siihen, että yhteistyöllä saamme hyviä tuloksia", hän sanoo.

Hallinnon taakka keveämmäksi käsiteanalyysin keinoin

Kettunen tutustui terminologiseen työhön JHS 183-suosituksen ja JUPOn parissa työskennellessään. Aiemman kokemuksen perusteella hän onkin erittäin halukas osallistumaan Sanastokeskuksen toimintaan hallituksen jäsenenä. Kettunen kokee, että hyötyy hallituksessa toimimisesta myös itse, koska pystyy samalla laajentamaan käsitystään sanasto- ja ontologiatyön tarjoamista mahdollisuuksista. "Näen, että käsiteanalyysi ja terminologien osaaminen ovat tärkeä väline yhteentoimivuuden saavuttamiseen, ja haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että tämä asia muistetaan omissa yhteistyöverkostoissani", hän sanoo.

Hyvänä esimerkkinä käsiteanalyysin konkreettisesta tarpeesta Kettunen mainitsee säädökset. EU:ssa on hiljattain hyväksytty uusi tietosuoja-asetus, joka astuu Suomessa voimaan vuonna 2018. Suomessa uudistus vaikuttaa satoihin lakeihin, ja uudistuksen vaatimia muutoksia tehtäessä olisi Kettusen mielestä tärkeää varmistaa, että laeissa käytetään termejä johdonmukaisesti. Siksi hän toivoo, että terminologeilla olisi aktiivinen rooli lainsäädäntötyössä. "Jos samasta käsitteestä käytetään eri termejä eri laeissa, se aiheuttaa sekaannusta – esimerkiksi kunnissa siinä vaiheessa, kun kunnat soveltavat eri toimialoja koskevia lakeja käytännössä", Kettunen tietää. Hän näkee, että lainsäädännön piirissä tehtävällä terminologisella työllä olisi suuri merkitys hallinnon taakan keventämiseksi. "Käsiteanalyysiin panostaminen oikeaan aikaan tuottaisi hyvää vuosiksi eteenpäin."