Pääkirjoitus: Käsitteet säädöksissä

Katri Seppälä

Säädösteksteihin liittyviä määritelmiä käsiteltiin Sanastokeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa runsas vuosi sitten, kun ympäristöministeriön erityisasiantuntija Riitta Autere antoi esityksessään Käsitteiden määrittelyn merkitys säädöstyössä esimerkkejä säädöksiin liittyvistä määrittelyongelmista. Viime keväänä aihe tuli uudestaan esiin Suomen kieli 20 vuotta Euroopan unionissa -seminaarissa, jolloin kyseessä oli EU:n direktiivien kääntäminen. Seminaarin jälkeen pohdiskelin jälleen kerran, milloin aika mahtaisi olla kypsä sille, että käsiteanalyysiä hyödynnettäisiin systemaattisesti säädösten valmistelutyössä. Toistaiseksi marssijärjestys on ollut yleensä sellainen, että säädös on laadittu ensin ja vasta sen jälkeen – mikäli sanastotyötä on tehty – on selvitetty, miten säädöksessä esiintyviä käsitteitä tulee käyttää. Joskus sanastotyön tuloksia on ollut käytettävissä jo säädöstä laadittaessa, mutta silti niitä ei ole hyödynnetty – ei, vaikka kohdealan asiantuntijat olisivat tehneet parhaansa asiaa edistääkseen.

Nyt Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on nostanut säädösmääritelmiin liittyvän ongelman esiin vuoden 2015 toimintakertomuksessaan. Siinä todetaan, että käsitteiden epäyhtenäinen käyttö saattaa juontaa juurensa säädösteksteistä. VTV:n toimintakertomuksessa on arvioitu erityisesti julkisen hallinnon kykyä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ja todettu käsitteiden epäyhtenäisen käytön hankaloittavan tekniikan hyödyntämistä. Esimerkiksi viranomaisten keräämien tietojen jakaminen siirtämällä niitä järjestelmästä toiseen on hankalaa, kun käsitteitä ei ole tietojärjestelmissä käytetty yhtenäisesti.

Tähänkin ongelmaan voisi löytyä apua semanttisen yhteentoimivuuden välineistöstä, josta CSC:n projektipäällikkö Suvi Remes, tietoarkkitehti Miika Alonen ja Verohallinnon ylitarkastaja Mikael af Hällström kirjoittivat Terminfossa 3/2015. Eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä yritetään nyt löytää sopiva tapa, jolla tietojärjestelmien semanttisen yhteentoimivuuden vaatimukset otettaisiin tulevaisuudessa huomioon jo säädöksiä laadittaessa.

Tässä lehdessä Bodil Nistrup Madsen ja Hanne Erdman Thomsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta kertovat konkreettisten esimerkkien avulla, miksi käsitemallin laatiminen kannattaa ja miten käsitemallin avulla voidaan tukea tietojärjestelmän tietomallin kehittämistä. Kyse on siis samasta problematiikasta kuin säädösten yhteydessä: miksi käsitteet pitäisi analysoida ja määritellä – siksi että niitä osattaisiin käyttää oikein ja yhtenäisesti!

Tällä saralla riittää tekemistä tulevinakin vuosina, mutta tässä välissä voimme toivottavasti kaikki rauhoittua joulun viettoon. Terminfo toivottaa hyvää joulua kaikille lukijoilleen!

Sopivasti joululomien kynnyksellä tarjoamme nyt aiempaakin enemmän lukemista: julkaisimme Terminfon sivuilla vuosina 1996–2009 ilmestyneiden lehden numeroiden englanninkieliset tiivistelmät. Lue lisää täältä: Lisää sisältöä Terminfon sivustolla