Niina Nissilä on terminologian alalla monessa mukana

Anu Ylisalmi

Niina Nissilä työskentelee tutkijatohtorina Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten yksikössä.

Maatilan tytöstä tutkijaksi

Niina Nissilä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Ylivieskan Raudaskylästä. Maatilalla varttunut Nissilä oli kiinnostunut kielten opiskelusta ylipäätään ja valitsi pääaineekseen pohjoismaiset kielet, koska halusi opiskella kieliä, ja arveli pärjäävänsä ruotsin pääsykokeissa parhaiten. Sivuaineina Nissilä opiskeli saksan kieltä ja liiketaloustiedettä.

Nissilä oli opiskelijavaihdossa Uumajan yliopistossa yhden lukukauden ajan. Nissilä suoritti Uumajassa liiketaloustieteen opintoja, koska halusi opiskella välillä muutakin kuin kieliä ja toisaalta opiskella yhdessä ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa.

Kuultuaan Nissilän Uumajassa suorittamista liiketaloustieteen opinnoista Nissilän kandidaattiseminaarin ohjaaja, Merja Koskela, ehdotti hänelle kandidaatintutkielman aiheeksi tilinpäätöksen termejä. ”Aihe oli minusta kiinnostava, koska huomasin heti ensimmäistä kahta vuosikertomusta silmäiltyäni, että Suomessa tehdyt ruotsinkieliset tilinpäätökset näyttivätkin erilaisilta kuin ne, joita olin juuri Uumajassa opiskellut”, Nissilä muistelee.

Samoihin aikoihin Nissilää pyydettiin pohjoismaisten kielten assistentin sijaiseksi. Nissilä jatkoi assistentin töiden ohessa kandidaatintutkielmasta graduun, ja kun assistenttia edelleen tarvittiin ja aiheessa riitti tutkittavaa, tutkimuksen jatkaminen oli luonteva valinta. Nissilä väitteli tohtoriksi terminologian alalta vuonna 2008 aiheenaan Taseen käsitteet ja termit – teoreettista kehittelyä käytännön pohjalta.

Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten yksikkö

Pohjoismaisten kielten yksikkö kuuluu Vaasan yliopiston filosofiseen tiedekuntaan, jossa on edustettuna kaksi tieteenalaa, hallintotieteet sekä kielet ja viestintä. Lisäksi filosofiseen tiedekuntaan kuuluu kielipalvelut-yksikkö, joka tarjoaa kielten opintoja kaikkien tieteenalojen opiskelijoille. Filosofinen tiedekunta syntyi vuoden 2010 alussa, kun humanistinen ja hallintotieteellinen tiedekunta yhdistettiin.

Vaasan yliopistossa on parhaillaan käynnissä kandidaatti- ja maisteriohjelmien perinpohjainen uudistus. Uudistuksen myötä opintojen pääainepohjaisuus vähenee, ohjelmien sisältöjä profiloidaan ja koulutusohjelmiin tulee tiedealueiden yhteisiä sisältöjä. Tämä tarkoittaa filosofisen tiedekunnan osalta, että tiedekuntaan tulee neljä kandidaattiohjelmaa ja yhdeksän maisteriohjelmaa. Kielten ja viestinnän puolella on kotimaisten kielten, saksan kielen ja kirjallisuuden sekä viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. Kandidaattiohjelmaan valitut opiskelijat valitsevat tutkintonsa pääaineen ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana. Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat ovat Comparative Cultural Studies, kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa, ruotsin kieli ja kielikylpy, viestintä sekä tekninen viestintä.

Terminologinen osaaminen on tärkeää

Vaasan yliopistossa voi suorittaa terminologian ja teknisen viestinnän sivuainekokonaisuuden, joka antaa valmiuksia eri alojen tiedon, ammattikäsitteistön ja erikoisalojen termistön analysointiin, sisällön ja rakenteen hahmottamiseen ja tiedon esittämiseen. Terminologian sivuaineopintoja suositellaan kielten ja viestinnän opiskelijoille, jotka tähtäävät esimerkiksi teknisiksi kirjoittajiksi, dokumentoijiksi, terminologeiksi, erikoisalojen kääntäjiksi ja tulkeiksi, verkkokirjoittajiksi tai kustannustoimittajiksi.

”Monet terminologian opintoihin kuuluvat kurssit, muun muassa terminologisen tutkimuksen perusteet ja käsiteanalyysi, ovat pakollisia kursseja kaikille viestinnän sekä multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelman opiskelijoille, muut opiskelijat voivat ottaa ne vapaasti valittavina kursseina”, Nissilä kertoo.

Pohjoismaisten kielten opiskelijoille järjestetään myös pari omaa kurssia, joilla terminologisia menetelmiä sivutaan: syventäviin opintoihin kuuluvat tieto järjestykseen ja ammattikielten kollokvio sekä aineopintoihin kuuluva ruotsi erikoisalojen kielenä. Lisäksi yhteispohjoismaisen Termdist-terminologiakurssin voi sisällyttää ruotsin pääaineopintoihin.

Nissilä näkee, että terminologinen osaaminen on tärkeää. ”Lähes kaikki aikuiset ihmiset toimivat ammatissa, jonka alalta heillä on erityisosaamista ja -tietoa, ja kommunikoivat alaansa liittyen. Kaikki siis ovat jonkin tai joidenkin alojen termien käyttäjiä. Millään alalla ei ole haittaa, jos pystyy kommunikoimaan yksiselitteisesti, tarkasti ja taloudellisesti”, Nissilä pohdiskelee.

Sanastokeskuksen Nissilä näkee eräänlaisena esikuvana muille terminologista työtä tekeville: ”Sanastokeskuksen sanastoista, aineistoista ja menetelmistä voi ottaa oppia, kuinka sanastotyö tehdään hyvin.”

Monenlaisia työtehtäviä

Nissilän työhön tutkijatohtorina kuuluu monenlaisia työtehtäviä tutkimukseen, opetukseen ja yliopistoyhteisössä toimimiseen liittyen. ”Minulla on aktiivisesti meneillään kaksi tutkimushanketta, toinen koskee synonymiaa erikoisalaviestinnässä (yhdessä Anita Nuopposen kanssa) ja toinen kielikylpylasten käsitemaailmoja.”

Nissilä on mukana myös ruotsin kielen pää- ja sivuaineopiskelijoiden opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa. Tänä vuonna hän opettaa neljää ruotsin pääaineopiskelijoiden kurssia: kielioppi, tieto järjestykseen, ruotsi erikoisalojen kielenä ja kielitieteellinen kirjallisuus. Nissilä on kiinnostunut myös opetuksen kehittämisestä ja on osallistunut useisiin kehityshankkeisiin.

Jo lapsena ja nuorena vanhempien kanssa maatilalla tehdyissä töissä Nissilä tottui painamaan tarvittaessa urakkahommia esimerkiksi sadonkorjuun aikana. Tästä kokemuksesta Nissilä kokee nykyään hyötyvänsä, sillä määräpäivien lähestyessä töitä täytyy mahdollisuuksien mukaan jatkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Myös joustavuudesta ja sinnikkyydestä on hyötyä Nissilän työtehtävissä ja keskeneräisyyttä ja muutosta on hyvä kestää.

Nissilä pitää työssään sen vapaudesta ja haasteellisuudesta. ”Vapaus on myös haaste, sillä se lisää vastuuta aikatauluista ja työn laadullisesta sisällöstä”, Nissilä toteaa.

Luottamustehtäviä

Nissilä on Vaasan yliopiston tutkijayhdistyksen VYTY:n hallituksessa ja yliopiston työsuojelutoimikunnassa. Nissilä toimii myös toisena VAKKI ry:n julkaisun toimittajista ja kansainvälisen terminologisen tutkimuksen yhdistyksen IITF:n rahastonhoitajana.

VAKKI ry. on Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmä, joka järjestää symposiumin joka vuosi helmikuussa. Tänä vuonna järjestetty symposiumi oli jo 32:nen. Symposiumiin osallistuu kotimaisia ja ulkomaisia käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijoita sekä kulloisenkin symposiumin teemasta riippuen myös muiden alojen tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita.

Nissilän mielestä yksi VAKKI-symposiumien hienoista puolista on se, että symposiumit kokoavat perinteisesti yhteen sekä nuoret ja vanhat tutkijat: ”Nuorelle tutkijalle VAKKI tarjoaa ystävällisen foorumin esitellä omaa tutkimusta ensimmäistä kertaa esitelmän ja artikkelin muodossa.”

Terminologian tutkijoiden kansainvälinen yhdistys IITF (engl. International Institute for Terminology Research) on perustettu Wienissä 1980-luvun lopulla tavoitteenaan edistää terminologiaan, terminologiseen dokumentointiin ja terminologiseen tietotekniikkaan ja niitä sivuaviin aloihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja koulutusta.

IITF julkaisee Terminology Science and Research -verkkoaikakauslehteä (TSR), järjestää terminologista tutkimusta koskevan kollokvion eurooppalaisen LSP-symposiumin yhteydessä parin vuoden välein sekä on jäsentensä kautta edustettuna muun muassa Infotermissä ja ISO/TC 37:ssä.

Vapaa-ajan viettoa perheen parissa

Niina Nissilä asuu miehensä ja kahden alakouluikäisen poikansa kanssa Vaasan Palosaarella, kävelymatkan päässä yliopistolta. Suuri osa Nissilän vapaa-ajasta kuluu perheen parissa. Lisäksi Nissilä käy lenkkeilemässä ja laulaa kuorossa.