Pääkirjoitus: Suomi 20 vuotta EU-kielenä

Katri Seppälä

Euroopan komission käännöstoimen pääosaston (DGT) suomen kielen osasto järjesti toukokuun alussa seminaarin Suomen kieli 20 vuotta Euroopan unionissa. Mielenkiintoinen seminaari herätti paljon ajatuksia.

On tosiaan kulunut jo lähes 20 vuotta siitä, kun Sanastokeskuksessa toteutettiin koko henkilökunnan voimin EU-projekteja, joissa täydennettiin silloista komission termipankkia Eurodicautomia suomenkielisillä termeillä ja käsitteiden kuvauksilla. Projektit eivät työllistäneet yksin Sanastokeskuksen henkilökuntaa, vaan työhön osallistui suomalaisia asiantuntijoita monilta erikoisaloilta eri organisaatioista. Urakka oli valtava, mutta selviydyimme siitä sovitussa aikataulussa ja saimme toimitettua Eurodicautomiin suomalaisia vastineita lähes 100 000 käsitteelle.

Seminaarissa osallistujille kerrottiin, miten käännöstyö on muuttunut EU:ssa 20 vuoden aikana. Käännöstyön prosessia on kehitetty ja työssä käytettävät ohjelmistot tukevat nykyisin kääntämistä aivan eri tavalla kuin pari vuosikymmentä sitten. Termipankkikin on vaihtunut Eurodicautomista EU:n elinten yhteiseksi IATE-termipankiksi (http://iate.europa.eu/) ja termityö on organisoitu uudella tavalla osaksi kielikohtaisia käännösosastoja. Termit ovat edelleen tärkeä osa käännöstyötä, vaikka tekemisen painopiste on muuttunut sitten Suomen jäsenyyden alkuvuosien. Nykyisin EU-kääntäjät saavat apua termiongelmiin Suomesta valtioneuvoston hallintoyksikön koordinoiman ESKO-verkoston kautta (lisää ESKO-verkostosta Terminfon numerossa 3/2011). Myös Sanastokeskus on ollut viime vuosina mukana valitsemassa suomenkielisiä termivastineita EU:ssa tehtävän käännöstyön tueksi, kun Maanmittauslaitos on teettänyt sanastotyötä INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon liittyen Geoinformatiikan sanastoa varten.

Suomessa tehtävä sanastotyö linkittyy EU:hun usein EU-säädösten kautta, sillä säädökset ovat tärkeitä lähteitä sanastotyötä tehtäessä. Myös säädöskääntämistä käsiteltiin em. seminaarissa ja olisi hienoa, jos aiheeseen voitaisiin syventyä tarkemmin jossain tulevassa seminaarissa, sillä keskusteltavaa varmasti riittäisi. Vaikka myös säädöskääntäminen on kehittynyt vuosien saatossa, liittyy EU-säädöksiin edelleen suomalaiselle kulttuurille vieraita perinteitä, jotka vaikeuttavat tekstien tulkintaa. Tämä tosiasia yhdistettynä monimutkaisiin sisältöihin ja kulttuurien välisiin käsite-eroihin voi joskus saada asiantuntijatkin ymmälleen. Tällä hetkellä sanastoihin laaditaan säädöksiin sisältyvien käsitteiden määritelmiä säädösten valmistumisen jälkeen, mutta olisikohan mahdollista, että tulevaisuudessa määritelmiä laadittaisiin systemaattisen sanastotyön keinoin säädöstyötä tehtäessä?