Pääkirjoitus: Ruotsinsuomesta, suomenruotsista sekä sanastotyön organisoinnista

Katri Seppälä

Läntinen naapurimme Ruotsi on maallemme tärkeä yhteistyökumppani monella alalla. Yhteistyölle on olemassa hyvä pohja, sillä pohjoisen sijainnin lisäksi maitamme yhdistää yhteiskunnan rakenteiden samankaltaisuus, joka vaikuttaa osaltaan myös yhteisten kieltemme käsitteistön kehitykseen.

Tässä Terminfon numerossa käsitellään yhteyksiämme Ruotsiin sekä suomen että ruotsin kielen näkökulmasta. Ruotsin Kielineuvostossa työskentelevät suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä kertovat artikkelissaan, miten vähemmistökielen huolto on organisoitu Ruotsissa suomen kielen osalta. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että ruotsinsuomalaiseen kielenhuoltoon on panostettu jo 40 vuoden ajan. Tulevaisuus tuonee kuitenkin uusia haasteita kielenhuoltajille, kun ruotsinsuomalaisuus muuttaa muotoaan sukupolvien vaihtuessa.

Ruotsinsuomen huoltajat pyrkivät pitämään ruotsinsuomen mahdollisimman pitkälti Suomessa käytettävän suomen kaltaisena. Vastaava periaate koskee Suomessa käytettävää ruotsia ja ruotsinruotsia. Aina suomenruotsin mallia ei kuitenkaan voida ottaa Ruotsista ja myös EU tuo mukaan oman lisämausteensa kuten Suomen Pankin kääntäjä Eija Puttonen artikkelissaan kertoo. Kääntäjät joutuvat usein tasapainoilemaan Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa käytettävän ruotsin kielen välillä, joten on erityisen hienoa, että käännöstyön ammattilaiset näkevät kiireenkin keskellä vaivaa tekstin ymmärtämistä tukevien vastineiden löytämiseksi ja ottavat rohkeasti käyttöön käsitteen sisältöä kuvaavia termejä lähdekieltä mukailevien lainojen sijaan.

Yleisen kielenhuollon lisäksi vuorovaikutus maidemme välillä on ollut tiivistä myös sanastotyön alalla. Kun Sanastokeskus TSK:n toiminnan käynnistämistä suunniteltiin 1970-luvun alkupuolella, voitiin mallia ottaa Ruotsista, jossa Tekniska Nomenklaturcentralen oli toiminut jo vuodesta 1941 asti. Sittemmin esikuvasta on tullut Sanastokeskukselle tärkeä yhteistyökumppani. Siksi olemme huolestuneina seuranneet, miten TNC:n toimintaan on jo lähes puolentoista vuoden ajan kohdistunut uhka siitä, että toiminnan julkinen tuki pienenee merkittävästi ja toimintaedellytykset heikkenevät. Ensin julkinen tuki päätettiin poistaa kokonaan ja myöhemmin tuen poistamisen sijaan päätettiin tehdä selvitys siitä, miten julkisen hallinnon tarvitsema sanastotyö tulisi organisoida tulevaisuudessa. Selvitys on luettavissa TNC:n sivustolta, jonne on koottu myös selvitystä koskevia kommentteja. Sanastokeskuksen kommenteissa esitimme perusteluja sille, miksi käsiteanalyysin asiantuntemus on myös Ruotsissa jatkossakin parasta keskittää yhteen itsenäiseen ja riippumattomaan organisaatioon, joka voi palvella monipuolisesti erilaisia asiakkaita – myös julkista hallintoa.