Pääkirjoitus: Käsitetyö osana toiminnan kehittämistä

Katri Seppälä

Takavuosina sanastotyö suuntautui erityisesti ihmisten välisen viestinnän selkeyttämiseen. Kun tietyllä alalla huomattiin, että viestintä voisi olla sujuvampaakin, saatettiin ongelmiin hakea ratkaisua selkeyttämällä käsitteiden ja termien käyttöä alan toimijoiden kesken. Usein sanastotyön tarve tuli esiin uusien kehitysvaiheiden ja muiden muutosten myötä, mutta itse työ tehtiin vasta muutosten jo tapahduttua.

Kun tietojärjestelmien rooli monen alan toiminnassa ja asiantuntijoiden työssä alkoi kasvaa, myös käsitetyötä alettiin tehdä tietojärjestelmien kehittämisen tueksi. Tarve on ilmeinen, sillä ilman riittävää tietoa järjestelmään liittyvistä käsitteistä on vaikeaa käyttää järjestelmää oikein ja tehokkaasti. Kun käsitteitä selvitetään tietojärjestelmän kehitysvaiheessa, käsitetyötä päästään tekemään varhaisemmassa vaiheessa kuin viestintää tukevassa sanastotyössä eli mahdollisuudet ongelmien ennaltaehkäisyyn kasvavat.

Tehostamisen mahdollisuuksia on silti edelleen, sillä käsitetyö voidaan aloittaa jo osana toiminnan suunnittelua esimerkiksi laadittaessa kokonaisarkkitehtuuria ennen kuin toiminnassa tarvittavien tietojärjestelmien suunnittelu käynnistyy. Käsitteethän pitää selvittää, jotta tiedetään, mitä käsitteitä suunnittelussa tarvitaan ja mitä ”kaikille tutuilla” termeillä itse asiassa tarkoitetaan. Lienee melko yleistä, etteivät kaikki toiminnan suunnittelijat saati sitten muut suunnittelun kohteena olevaan toimintaa osallistuvat alkuun ymmärrä keskeisiä käsitteitä samalla tavalla. Käsitteitä voidaan toki selvittää monella tavalla, mutta käsiteanalyysimenetelmän avulla tähänkin työhön voidaan saada selkeä perusta, joka tehostaa suunnitteluprosessia. Samalla voidaan varmistaa, että suunnittelun tulokset ovat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä niin tietojärjestelmäsuunnittelun tukena kuin viestinnässäkin. Vaikka käsitteiden tiedot esitettäisiin eri käyttötarkoituksissa eri tavoin, on tärkeää, että esittäminen perustuu yhtenäiseen logiikkaan, josta on sovittu kohdealan asiantuntijoiden kanssa.

Käsitetyön soveltamisala siis laajenee ja erilaisille rinnakkaisille soveltamistapauksille on tarvetta. Organisaatioiden sisällä käsitetyön hyödyntämisen tavat voivat kehittyä vähitellen, kun tieto käytettävissä olevista menetelmistä saavuttaa uusia kohderyhmiä. Tässä lehdessä keskitymme Sanastokeskuksen projekteihin ja suurelle yleisölle tärkeimmän palvelumme, TEPA-termipankin, kehittämiseen, joten lehti tarjoaa esimerkkejä monenlaisista tavoista hyödyntää käsiteanalyysin erikoisosaamista.