Pääkirjoitus: Haastavia tehtäviä

Katri Seppälä

TSK:n terminologi Mari Suhonen kertoo artikkelissaan helmikuussa päätökseen saadusta Työsuojelurahaston projektista, jossa yhdistettiin asiasanastopohjaista ontologiatyötä ja määrittelevää terminologista sanastotyötä. Tällaiset uudenlaiset hankkeet haastavat kokeneenkin terminologin pohtimaan käsiteanalyysin hyödyntämistä uudella tavalla ja synnyttävät uusia oivalluksia. On mukavaa työskennellä asiakkaiden kanssa, jotka lähtevät rohkeasti opettelemaan uutta ja uudistamaan omia käytäntöjään sekä nykyisiä että tulevia tarpeita silmällä pitäen. Odotamme mielenkiinnolla ontologioiden käyttöönottoa Työsuojelurahaston sivustolla.

Pohdittavaa riittää kyllä perinteisemmissäkin projekteissa. Hennariikka Intosalmi kirjoittaa siitä, millaisia vaatimuksia kehittyvä toimiala ja sanaston kohderyhmä asettavat työlle ikäteknologiaa käsittelevässä sanastoprojektissa. Vaikka sanastotyöllä usein pyritään tavoittamaan muitakin kuin kohdealan ammattilaisia, on tavallista, että käsitteitä lähestytään ensisijaisesti alan ammattilaisten näkökulmasta. Kun pääkohderyhmänä ovat ammattilaiset, käsitekuvausten laatimista helpottaa se, että käyttäjillä voidaan olettaa olevan suhteellisen samanlaiset lähtötiedot. Toisin on sellaisessa tapauksessa, jossa sanastotyön kohderyhmänä ovat maallikot: käyttäjillä ei ole yhtenäistä tietotaustaa ja käsiteltävä aihealue saattaa olla ennalta tuntematon. Silti käyttäjille pitäisi pystyä tarjoamaan tarkkaa tietoa. Tämä on sanastontekijöiden todellisuutta ikäteknologiasanastoa laadittaessa, mutta onneksi tekijät eivät ole haasteen edessä ensimmäistä kertaa, vaan kohderyhmä on tuttu ja asia on voitu ottaa huomioon alusta asti.

Tuuli Rönkön opinnäytetyön tulokset osoittavat, miten tärkeää käsitteiden selkeärajaisuus on myös viittomakielessä ja erityisesti käytettäessä viittomakieltä oikeustulkkauksessa. Sanojen monimerkityksisyyden mukanaan tuomat ongelmat ovat sanastotyön arkea ja käsitteitä tarkastellaan usein useamman kuin yhden kielen näkökulmasta, mutta viittomakielen näkökulma on harvemmille tuttu. Rönkön tekemä selvitys osoittaa, että ellei puhutun kielen ja viittomakielen välisiä käsite-eroja ja vakiintuneiden viittomien puuttumista tunnisteta, nämä voivat merkittävästi heikentää viestintää kielten välillä. Käsiteanalyysiä tarvitaan siis myös viittomakielen kehittämisen tueksi.

Paljon mielenkiintoista työtä on käynnissä, mutta kaikkiin hankkeisiin ei voi itse päästä mukaan, joten asiantuntevien kollegoiden välittämä tieto on arvokasta. Kesäkuun Nordterm-tapahtumassa Tukholmassa pääsemme vaihtamaan kuulumisia pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja seuraavassa numerossa kerromme tapahtumasta myös Terminfon lukijoille. Aurinkoista kesää!