ESKOsta apua EU-säädöksiin

Kaisa Kuhmonen

EU:n toimielinten suomen kääntäjät ovat aina tehneet yhteistyötä suomalaisten virkamiesten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Ongelmana on usein kuitenkin ollut, miten löytää juuri se oikea asiantuntija, jolta voisi saada tarvittaessa vaikkapa termiapua, jos tällaista henkilöä ei satu tuntemaan entuudestaan. Yhteistyö onkin pohjautunut pitkälti kunkin henkilökohtaisiin kontakteihin. Vastaukseksi ongelmaan syntyi verkosto, joka toimii linkkinä kieli- ja substanssiasiantuntijoiden välillä. Verkosto sai nimekseen ESKO.

ESKOn tehtävä ja tavoite

ESKO on EU:n toimielinten suomen kääntäjien ja tulkkien sekä kotimaisten virkamiesten ja asiantuntijoiden yhteistyö- ja palauteverkosto. Se perustettiin 2009 Euroopan komission käännöstoimen pääosaston aloitteesta. Verkoston tehtävänä on lisätä ja helpottaa EU:n suomen kääntäjien ja tulkkien sekä kotimaisten virkamiesten välistä yhteistyötä termi- ja kieliasioissa erityisesti EU-säädösten valmistelu- ja käännösvaiheessa. Esikuvana oli ruotsalaisten EU-kielenhuollon piiriin kuuluva yhteyshenkilöverkosto, joka oli perustettu jo aikaisemmin 2000-luvun alkupuolella.

ESKO-verkoston luominen Suomeen vaati sinnikästä taustatyötä: komission käännöstoimen pääosaston silloinen suomalainen pääjohtaja Juhani Lönnroth puhui asian puolesta eri yhteyksissä ja komission suomen kielen käännösosasto laati taustamuistioita suomalaisten ministeriöiden vakuuttamiseksi verkoston tarpeellisuudesta. Suhtautuminen sinänsä oli varovaisen positiivista, mutta kesti oman aikansa etsiä toiminnolle kotipesä Suomessa – huolena oli mahdollisten lisäresurssien tarve tai nykyisten riittävyys.

Lopulta kotipesä löytyi, kun valtioneuvoston kanslia, sen yksikkö valtioneuvoston käännöstoimisto ja käännöstoimiston kielipalvelu-tiimi olivat valmiita ottamaan uuden tehtävän vastaan. Asiaa auttoi myös se, että kielipalvelussa annettiin jo entuudestaan valtionhallinnon käsitteitä koskevaa termineuvontaa, joten lisätehtävä solahti suhteellisen helposti päivittäiseen arkeen. Tiesimme jo etukäteen, että lisäresursseja ei saada, ja mietimme yhdessä komission suomen osaston kanssa, miten saamme käytettävissä olevilla eväillä pystyyn kevyen mutta silti toimivan järjestelmän. Olennaista verkoston toiminnan onnistumiselle oli saada ministeriöt sitoutumaan työhön. Siksi valtioneuvoston kanslia lähetti jokaiseen ministeriöön virallisen pyynnön nimetä kaksi yhteyshenkilöä verkostoa varten.

ESKO-verkoston tavoitteena on hyödyntää rajallisia resursseja entistä paremmin tekemällä yhteistyötä EU-säädösten valmistelu- ja käännösvaiheessa. Verkosto helpottaa EU:n suomen kääntäjien työtä ja toimii myös kanavana Suomesta annettavalle palautteelle. Palautetta on toki annettu aikaisemminkin, mutta usein liian myöhään tai väärälle taholle, jolloin palautetta ei ole voitu aina hyödyntää. ESKOn perimmäisenä tavoitteena on parantaa suomenkielisten EU-säädösten laatua ja helpottaa siten niiden täytäntöönpanoa Suomessa. ESKOn kautta asiantuntijat voivat vaikuttaa EU-säädösten suomenkielisiin termeihin ja sitä kautta myös kansallisissa säädöksissä käytettäviin termeihin.

ESKO-verkostoon kuuluvat EU:n toimielinten suomen käännösyksiköt, suomalaiset ministeriöt ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkostoa koordinoi EU:n päässä komission suomen kielen osasto ja Suomessa valtioneuvoston kansliassa toimiva valtioneuvoston käännöstoimiston kielipalvelu-tiimi.

ESKOn toimintatapa

ESKO-verkoston toimintatavasta haluttiin alusta lähtien mahdollisimman yksinkertainen. ESKOssa noudatetaan ns. yhden luukun periaatetta, jotta EU:n toimielimen suomen kääntäjän tai tulkin ei tarvitse miettiä, minkä ministeriön tai viraston alaa ongelmallinen asia on. Siksi kaikki EU:n toimielimet lähettävät kysymyksensä sähköpostitse kielipalvelun palveluosoitteeseen. Yhteydenotoissa on aina oltava tieto siitä, mihin mennessä vastaus tarvitaan. Kielipalvelu selvittää kysymyksen perusteella, minkä ministeriön hallinnonalaan kysymys kuuluu, ja lähettää sen oikeaan ministeriöön.

Ministeriöiden yhteyshenkilöiden tehtävänä on löytää ministeriöstä tai ministeriön hallinnonalan virastosta asiantuntija, joka pystyy vastaamaan kysymykseen. Vastaus kulkee samaa tietä takaisin tai kiiretilanteissa suoraan kysyjille, mutta silloinkin niin, että vastaus tulee kopiona kielipalveluun. Näin tiedämme asian olevan hoidettu. Toki kääntäjät ja tulkit voivat edelleen ottaa myös suoraan yhteyttä entuudestaan tuttuihin asiantuntijoihin; verkoston tarkoituksena on vain auttaa asiantuntijan löytymisessä silloin, kun sopivaa asiantuntijaa on vaikea paikantaa. Suomesta annettavan palautteen ”luukkuna” puolestaan toimii komission suomen kielen koordinaattori, joka ohjaa palautteen oikealle vastaanottajalle.

Verkostossa on mukana myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus), jonka kanssa EU:n toimielinten suomen käännösyksiköt tekevät muutenkin yhteistyötä. ESKOn kautta Kotuksen ja sen EU-kielenhuoltajan kantaa kysytään muun muassa silloin, kun halutaan tietää eri termivaihtoehtojen kielellisestä paremmuudesta, vaihtoehtoisten johdosten tai sanamuotojen asemasta nykykielessä, termin ja yleiskielen suhteesta tai käännöksen ymmärrettävyydestä.

ESKO-kysymykset

ESKO-verkoston kautta tulleet kysymykset tilastoidaan kielipalvelussa. Vuonna 2010 verkoston kautta tuli lähes 70 yhteydenottoa, joissa oli yhteensä yli 200 termikysymystä. Yhteydenotoista 56 % tuli neuvostosta ja 43 % komissiosta. Talouden tilanne näkyi kysymysten aiheissa, sillä suurin osa koski valtiovarainministeriön alaa. Seuraavina tulivat paljon sääntelyä sisältävät sosiaali- ja terveydenhuolto sekä ympäristöasiat. Yleensä vastausta toivottiin 2–4 päivän kuluessa, mutta melko usein vastaus tarvittiin jo saman päivän aikana.

Ennen kuin kysymys tulee ESKO-verkostolle, EU:n kääntäjä tai tulkki on tehnyt jo paljon selvitystyötä mutta ei ole löytänyt vastausta tai kaipaa asiantuntija-apua eri vaihtoehtojen arvioinnissa. ESKOn kautta selvitettävät termit ja ilmaukset ovatkin varsin spesifisiä ja usein hankalia, joten asiantuntijoiden apu tulee todella tarpeeseen. Ihan aina asiantuntijoiltakaan ei löydy varmaa tietoa, mutta lähes kaikkiin kysymyksiin saadaan vastaus ja yleensä määräajassa.

Kysymysten aiheet vaihtelevat. Kysymykset ovat liittyneet taloustermien lisäksi muun muassa radiotaajuuksiin, omatekoisiin räjähteisiin, farmaseuttisiin aineisiin tai ydinaineen ja radioaktiivisen aineen tarkastuksissa käytettäviin laitteisiin. Alla on mainittu joitakin esimerkkejä finanssi- ja talousasioihin sekä ympäristöasioihin liittyvistä termeistä, joiden suomenkielisiä vastineita on selvitetty verkoston kautta:

en    carried interest
fi      voitonjako-osuus

en    naked short selling
fi      kattamaton lyhyeksi myynti

en    sovereign credit default swap
fi      valtionvelan luottoriskijohdannainen

en    carbon productivity
fi      hiilituottavuus

en    single biocidal product
fi      yksittäinen biosidivalmiste

en    biocidal product family
fi      biosidivalmisteperhe

Aina kysymykset eivät koske pelkästään termejä vaan myös muita erikoisalan ilmauksia tai käännöksen oikeellisuutta.

ESKOn vahvuudet ja haasteet

ESKO-verkoston vahvuus on se, että yhteyshenkilöiden kautta tavoitetaan sekä ministeriön että sen hallinnonalan asiantuntijat. Ministeriöt ja yhteyshenkilöt ovat myös sitoutuneita ja ymmärtävät verkoston merkityksen. Asiantuntijat puolestaan haluavat auttaa ja vaikuttaa termeihin. Verkoston kautta saadut vastaukset ovat termi- ja kielipulmien kanssa painiville EU-kääntäjille ja -tulkeille erittäin arvokkaita. Verkoston toimintamalli on yksinkertainen mutta järjestelmällinen.

ESKO-verkosto toimii nykyisellään erittäin hyvin, mutta toki joitain ongelmiakin on. Yksi niistä on lyhyet määräajat. Ääriesimerkkinä voisi mainita seitsemän ydinkieltosopimukseen liittyvää termiä, joiden selvittämiseen oli aikaa vain 50 minuuttia. Vastaus tuli Säteilyturvakeskuksesta 48 minuutissa. Aina oikeaan asiantuntijaan ei pystytä varsinkaan loma-aikoina saamaan yhteyttä näin nopeasti. Lisäksi on muistettava, että asiantuntijat vastaavat kysymyksiin muiden töidensä ohella. Joidenkin ministeriöiden kanssa prosessi sujuu jouhevammin kuin toisten. Siltä osin verkoston toiminta kaipaa vielä hieman hiomista.

Tiukan aikataulun vuoksi ESKOn puitteissa ei yleensä pystytä laajempaan käsiteanalyysin, jossa voitaisiin tarkastella myös lähikäsitteitä – toisinaan kylläkin selvitetään myös hankalia käsiteryppäitä ja käsitteiden välisiä suhteita. Myös keskustelua termeistä voisi olla enemmänkin.

ESKOn vaikutus suomenkielisiin EU-säädöksiin

Siitä, kuinka moni ESKOn kautta saaduista vastauksista päätyy suomenkieliseen käännökseen, ei ole varsinaisia tilastoja eikä tutkimusta. Komissiosta kuitenkin arvioitiin luvun olevan 80–90 %, eli suurin osa vastauksista löytää tiensä myös käännökseen. Kääntäjä siis todella saa tarvitsemansa avun, ja kansalliset asiantuntijat pystyvät vaikuttamaan EU-säädöksessä käytettävään termistöön ja muihin kielellisiin ilmaisuihin.

ESKO-verkoston kautta selvitetyt termit tulevat muiden toimielinten tietoon sekä kaikkien muidenkin käyttöön EU:n toimielinten yhteisen termipankin IATEn (iate.europa.eu) kautta. EU:n toimielinten kääntäjät tai terminologit nimittäin syöttävät ESKO-termit IATEen, kun he arvioivat, että kyse ei ole pelkästään yhteen kontekstiin liittyvistä termeistä, vaan termejä käytetään alalla laajemminkin. Koska pyrimme välttämään päällekkäistä työtä ja ESKOn kautta selvitetyt termit ovat suurelta osin kaikkien käytettävissä IATEn kautta, niitä ei tallenneta valtioneuvoston termipankkiin Valteriin (www.valter.fi) eikä kielipalvelun sisäiseen termipankkiinkaan kuin poikkeustapauksissa.

ESKOa on käytetty jonkin verran myös palautteen antamisen kanavana EU:n toimielimiin päin, kuten alun perin toivottiinkin. Palautemahdollisuutta ei tosin käytetä kovin aktiivisesti.

Lopuksi

Aina ei siis tarvita pilottihankkeita, lisäresursseja tai teknisiä innovaatioita, vaikka epäilemättä ainakin kahdesta viimeksi mainitusta voisi hyvinkin olla hyötyä myös ESKO-verkostolle. Joskus riittää, kun hyödynnetään sitä, mikä on käytettävissä, muutetaan hieman toimintatapoja ja toimitaan sitten päättäväisesti yhdessä samaan suuntaan. ESKOn tapauksessa olennaista oli komission sinnikkyys verkostoidean eteenpäin ajamisessa, luontevan koordinaatiopisteen löytyminen Suomessa sekä ministeriöiden sitoutuminen. ESKO-verkoston kohdalla pätevät myös samat tekijät kuin esimerkiksi sanastohankkeissa ja muussa sanastotyössä: täytyy löytää oikeat asiantuntijat, sitouttaa heidät ja saada heidät ymmärtämään työn tarkoitus ja merkitys.