Kotoutumisen sanastotyö antaa mahdollisuuden tarkastella yhdenvertaisuutta kielinäkökulmasta

Helena Torkko

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sanastokeskuksen käynnistämän kotoutumisen sanastotyön alkuperäisenä tavoitteena oli vastata tarpeeseen yhdenmukaistaa voimassa olevaan kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen palveluihin liittyvien käsitteiden käyttöä. Jo ensimmäisessä sanastoa käsittelevässä työpajassa oli hyvin selvää, että pelkkä tekninen laki- ja palvelukäsitteiden tarkastelu ei riitä, vaan sanastotyö itsessään sekä sanaston julkaisu tulisivat olemaan avaus laajemmalle kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteiden tarkastelulle ja myöhemmälle yhteiskunnalliselle juurruttamiselle.

Sanastotyön edetessä sanastotyöryhmä piti tarpeellisena ottaa sanastoon mukaan myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä. Tarkastelun ulkopuolelle kuitenkin rajautui uusia termejä, kuten esimerkiksi poc (person of colour) englanninkielisenä terminä ja rodullistaminen.

Kotoutumisen sanastossa termejä on arvioitu yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta: edistävätkö käsitteet yhdenvertaisuutta vai vähentävätkö ne sitä, tukevatko käsitteet osallisuuden lisääntymistä vai jättävätkö ne maahanmuuttajan passiiviseksi toiminnan kohteeksi. Miksi puhumme mieluummin maahanmuuttaneesta kuin maahanmuuttajasta tai miksi emme halua jatkossa enää puhua kotouttamisesta, vaan puhumme sen sijaan kotoutumisen edistämisestä?

Arvioinnin perusteella sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin sen, että kyseessä on henkilö, joka on todella jossain elämänvaiheessaan muuttanut maahan. Sanastossa korostetaan sitä, että maahanmuuttaja- tai maahanmuuttanut-termejä ei pitäisi käyttää silloin, kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia/maahanmuuttaneita esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella.

Tilastotermit voivat olla arkikäytössä syrjiviä

Joillakin kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvillä termeillä voi olla tilastollista ja tutkimuksellista merkitystä, vaikka niitä pidetäänkin muuten yhteiskunnallisen keskustelun kannalta ongelmallisina. Voidaanko esimerkiksi puhua ihmisestä niin, että hän on jonkin taustainen?

Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen-termi on yksi näistä termeistä. Kotoutumisen sanastossa termi on kuitenkin otettu käyttöön, mutta sanastossa korostetaan, että ulkomaalaistaustainen-käsitettä käytetään ensisijaisesti tilastoinnissa. Muissa yhteyksissä ulkomaalaistaustainen-käsitettä on syytä käyttää harkiten, koska sen käyttö voi olla syrjivää.

Toinen tilastoinnissa hyväksyttävä termi on vieraskielinen, joka kuitenkin muissa yhteyksissä käytettynä voi olla syrjivä. Kannattaa myös huomata, että termi vieraskielinen viittaa tilastoinnissa Suomessa asuva henkilöön, joka on rekisteröinyt äidinkielekseen jonkin muun kielen kuin suomen, ruotsin, pohjoissaamen, inarinsaamen tai koltansaamen. Se, että henkilö rekisteröi äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai jonkin saamen kielistä, ei tarkoita välttämättä, etteikö henkilö hallitsisi myös jotakin näistä kielistä.

Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen edistää myös kotoutumista

Kotoutumisen sanasto määrittelee käsitteen kotoutuminen maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat sanastossa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta.

Termi kotouttaminen taas on korvattu termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Sanastossa on haluttu tehdä näkyväksi myös maahanmuuttajan oma aktiivinen rooli kotoutumisprosessissaan. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.

Kotoutumisen sanastotyö jatkuu

Erityisesti henkilörooleja koskeva käsitetyö on jatkunut yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) kanssa.

Syksyllä 2021 työ- ja elinkeinoministeriö ja Uudenmaan ETNO järjestivät kaksi keskustelutilaisuutta Kotoutumisen sanastosta, toisen arabian ja toisen venäjän kielellä. Tilaisuuksia varten sanastosta käännätettiin keskeisiä termejä arabiaksi ja venäjäksi ja tarjosimme Suomessa asuville arabian- ja venäjänkielisille mahdollisuuden keskustella käsitteistä omalla äidinkielellään. Tilaisuuksista saimme arvokasta tietoa Kotoutumisen sanaston toisen laitoksen tekemistä varten. Samalla konseptilla on tarkoitus järjestää keskustelutilaisuudet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi keväällä 2022.

Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdolliset uudet käsitteet kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä.

Sanastoa on jo hyödynnetty kotoutumisen edistämisestä annettavan lain valmistelussa. Pyrkimyksenä on, että jo lakitekstissä käytetään termejä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäksi sanasto on otettu käyttöön esimerkiksi kotoutuminen.fi-verkkopalvelun uudistuksen yhteydessä ja kotoutumiseen ja pakolaisten vastaanottoon liittyvässä viestinnässä. Sanaston käyttöä on juurrutettu kotoutumisen toimijoille ja viestinnän ammattilaisille järjestetyissä webinaareissa. Keväällä 2022 työ- ja elinkeinoministeriö esittelee sanastoa medialle. Tavoitteena on, että yhdenvertaisuutta ja osallisuutta lisäävä termistö ja puhetapa juurtuisi yhteiskunnan käyttöön viestinnän, politiikan ja arkipuheen kautta.

Monialainen työryhmä valmisteli sanaston yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019. Työryhmään kuului oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi.

Sanastokeskuksen kanssa työskentely toi sanaston käsittelyyn johdonmukaisuutta ja ryhtiä sekä tarjosi eväät käsitellä kieltä ja käsitteitä myös jatkossa sekä terminologian että yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmista.

Kotoutumisen sanasto oli lausuttavana lausuntopalvelu.fi:ssä vuodenvaihteessa 2020–2021. Eri toimijoilta saatiin yhteensä 41 lausuntoa. Lausuntokäsittelyn pohjalta koottu Kotoutumisen sanasto on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjassa kaksikielisenä 1. laitoksena.