Kirjallisuutta

Hvem er brukerne av terminologiske ressurser – og hvordan når vi ut til dem?

Marianne Aasgaard ja Ole Våge ovat toimittaneet vuoden 2017 Nordterm-päivien julkaisun Hvem er brukerne av terminologiske ressurser – og hvordan når vi ut til dem? Rapport fra NORDTERM 2017, joka ilmestyi joulukuussa Nordtermin julkaisusarjassa.

Julkaisu sisältää Nordtermin seminaariesityksiin perustuvat artikkelit sekä Nordterm-kokouksessa esitetyt puheenvuorot. Seminaarin teeman mukaisesti monet julkaisun artikkelit kertovat terminologisten resurssien tuottamisesta tai niiden käytöstä. Julkaisun artikkelit ovat ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä.

Hvem er brukerne av terminologiske ressurser – og hvordan når vi ut til dem? on julkaistu PDF-muodossa Nordtermin verkkosivustolla.

Marianne Aasgaard & Ole Våge (toim.): Hvem er brukerne av terminologiske ressurser – og hvordan når vi ut til dem? Rapport fra NORDTERM 2017
Språkrådet, Oslo 2017. 199 s. ISBN 978-82-93424-08-6

Vertaileva oikeuslingvistiikka

Heikki E. S. Mattilan syksyllä 2017 ilmestyneessä teoksessa Vertaileva oikeuslingvistiikka tarkastellaan oikeuskieltä sekä yleisesti että johtavien oikeuskulttuurien näkökulmasta.

Teoksessa käsitellään oikeuskielen tutkimusta, tehtäviä, ominaisuuksia ja termistöä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan lakimieslatinaa, nykyajan suuria oikeuskieliä (saksaa, ranskaa, espanjaa ja englantia) sekä pohjoismaista oikeuskieliyhteisöä. Lopuksi esitellään tulevaisuuden näköaloja. Teos sisältää myös konkreettista tietoa oikeuskielten sanastollisista vastaavuuksista.

Teoksen tarkoitus on antaa sellaista oikeus- ja kielikulttuurista taustatietoa, joka auttaa välttämään väärinkäsityksiä kotimaisia ja ulkomaisia juridisia tekstejä laadittaessa, luettaessa tai käännettäessä. Tällaiset tiedot ovat olennaisen tärkeitä niin kansainvälistyvien juristien kuin oikeuskielen kääntäjien työssä.

Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi vuonna 2002. Sittemmin teos on ilmestynyt kahtena englanninkielisenä laitoksena (2006 ja 2013) sekä ranskankielisenä laitoksena (2012). Nyt ilmestyneessä toisessa, uudistetussa painoksessa on kokonaan uutta muun muassa pohjoismaista oikeuskieliyhteisöä koskeva luku ja muitakin lukuja on laajennettu.

Teoksen hinta kirjakaupoissa on noin 105 euroa.

Heikki E.S. Mattila: Vertaileva oikeuslingvistiikka: Juridinen kielenkäyttö, lakimieslatina, kansainväliset oikeuskielet
Alma Talent, Helsinki 2017. 702 s. ISBN 978-952-14-2927-9

Tieto näkyväksi

Juuso Koposen, Jonatan Hildénin ja Tapio Vapaasalon laatima Tieto näkyväksi – Informaatiomuotoilun perusteet on ensimmäinen suomenkielinen perusteos tiedon kuvallisen esittämisen tavoista.

Teoksessa tutustutaan informaatiomuotoilun perusteisiin, ihmisen havaintokyvyn rajoitteisiin ja vahvuuksiin, ja niiden tiedon visuaalisille esitystavoille asettamiin vaatimuksiin sekä esitellään informaatiomuotoilun lajityypit ja tarkastellaan tiedon visualisoinnin kannalta keskeisimpiä typografisia kysymyksiä. Teoksessa käsitellään myös informaatiomuotoilun työprosesseja sekä työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja hyviä ammatillisia käytäntöjä. Teoksen lopussa on pieni informaatiomuotoilun sanasto (englanti–suomi).

Tieto näkyväksi on suunnattu asiantuntijoille, tiedottajille, tieteentekijöille, journalisteille ja kuvan tekemisen ammattilaisille, jotka haluavat syventää ymmärrystään tiedon kuvallisen esittämisen lainalaisuuksista ja keinoista.

Teos maksaa kirjakaupoissa noin 45 euroa.

Juuso Koponen & Jonatan Hildén & Tapio Vapaasalo: Tieto näkyväksi – Informaatiomuotoilun perusteet
Aalto-yliopisto, Helsinki 2016. 384 s. ISBN 978-952-60-6642-4

Islex-verkkosanakirja

Vuonna 2011 julkaistusta yhteispohjoismaisesta Islex-verkkosanakirjasta julkaistiin maaliskuussa 2018 suomenkielinen versio. Islex-verkkosanakirjan lähdekielenä on islanti ja kohdekielinä tanska, ruotsi, kirjanorja, uusnorja, fääri ja suomi. Islannin nykykieltä kuvaavassa sanakirjassa on noin 50 000 hakusanaa käännöksineen.

Islexissä hakuja voi tehdä sekä islanniksi että kohdekielillä. Hakutuloksiin voi valita islanninkieliselle sanalle käännöksen yhdellä tai useammalla kielellä. Kaikkien islanninkielisten sanojen ääntämys on kuunneltavissa ja taivutus tarkastettavissa islannin nykykielen morfologisesta hakemistosta. Sanakirjassa on myös kuvitusta.

Islex on kuuden pohjoismaisen tutkimuslaitoksen yhteistyön tulos. Sanakirjan islanninkielisestä osasta sekä tietokannan muokkauksesta ja kehittämisestä vastaa Islannin opintojen Árni Magnússon -instituutti Reykjavíkissa, ja kohdekieliset versiot ovat kunkin maan yhteistyötahon vastuulla. Suomalaisena yhteistyötahona toimii Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto.

Verkkosanakirjan on tarkoitus palvella monipuolisesti eri ryhmien tarpeita. Islantilais-pohjoismaisena sanakirjana se auttaa sekä islanninkielisen tekstin kääntämisessä muille kielille että islannin opinnoissa muissa Pohjoismaissa. Sanakirja palvelee myös islantilaisia käyttäjiä, jotka hakevat sanoja eri kohdekielillä.

Islex-verkkosanakirja on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Islex-verkkosanakirja
Stofnun Árna Magnússonar í íslenskum fræðum, Reykjavík.

Suomi–viro-suursanakirja

Eesti Keele Instituut julkaisi marraskuussa 2017 Suomi–viro-suursanakirjan verkkosanakirjana. Sanakirja on valmistunut alun perin vuonna 2003 Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä.

Suomi–viro-suursanakirja on tähän asti laajin suomalais-virolainen sanakirja, ja se sisältää yli 90 000 hakusanaa. Sanakirjassa on paljon käyttöesimerkkejä käännöksineen, erikoisalojen termejä ja puhekielen ilmauksia sekä valikoima paikannimiä. Suomen hakusanojen taivutustyypit esitetään Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjaan vievillä linkeillä.

Suomi–viro-suursanakirjan verkkoversio on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Suomi–viro-suursanakirja
Eesti Keele Instituut, Tallinna.

Suomi–somali-sanakirja

Verkkosanakirjana julkaistavan Suomi–somali-sanakirjan alkuosa julkaistiin joulukuussa 2017. Sanakirjasta on nyt käytettävissä aakkosväli A–R.

Sanakirjan hakusanoiksi on valittu sekä tavallista jokapäiväistä sanastoa että monien alojen keskeisiä termejä. Näitä aloja ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, lääketiede, opetusala, tietotekniikka ja oikeustiede. Hakusanoina on myös tavallisia paikannimiä ja lyhenteitä.

Suomi–somali-sanakirja julkaistaan osana Kotimaisten kielten keskuksessa vuonna 2011 käynnistynyttä maahanmuuttajasanakirjaprojektia. Projektin tavoitteena on luoda suomi – vieras kieli sanakirjoja sellaisille maahanmuuttajakielille, joissa sanakirjojen tarve on kaikkein suurin.

Suomi–somali-sanakirjan aakkosväli S–T on tarkoitus julkaista vuoden 2018 loppupuolella. Valmiissa sanakirjassa on noin 30 000 hakusanaa.

Sanakirja on vapaasti käytettävissä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla.

Suomi–somali-sanakirja
Kotimaisten kielten keskus, Helsinki.