Pääkirjoitus: Sisältötyö kunniaan

Katri Seppälä

Tämän lehden artikkeleissa käsitellään kahta sanastoa, jotka omalta osaltaan selkeyttävät semanttiseen sisältöön keskittyvän sanastotyön merkitystä ja hyötyjä. Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoa hyödynnetään sosiaalihuollon kirjaamisvalmennuksessa, ja Opetus- ja koulutussanaston käsitteistöä on jo käytetty useissa tietojärjestelmissä.

Sanastokeskus TSK ja muut toimijat ovat aiemminkin nostaneet esiin sen tosiasian, että käsiteltävien sisältöjen semantiikka on toistaiseksi ollut tietojärjestelmien kehittämisessä hyvin pienessä roolissa, vaikka sitä voitaisiin hyödyntää järjestelmien rakenteita ja toimintaa kehitettäessä. Anna Väinälän artikkelissaan kuvaamat esimerkit sosiaalihuollon kirjaamisvalmennuksista osoittavat, kuinka tietojärjestelmää kehitettäessä laadittu sanasto tukee myös järjestelmän käyttöönottoa ja antaa yhden lisäkanavan yhtenäisen käsitteistön vakiinnuttamiseen kaikkien osapuolten yhteiseksi hyödyksi. Kuitenkin vasta Kansa-koulu-hankkeessa monenlaisia tietojärjestelmiä käyttäneet asiantuntijat pääsevät ensimmäistä kertaa tietojärjestelmäkoulutukseen, jossa käsitellään muutakin kuin järjestelmän teknisiä ominaisuuksia! Toivottavasti tällaisia hankkeita saadaan jatkossa lisää.

Myös opetus- ja koulutusalalla olisi mahdollisuus vastaavaan, sillä pitkä odotus päättyi huhtikuussa, kun Opetus- ja koulutussanaston 1. laitos julkaistiin. Sanastotyö sai alkunsa Opintopolku.fi-palvelun kehittämisen sanastotarpeista ja sanasto on sittemmin laajentunut kattamaan eri koulutusasteiden käsitteistöä, jota tarvitaan muissakin tietojärjestelmissä – olivatpa ne sitten toimijoiden omia tai useiden käyttäjien yhteisiä. Koska alalla käytettäviä tietojärjestelmiä uudistetaan ja kehitetään toimintojen digitalisoinnin myötä, on Opetus- ja koulutussanastolle tulevaisuudessa käyttöä varmasti myös uusien tietojärjestelmien käyttäjiä koulutettaessa.

Att erfarna terminologer byter bransch och att det terminologiska kunnandet sprids till nya fackområden (och nya branscher) kan leda till att man där satsar mera på innehållsarbetet. Det verkar hända just nu i Sverige och vi intervjuade tre terminologer som tidigare har arbetat på Terminologicentrum TNC, och som nuförtiden arbetar med modellering.

I och för sig är sådan kunskapsspridning bra, men i Sverige är det tyvärr en följd av att Terminologicentrum TNC har undergått stora förändringar under de senaste åren och kommer att upphöra med sin verksamhet i slutet av 2018. Det betyder att ett kunskapskluster som har funnits i mer än 75 år kommer att splittras. Detta händer trots att det statliga bidraget för terminologiarbetet i Sverige inte har minskat. Varifrån kan man få hjälp om det egna kunnandet inte räcker till och det inte finns en expertorganisation som kan erbjuda erfarna terminologer till hjälp? Vi hoppas att situationen kommer att bli bättre och att Språkrådet (Institutet för Språk och Folkminnen, ISOF) i fortsättningen kan erbjuda ett brett sortiment av terminologiska tjänster.

Vi tillönskar läsarna av Terminfo en skön sommar!
Hyvää kesää kaikille Terminfon lukijoille!