Anu Ylisalmi
Laila Palojärvi toimii hallintojohtajana Saamen kielilautakunnan sihteeristössä Koutokeinossa Pohjois-Norjassa. Palojärvi myös edustaa saamelaisia Nordtermin johtoryhmässä.
Yli 30 vuotta Norjassa asunut Palojärvi on kotoisin Enontekiöltä. Hän kävi peruskoulun Enontekiöllä ja lukion Helsingissä. Äidinkieleltään saamenkielinen Palojärvi oppi koulussa suomea, ruotsia, englantia ja saksaa. Norjan kielen hän on omaksunut myöhemmin käymällä norjan kielen kursseja ja opiskelemalla kieltä itsenäisesti.
Palojärvellä on toimistoalan koulutus. Tämän lisäksi hän on opiskellut saamen kieltä ja kirjallisuutta Saamelaisessa korkeakoulussa ja Tromssan yliopistossa sekä kielitiedettä ja fonetiikkaa Finnmarkin korkeakoulussa.
Muutettuaan Norjaan Palojärvi aloitti työt Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa Koutokeinossa. Sittemmin Saamelaisen korkeakoulun alaisuuteen siirretty Pohjoismainen saamelaisinstituutti oli koulutus- ja tutkimuslaitos, joka vaali ja kehitti saamelaisten kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaelämää.
Saamelaisinstituutissa Palojärvi työskenteli ensin vastaanotossa, mutta siirtyi pian opetus- ja tiedotusosaston sihteeriksi. Palojärven työ oli kokousten järjestämistä, tiedottamista ja erilaisten asiakirjojen kääntämistä. ”Alkuperäinen teksti oli yleensä norjankielinen, ja se piti kääntää suomeksi ja saameksi”, Palojärvi kertoo. ”Joskus olin ainoa suomenkielentaitoinen hallintotyöntekijä, joten tein töitä myös muille osastoille.”
Saamen kielilautakunta huolehtii saamen kielestä
Palojärveä pyydettiin Saamen kielilautakuntaan vuonna 2001 hallintojohtajan viransijaiseksi, ja vuodesta 2003 lähtien hän on toiminut hallintojohtajan virassa. Saamen kielilautakunnan sihteeristössä on kaksi työntekijää: hallintojohtaja ja kanslisti.
Saamen kielilautakunta toimii Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa ja se on saamen kansan yhteinen päättävä elin saamen kielen kysymyksissä. Kielilautakunnan tavoitteena on säilyttää ja edistää saamen kielen kulttuuriperintöä toimimalla aktiivisesti kielen aseman turvaamiseksi yhteiskunnassa. Saamen kielilautakunta pyrkii siihen, että saamen kielellä olisi kaikilla saamelaisalueilla samantasoinen virallinen asema. Saamen kielilautakunnan toiminnan rahoittavat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät.
Saamen kielilautakunta koostuu 12 jäsenestä, jotka edustavat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisalueiden saamen kieliryhmiä. Jäsenet nimitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Saamen kielilautakunnan virkakielet ovat pohjoissaame, norja, ruotsi, suomi ja venäjä. Kielilautakunnan kokoukset tulkataan, mihin tarvitaan kuusi tulkkia.
Saamen kielilautakunnalla on omat kielijaostonsa kaikille kuudelle normituksen saaneelle saamen kielelle. Kielijaostot päättävät kaikista omaan kieleensä liittyvistä asioista, kuten uusista normeista ja paikannimistä. Kielijaostojen päätökset menevät vielä kielilautakunnan täysistunnon tai työvaliokunnan hyväksyttäviksi.
Kielijaostojen lisäksi sellaisilla saamen kielillä, joiden puhujat asuvat eri valtioiden alueella, on kullakin termiryhmä. Termiryhmien työssä keskitytään siihen, että kukin saamen kieli valtion rajoista huolimatta säilyttäisi yhtenäisyytensä termistön, normiston ja sanaston osalta.
Saamen kielilautakunnan sihteeristön tehtäviin kuuluu järjestää ja valmistella asiat täysistuntoon, työvaliokunnan kokouksiin ja termiryhmien kokouksiin. Kielijaostot järjestävät omat kokouksensa, mutta usein sihteeristö joutuu avustamaan myös näiden kokousten järjestämisessä.
Saamen kielilautakunnan tärkeimmät yhteistyöelimet ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kielitoimistot. Venäjän puolella yhteistyötä tehdään Kuolan saamelaisyhdistyksen ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistyksen kanssa. Lisäksi Saamen kielilautakunnalla on jonkin verran yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen saamen kielen tutkijan kanssa.
Saamen kielilautakunta kuuluu Pohjoismaisten kielineuvostojen verkostoon, ja sihteeristö on osallistunut verkoston kokouksiin. Saamen kielilautakunnan puheenjohtaja on Pohjoismaiden kielineuvoston asiantuntijaryhmän jäsen ja osallistuu kokouksiin.
Kielilautakunta on järjestänyt yhdessä Saamelaisen korkeakoulun kanssa sanastotyön kursseja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen saamen kielen tutkija on luennoinut kielilautakunnan järjestämillä kielenhuoltopäivillä ja on myös jäsenenä pohjoissaamen termiryhmässä. Yhteistyötä on tehty myös eri maiden kielineuvostojen kanssa.
Saamen kielilautakunnassa on parhaillaan käynnissä uudelleenorganisointi. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston suosituksesta Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät käynnistivät vuoden 2011 alussa Interreg-rahoitteisen SáFá-esiselvityshankkeen yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja resurssikeskuksen perustamiseksi. Saamen kielilautakunnan tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan perustettavaan resurssikeskukseen.
Monenlaisia työtehtäviä
Laila Palojärvi tekee kaikkia kielilautakunnan sihteeristölle kuuluvia töitä. Sen lisäksi hän huolehtii muun muassa laskujen hyväksymisestä sekä talousarvioiden ja työsuunnitelmien laatimisesta. Palojärvi myös vastaa kielenhuoltoa koskeviin kysymyksiin ja termitiedusteluihin. ”Parasta työssäni on, kun pystyn neuvomaan ihmisiä, jotka tarvitsevat apua kaikenlaisissa kieleen liittyvissä asioissa”, Palojärvi kertoo.
Palojärvi toteaa työnsä suurimpien haasteiden liittyvän pohjoismaisten kokousten järjestämiseen, koska kaikille sopivan kokousajan ja -paikan sekä tulkkien järjestäminen saattaa joskus olla hankalaa. ”Olen huomannut, että pitkäaikainen työsuhde Saamelaisinstituutissa opetti järjestämään kokouksia ja kärsivällinen luonne on ollut suurena apuna tässä työssä. Aikaisempi työni Saamelaisinstituutissa myös opetti ajattelemaan ’pohjoismaisesti’, mistä on ollut minulle hyötyä nykyisessä työssäni”, Palojärvi kertoo.
Palojärvi on edustanut saamelaisia Nordtermin johtoryhmässä vuodesta 2003 alkaen. Palojärvi pitää Nordterm-yhteistyötä tärkeänä ja toteaa oppineensa aina paljon Nordterm-päiville osallistuessaan.
Saamen kieliä on useita
Saamelaiskielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä. Yleisimmän näkemyksen mukaan on olemassa kymmenen saamelaiskieltä, joita puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista korkeintaan puolet puhuu saamelaiskieliä.
Suomessa saamelaisia asuu 6 000–7 000. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on saamelaiskielten kieliryhmistä suurin. Pohjoissaamea puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on noin 2 000. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä. Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Inarin virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä.
Palojärvi kertoo saamelaiskielten olevan niin erilaisia, että vain maantieteellisesti lähekkäisten kielten taitajat voivat ymmärtää toisiaan, jos vähän harjoittelevat. Toisin sanoen esimerkiksi pohjoissaamea taitava voi harjoiteltuaan ymmärtää luulajansaamea puhuvaa tai toisin päin. Molemmilla kielillä on kuitenkin oma ortografiansa.
Saamen kielen asema on Palojärven mielestä parantunut sen jälkeen, kun eri maiden kielilait ovat astuneet voimaan. Nykyään saamelaisalueen valtion ja kunnanvirastoissa voi vaatia palvelua saamen kielellä. Palojärvi toteaa, että Norja on muita maita edellä saamenkielisen neuvonnan ja palvelun tarjoamisessa. Norjassa on esimerkiksi paljon enemmän saamenkielisiä verkkosivuja kuin Suomessa. Palojärvi kertoo, että muun muassa hallitus, saamelaisalueen kunnat, saamen kielikeskukset, koulut, verohallinto sekä työ- ja hyvinvointihallinto tarjoavat palveluja saamen kielellä. Jopa Norjan kuningashuoneella on saamenkieliset verkkosivut.
Saamen kielet ovat Unescon uhanalaisten kielten luettelossa. Palojärvi on kuitenkin optimisti: ”En kuitenkaan koskaan ajattele sitä, vaan kehotan kaikkia työskentelemään oman kielensä säilyttämisen puolesta.” Palojärvi tosin toteaa, että pienten saamelaiskielten, kuten koltansaamen, taitajilta vaaditaan paljon työtä, jotta kieli säilyisi.
Saamen sanastotyötä tehdään monella taholla
Saamen kielilautakunta ei varsinaisesti tee sanastotyötä. Kielilautakunta on kuitenkin myöntänyt varoja inarinsaamen, koltansaamen ja eteläsaamen sanastotyöhön. Saamen kielilautakunnan jäsenet ovat toimineet sanastotyön asiantuntijoina.
Norjan saamelaiskäräjät on monien vuosien ajan myöntänyt varoja sanastoprojekteihin. Projekteissa on kirjattu ylös vanhoja termejä ja luotu uusia. Norjan saamelaiskäräjät on päättänyt, minkä alojen sanastoprojekteja toteutetaan. Norjan saamelaiskäräjillä oli myös omat termiryhmänsä jokaista Norjassa puhuttua saamen kieltä varten. Termiryhmien tehtävänä oli käydä laaditut sanastot läpi ja hyväksyä ne. Suomessa ja Ruotsissa ei ollut erillisiä termiryhmiä, vaikka myös näissä maissa tehtiin sanastoja.
Vuonna 2007 Norjan saamelaiskäräjien termiryhmät lopetettiin ja tilalle tulivat Saamen kielilautakunnan perustamat yhteispohjoismaiset termiryhmät. Pohjoissaamen termiryhmässä jäseniä on kolmesta maasta eli Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Luulajan- ja eteläsaamen ryhmien jäsenet ovat puolestaan Ruotsista ja Norjasta. Saamen kielilautakunta on rahoittanut myös yksinomaan Suomessa toimivan inarinsaamen termiryhmän toimintaa.
Yhteispohjoismaisten termiryhmien tehtävänä on uusien termien ”hyväksyminen”, mikä tarkoittaa, että termiä kehotetaan käyttämään kaikissa kyseistä kieltä puhuvissa maissa. Sanastotyön tekeminen yli rajojen on erityisen tärkeää varsinkin luulajan- ja eteläsaamen puhujille, koska kieliä taitavia on vähemmän ja kieliasiantuntijoista on pulaa.
Saamen kielilautakunta on viime vuosina julkaissut joitakin sanastoja omalla kotisivullaan www.giella.org.
Sanastot kaikkien käytettävissä termipankissa
Norjan saamelaiskäräjillä on periaate, että laaditut sanastot ovat kaiken kansan käytettävissä ilman maksua. Norjan saamelaiskäräjät ylläpitää termipankkia risten.no, joka sisältää 14 800 termitietuetta. Termipankki perustettiin vuonna 2005, ja se sisältää eteläsaamen, luulajansaamen, pohjoissaamen, suomen, ruotsin, norjan ja englannin termejä. Eniten sanastoja on tehty pohjoissaamen kielelle. Termipankin sanastot kattavat mekaanisen alan, talouden, käsitöiden, luonnontieteiden, terveysalan ja kotitalouden termistöä.
Palojärvi kertoo, että termipankin ohjelma on vanhentunut ja termipankin uudistamistyö on nyt käynnistetty. Tästä syystä termipankkiin ei ole viime aikoina lisätty uusia termejä, vaikka niitä olisi valmiina. Norjan saamelaiskäräjillä ei Palojärven mukaan ole tällä hetkellä työntekijää, joka ylläpitäisi termipankkia aktiivisesti.
Vastapainoa toimistotyölle
Laila Palojärvi asuu Koutokeinossa. Hänen perheeseensä kuuluu mies ja kolme aikuista poikaa. Palojärven miehellä on maatila, ja hän auttaa miestään lehmien hoidossa. Palojärvi liikkuu mielellään luonnossa ja poimii marjoja, mikä on sopivaa vaihtelua toimistotyölle.
Palojärvi kertoo myös lukevansa paljon: ”Yhteispohjoismainen kirjastoauto käy kylässämme kerran kuussa ja sieltä tulee lainattua kirjoja joka kerta.” Palojärvi on kiinnostunut myös sukututkimuksesta ja on ollut mukana sukukokouksen järjestämisessä sekä sukukirjan tekemisessä.
Facebook
LinkedIn
Twitter