Termiharava

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sanastokeskus TSK käynnistivät syksyllä 2010 sanastohankkeen, joka liittyy julkishallinnon Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe). Sanastohankkeen tarkoituksena on yhtenäistää koulutuksen ja tieteen tietojärjestelmissä käytettyä termistöä ja käsitteiden määrittelyä ja tällä tavalla helpottaa kansalaisia palvelevan nk. Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden tuottamista. SADe-hankkeen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön sanastotyö liittyy julkisen hallinnon yhteiseen sanastotyöhön, jossa kerätään eri toimijoille yhteisten käsitteiden sekä erikoisalojen omien käsitteiden määritelmiä JHSMeta-palveluun (http://www.jhsmeta.fi). Tämän JHS-sanastotyön tarkoituksena on tuottaa julkishallinnolle yhteentoimivuutta tukevia sanastoja ja niihin perustuvia yhteisiä tietorakenteita.

Syksyyn 2013 mennessä Opetus- ja koulutussanaston luonnokseen on kertynyt 670 käsitettä. Käsitteille annetaan termit suomeksi ja niille vastineet ruotsiksi. Määritelmäkielenä on suomi. Pieniä otoksia sanastosta on jo haettavissa JHSMeta-palvelun kautta.

Syksyn sekä koulujen ja opintojen alkamisen kunniaksi Termiharavaan on koottu Opetus- ja koulutussanastosta koulutukseen hakemiseen ja valintaan liittyviä käsitteitä. Aloitetaan hakija-käsitteestä.

hakija; koulutukseen hakija
Hakija on henkilö, joka on jättänyt hakemuksen koulutukseen. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä on määritellyt käsitteen "hakija" yleisemmin "henkilö tai oikeushenkilö, joka on pannut asian vireille hakemuksella". Myös näyttötutkinnon suorittamiseen hakemuksen jättänyt henkilö on hakija.

Yhteishaku on käsitteenä monelle tuttu, mutta jos haku ei ole yhteishaku, mikä se on?

koulutukseen haku; koulutukseen hakeminen
Koulutukseen haulla tarkoitetaan hakijan toimintaa koulutukseen pääsemiseksi.

yhteishaku
Yhteishaku on koulutukseen haku, jossa hakija voi hakea useaan koulutukseen yhdellä hakemuksella.

erillishaku; suorahaku
Erillishaku on koulutukseen haku, jossa hakija hakee suoraan tietyn oppilaitoksen tai korkeakoulun tiettyyn koulutukseen.

Yhteishaun eri vaiheissa törmää seuraaviin käsitteisiin:

varsinainen haku
Varsinainen haku on hakukierroksen ensimmäinen koulutukseen haku, jossa ovat tarjolla seuraavana lukukautena alkavien koulutusten kaikki hakukohteet.

täydennyshaku
Täydennyshaku on koulutukseen haku, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla varsinaisessa haussa täyttämättä jääneet aloituspaikat.

lisähaku
Lisähaku on koulutukseen haku, joka tapahtuu varsinaisen haun ja mahdollisen täydennyshaun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyttämättä jääneet aloituspaikat.

hakukierros
Hakukierros on ajanjakso, joka alkaa, kun koulutuksen järjestäjä tai muu taho päättää koulutustarjonnasta ja valintaperusteista, ja joka päättyy, kun opiskelupaikan vastaanotto- ja ilmoittautumistiedot ovat haku- ja valintajärjestelmässä.

Vielä muutama käsite, jotka liittyvät hakukelpoisuuteen – jota olisi selvempää kutsua valintakelpoisuudeksi, sillä periaatteessa kaikki ovat kyllä kelpoisia hakemaan! Hakukelpoisuus on kuitenkin vakiintunut käyttöön seuraavassa merkityksessä:

hakukelpoisuus
Hakukelpoisuudella tarkoitetaan niitä edellytyksiä, jotka hakijan on täytettävä voidakseen tulla valituksi koulutukseen.

pohjakoulutusvaatimus
Pohjakoulutusvaatimus on koulutukselle määritelty vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava tietty pohjakoulutus voidakseen tulla valituksi kyseiseen koulutukseen. Pohjakoulutusvaatimuksen täyttäminen on yksi hakukelpoisuuden edellytyksistä. Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut voivat kuitenkin valita hakijoita opiskelijoiksi myös ilman pohjakoulutusvaatimusta, ks. harkinnanvarainen valinta.

pohjakoulutus
Pohjakoulutus on koulutus tai tutkinto, jonka hakija on suorittanut ennen toiseen koulutukseen hakemista.

harkinnanvarainen valinta
Harkinnanvarainen valinta (ei: joustava valinta) on opiskelijavalinta, joka tapahtuu henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella valintapistemäärästä tai yleisistä valintaperusteista riippumatta. Koulutuksen järjestäjä voi käyttää harkinnanvaraista valintaa silloin, kun hakijalla ei ole hakukelpoisuutta. Harkinnanvaraisessa valinnassa voi tulla valituksi esimerkiksi henkilö, jolta puuttuu vaadittava pohjakoulutus tai työkokemus, mutta jolla oppilaitos tai korkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten.

hakuperuste
Hakuperuste on hakukelpoisuus, jonka hakija on valinnut perusteeksi hakiessaan koulutukseen. Hakija voi valita hakuperusteeksi esimerkiksi ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen päättötodistuksen.

Koulutukseen hakiessa täytyy valita, minkä koulutusasteen koulutukseen ja mille alalle pyrkii:

koulutusaste
Koulutusasteella tarkoitetaan koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia koskevaa ja niiden vaativuutta ilmentävää luokittelua. Koulutusasteluokittelua käytetään koulutusten suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn. Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

koulutusala
Koulutusalalla tarkoitetaan koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia koskevaa luokittelua, joka kuvaa koulutusten sijoittumista tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille. Koulutusalaluokittelua käytetään koulutusten suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn. Opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelun mukaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi kulttuuriala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

opintoala
Opintoala on koulutusalan alaluokittelu, jonka avulla koulutukset voidaan jakaa tarkempiin luokkiin sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella. Esimerkiksi opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan opintoaloja ovat mm. kone-, metalli- ja energiatekniikka sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka. Koulutusalan luokitteluja on muitakin kuin opintoalaluokittelu, esimerkiksi pääaineluokittelu.

Hakija saattaa myös törmätä termiin koulutusohjelma, jolloin kannattaa huomata, että sillä viitataan eri käsitteisiin ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistoissa:

koulutusohjelma (1) (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus)
Koulutusohjelmalla (1) tarkoitetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkinnon muodostavaa tutkinnon osien joukkoa, jolla on ammatillisesti eriytynyt sisältö. Tietyn tutkinnon voi saada suorittamalla yhden vaihtoehtoisista koulutusohjelmista (1). Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysala -koulutusalalle kuuluvassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa koulutusohjelmana (1) voi olla lasten ja nuorten hoito ja kasvatus.

koulutusohjelma (2)
Korkeakouluissa termillä koulutusohjelma (2) viitataan tapaan järjestää tutkintoon johtavat opinnot.